ssri lääkkeen lopetus ja järkyttävä vieroitusoiremasis, kokemuksia?
Söin Cipralexia muutaman kuukauden fyysisiin stressioireisiin ja niistä aiheutuneeseen ahdistukseen, mutta olen katunut todella paljon jälkikäteen että olin niin tyhmä että suostuin syömään tuota mömmöä. Aloin paranemaan fyysisistä oireistani vasta kun rupesin vähentämään lääkitystä. Lääke ei siis auttanut minua laisinkaan vaan vei yöunet ja aiheutti muutakin haittaa.
Nyt lopetuksen jälkeen on ollut niin järkyttävää masennusta, jota ei koskaan aiemmin ole ollut. Ennen lääkitystä en ollut tippaakaan masentunut. Kuinkahan kauan tämä mahtaa kestää, nyt on yli 1,5 kk mennyt ilman lääkettä? Mielialat vaihtelee masentuneesta tosi masentuneeseen, ja kyllä v*tuttaa. KAikki on tuon lääkkeen syytä.
Turha tulla sanomaan että nyt sulle on iskenyt masennus, sillä EI ole, tiedän että on kyse vierotusoireista. Kertokaa kokeneemmat, kauanko tätä kestää???
Kommentit (7)
Kiitos tsempistä! Eipä tässä muuta voi kuin koettaa ottaa päivän kerrallaan.
Onko vielä muilla kokemuksia, ja erityisesti kiinnostaisi miten voi mennä töihin jos on näin masentunut ja itkettääkin välillä ihan ilman syytä?
ap
No minä sain vieroitusoireet ANTIHISTAMIINISTA?! Siis söin 3kk ja en pärjää ilman, kuume nousi, masennuin, menin ihan sekasin, kroppa ei toimi yhtään. Päädyin tänään aloittamaan noi antihistamiinit uudestaan. Kun kuumetta ja itkukohtaukseen ollut kuukausi. Oon ihan sekasin. Kyllä pistää vituttamaan.
Noi SSRI-lääkkeet on oikeesti pahoja ja aiheuttaa vieroitusoireita. Niitä ei mun käsittääkseni myöskään saisi lopettaa siltä seisomalta, vaan vähitellen pienentää annostusta ja sitten lopettaa. Kannattaa niin pitkään koittaa hoitaa masennusta lääkkeettömästi, kuin vain mahdollista. Syö terveellisesti, ulkoile ja aloita urheilu (vapauttaa jotain mielihyvähormonia)
Söin Cipramilia, kun olin keskivaikeasti masentunut, kävin samaan aikaan myös viikottain terapiassa. Se tasasi mielialan niin, ettei mikään tuntunut yhtään miltään, mutta sekin oli hetken parempi kuin aiempi tuskaisuus ja aloitekyvyttömyys.
Jossakin vaiheessa aloin kaivata tunne-elämääni takaisin ja sovin psykiatrin kanssa lääkityksen lopettamisesta. Hän sanoikin, että ilmeisesti SSRI-lääkkeet eivät sovi minulle, vaikuttavat niin voimakkaan latistavasti.
Lopettelin vajaan kahden viikon aikana ja silloin oli päässä kummallisia "huiskauksia", ihan kuin tuuli olisi puhaltanut aivot ympäri silloin tällöin :D
Nykyisin pärjään ilman lääkkeitä suurimman osan ajasta. Yliväsyneenä ja uupuneena koen ahdistuspuuskia ja unettomuutta, niihin haen kuurin kerran-kaksi vuodessa (Tenox ja Xanor). Elämäni on hyvin raskasta ja stressaavaa vuodesta toiseen, eikä siihen tule muutosta. Muut hyvät keinot ovat kuntosali ja käsityöt, mikä tahansa hyvää mieltä tuottava askartelu. N45
[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 17:06"]
No minä sain vieroitusoireet ANTIHISTAMIINISTA?! Siis söin 3kk ja en pärjää ilman, kuume nousi, masennuin, menin ihan sekasin, kroppa ei toimi yhtään. Päädyin tänään aloittamaan noi antihistamiinit uudestaan. Kun kuumetta ja itkukohtaukseen ollut kuukausi. Oon ihan sekasin. Kyllä pistää vituttamaan.
[/quote]
Eikö sinun kannattaisi mennä lääkäriin tuollaisen ongelman kanssa? Vastentahtoisesti ja tarpeettomasti olet lääkekoukussa, voisi siihen mennä neuvoa pyytämään.
Mä olin syönyt lähes kymmenen vuotta eri ssri-lääkkeitä kunnes lopetin vajaa vuosi sitten. Pahin vaihe kesti mulla ehkä kolmisen-nelisen kuukautta, ja sitten pikkuhiljaa parempaan päin. Sinnittele, kyllä se helpottaa...
Minulla kesti pari kuukautta, reilun vuoden olin cipralexia syönyt. Lopetusoireet oli tosiaan ihan kamalat, en oo ikinä ollut niin vihainen ja masentunut kun lopettaessa ne. Koita vaan sinnitellä!