miksi on paha jos sanoo olevansa yksinäinen?

Ruikuttamalla saat pyydellä ihmisiä sun luokses, mutta jos löydät vähä uutta intoa eloa ja huumoria elämään niin ihmiset tulee sun luokse pyytelemättä

Itsevarmat ihmiset vetävät puoleensa, siksi.

No kyllä se valitettavasti on niin että ne saa kavereita joilla on jo kavereita. Jos on yksinäinen niin usein todella vaikea saada. 

No siksi että Suomessa kaikenlainen haavoittuvuus on tabu, jota pitää peitellä viimeiseen asti. Yksinäisyys tekee ihmisestä haavoittuvaisen, ja siksi siitä ei saa puhua. Ei, vaikka meillä on tässä maassa valtavasti yksinäisiä ihmisiä.

Sitä omaa yksinäisyyttään voi joko peitellä tai hävetä, tai sitten alkaa elää tätä uutta kulttuuria, jota minä ja monet muut elävät, eli todetaan että ollaan yksinäisiä, halutaan lisään kavereita, ja sitten vaan hankitaan lisää kavereita. Yhteiskunta on sellainen, että vaan harvat ja valitut voivat enää köllöttää samassa pikku yhteisössä vauvasta vanhuuteen ja saada ystäväpiirinsä "annettuna", eli heillä on paljon sukulaisia ja samalla paikkakunnalla  asuvia lapsuuskavereita.  Meidän muiden on muutettava tasaisin väliajoin ja rakennettava se sosiaalinen elämä aina vähän kuin uudelleen, sillä fb ei vaan korvaa arkipäivän ihmissuhteita. Niin kauan kuin asuu Suomessa niin sehän on vielä paljon helpompaa kuin siinä tilanteessa, jossa löytää itsensä ulkomailta.

Kyllä sinä ap löydät vielä ystäviä ja naisystävän. Ja sitten voi taas tulla hetki että etsitään lisää ystäviä ja uusi naisystävä kun elämäntilanne on muuttunut. Mut aina niitä löytyy kun vaan jaksaa olla aktiivinen ja hakea samanhenkisiä ihmisiä. Ja jos jotain hyvää on siinä, että tietää mitä on olla yksinäinen, niin jonain päivänä voi olla sille toiselle yksinäiselle se jonka kanssa ei tarvitse sitä yksinäisyyttään peitellä ja tulee silti hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Tsemppiä. :)

Riippuu kai vähän miten sen ilmaisee. Jos ilmaiset sen niin kuin pitäisit itsekin itseäsi friikkinä tai tuot esille epätoivoa, se karkottaa ihmiset. Mutta jos olet niin kuin se olisi normaalia (mitä se onkin), niin sitten siinä ei ole mitään leimaavaa.