Olen 22v mutta tuntuu että elämä on jo ohi..

Niin mustakin. Hukkasin nuoruuteni

n23

Liian vanha? No just! Et tosiaan ole. Nyt vaan tutustumaan (työkkäriin?sossuun?) mitä eri vaihtoehtoja on. Jonkun koulun aloitus, töitä et ehkä voi saada.

No mikset ole? Vai vanha. Minä nelikymppinen aion lähteä jatko-opiskelemaan piakkoin, koska haluan nostaa elintasoani.  Kauheaa jos on noin surkea asenne elämään. Vastaa nyt ihmeessä miksi et tee mitään asialle???

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 09:01"]No mikset ole? Vai vanha. Minä nelikymppinen aion lähteä jatko-opiskelemaan piakkoin, koska haluan nostaa elintasoani.  Kauheaa jos on noin surkea asenne elämään. Vastaa nyt ihmeessä miksi et tee mitään asialle???
[/quote]

Vuosia kotona on aiheuttanut sosiaalisen kyvyttömyyden ja masennuksen

Sinä et ole liian vanha yhtään mihinkään! Itse menin iltalukioon 25-vuotiaana ja lukion jälkeen yliopistoon, josta valmistuin 36-vuotiaana. Perheen perustin opiskeluaikana. Nyt häntä pystyyn; sinulla on elämä edessä! ☺

En ihmettele. On kovat paineet selvitä.

Et ole yhtään vanha. Voit opikella jonkun 2. asteen tutkinnon ja hakea korkeakouluun.

Jep !  Tämä arpa ei voita ! Pätee joka asiaan mitä ikinä teet tai edes yrität ! 

No sitten marssit ensin lääkäriin ja hoidatat masennuksen kuntoon. Tuota sosiaalista pelkoa me kaikki koemme enemmän tai vähemmän. Siitä pääsee irti vaan kun pakottaa itsensä sellisiin tilanteisiin, että joutuu menemään mukavauus rajan yli. Ei kivaa, mutta palkitsee myöhemmin.

Jos tietäisi, että viiden vuoden päästä asiat olivat hyvin, jos jaksaisit nyt yrittää, niin miten on. Jatkaisitko nykymallilla loppuun saakka, vai alkaisitko tekemään asioille jotain?

Itse aloitin AMKn viime syksynä ja aloittaneissa oli paljon 20-24-vuotiaita, melkein yhtä paljon kuin lukiosta tulleitakin. Myös yli 25-vuotiaita oli. Eli opiskelemaan vaan, sieltä saa myös väkisinkin ystäviä.

Turha sitä opiskella/töitä tehdä jos elämä potkii päähän. Potkii kyllä jatkossakin. Ei se sillä muuksi muutu.

Et oo liian vanha. Mä menin amikseen 21v ja nyt 24v aloitan ammattikorkean. 16-20v kärsin vaikeasta masennuksesta ja opintoni keskeytyivät useaan kertaan.

Huomaatko logiikan? Jos vuosien kotonaolo on aiheuttanut kyvyttömyyden j masennuksen, niin eikös silloin pidä pyrkiä kotoa pois? Opiskelu nyt on ihan ensimmäinen vaihtoehto, sillä töihin ei taida ilman koulutusta päästä nykyaikana juuri minnekään. Tai on se ehkä mahdollista, ota selvää. Jos sinulla on ihan oikea masennus, niin hakeudu ihan ensimmäiseksi kuntoon, jos taas pelkkä vetämättömyys, niin ei muuta kuin perse pois penkistä, ryhdistäydy ja ala tehdä määrätietoista työtä tulevaisuutesi eteen!

Voithan sä alkaa vauvakoneeksi.

Jos tietäisi, että viiden vuoden päästä asiat olivat hyvin, jos jaksaisit nyt yrittää, niin miten on. Jatkaisitko nykymallilla loppuun saakka, vai alkaisitko tekemään asioille jotain?

[/quote]

No miten on Ap??

[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 09:23"]

Voithan sä alkaa vauvakoneeksi.

[/quote]

En halua. Sitten se elämä vasta olisikin ohi.

Musta tuntui samalta tossa iässä. Tosin, itse olin ollut kesätöissä 16 vee lähtien sekä työkokeilussa valmistumiseni jälkeen, mutta koska valmistuin huonolle alalle, olin 23 veenä yh, joka oli vaateliikkeessä töissä.. Se ei vastannut minun odotuksiani. Olin pettynyt. Surullinen. Toivoton. Otin loparit paskasta duunista 2 vuoden jälkeen ja lähdin työkokeiluun työkkärin kautta taas, ensin se oli nöyryyttävää, mutta nyt haen alalle, jonka pääsykokeissa kokemuksista oli hyötyä. Kaikki työ, mitä teet - vaikka vaan väliaikaisesti, kantaa hedelmää. Jos ei muuten jaksa niin osa-aikaista, pätkähommia, lukiossa jotain kursseja. Olen tehnyt noita edellemainittuja, kaikista oli hyötyä. Tsemppiä, mitään et ole menettänyt! Onko sinulla lapsia? Miestä? Jos ei ole niin sulla on paljon mahdollisuuksia.

Sulla kuitenkin on kavereita, joten et ainakaan mikään kovin syrjäytynyt ole. Mikä ala kiinnostaa? Minkälaisia haaveammatteja sulla on ollut. Oletko pyrkinyt koskaan mihinkään koulutukseen? Jo nyt syksyllä on yhteishaku. Sieltä voi löytyä se sinun alasi ja pääsisit koulutukseen tammikuussa jo. Jotenkin kurjaa, että ajattelet elämäsi oleavn ohi, vaikka se ei ole vielä alkanutkaan.

Niin.