Miksi seksi ahdistaa ei-uskovaista?

up

Mitn otsikko liittyy kirjoitukseesi?

Seksuaalikielteinen kasvuympäristö ja ahtaat moraalikäsitykset. Ei niistä tarvitse puhua erikseen, vaan usein annetaan ymmärtää, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Ei seksikielteisyydellä ja uskolla tarvitse olla välttämättä mitään tekemistä keskenään.

Mulla johtuu siitä, että mua käytettiin nuorena seksuaalisesti hyväksi.

No uskonnolla tai uskonnottomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Mutta ahdistaako se oikeasti sinua, vai koetko vain vastenmielisyyttä yhden illan juttuja yms. kohtaan? Sanot, että seksi parisuhteessa on ok, joten mikä oikeastaan on ongelma? Ei kenenkään ole pakko harrastaa yhden illan juttuja ja sen sellaista. Itse asiassa on aika iso joukko ihmisiä, joiden psyykelle ne eivät tekisi hyvää ja jotka tiedostavat sen, minä mukaanlukien. Eikä se liity mitenkään mihinkään uskontoon.

Itse olen elänyt e-pillerien vapautumisen, hippiliikkeen ja feminismin nousun jälkimainingeissa nuoruuteni. Siihen aikaan kukaan ei kysellyt seksikumppanien määristä eikä seksille annettu muutenkaan mitään ylimaallista asemaa. Pornoa eivät tavalliset ihmiset harrastaneet, joitain nuhjuisia lehtiä ehkä lukuunottamatta. Tyttöjen ulkonäöllä ja pukeutumisella ei ollut kovin suurta väliä, ei uusia vaatteita ja meikkejä oikein olisi ollut varaa hankkiakaan. 

Minusta, vaikka on hyvä että elintaso on noista päivistä huimasti noussut, on kovin paha, että naisia yritetään ajaa takaisin vanhoihin muotteihin, näihin madonna- huora tai vastaaviin. Niin paljon idealisti olen, että asioita pitäisi aina yrittää muuttaa hyvän kautta. Ihmisillä on niin paljon aikaisempaa korkeammat vaatimukset esim. parisuhteiltaan, että neitsyenä naimisiin meno josta seuraa noin vain onnellinen avioliitto ja ihana seksielämä sekä taloudellinen turva taitaa monessa tapauksessa olla utopiaa.

n57

No, pikasuhteisiin ja panosuhteisiin liittyy paljon sellaisia luottamusasioita ja raskauden ja tautien ehkäisyasioita. On sellaisia ihmisiä, jotka irrottelevat, eivät paljon murehdi, kenen matkaan lähtevät tai onnistuiko ehkäisy, ehkä sinulla on tällaisia mielikuvia, kun ajattelet yhdenillanjuttuja ja panosuhteita. Voivat vastuuntuntoisetkin harrastaa seksiä, mutta silloin täytyy huolehtia ehkäisyasioista ja luottamusasioista ja tiedostaa tautiriskit. Ei näiltä asioilta pääse pakoon parisuhteessakaan, koska harvassa ovat sellaiset ihmiset, joilla ei ole jotain seksuaalista menneisyyttä, vaikka se olisi ihan "kunniallinen". Ehkä teidän perheessä ollaan keskusteltu seksiasioista vähän vältellen ja selkä edellä? Toisaalta se voi olla luonnekusymyskin, ateistikin voi olla estoinen, erityisesti ne korkeasti koulutetut.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 01:16"]Perheeni oli perinteinen "kuulutaan kirkkoon, mutta ei kuitenkaan olla himouskovaisia". Minulle ei olla ikinä opetettu pitämään seksiä mitenkään likaisena. Silti koen yhden illan jutut sun muut kauhean pahoina. Enkä ole niitä itse ikinä harrastanutkaan. Tiedän, että siitä tulisi paha olo ja tuskin siitä nauttisinkaan. Mutta mietin, että miksi ihmeessä seksistä on tullut minulle joku kauhean hävettävä asia. Parisuhteessa se on ok, mutta kaikki irstaat panosuhteet yms. kuvottavat minua. En ikinä haluaisi miestäkään, joka on harrastanut moisia. Miksi seksi ahdistaa niin paljon, vaikka oma sukuni on kyllä seksuaalisesti hyvin avointa (on lesboja, bi-seksuaaleja, paljon seksisuhteita)? Miten pystyisin olemaan ahdistumatta siitä?
[/quote]
Sulla on vaan terve suhtautuminen seksuaalisuuteen, mikä ei ole muodissa nykyään. Jatka samaa rataa, ellet halua hajoittaa itseäsi. Nuoruuden seksihairahdukset on se mitä eniten elämässäni kadun. Koko elämä meni vinoon vuosiksi, meni itsetunto ja paras energia aivan turhaan. Odota todellista kumppania. Tunnet hänet testaamattakin.