Lue keskustelun säännöt.
jäin kiinni blogista:(
25.06.2012 |
elän erittäin ahdistavassa suhteessa ja aloitin blogin pitämisen tavallaan purkautumiskeinona. blogi on täysin anonyymi kertoen vain meidän arkielämästä, mutta sisältäen paljon miehen tekemisiä ja sanomisia. nyt sitten mieheni löysi blogin ja oli todella pettynyt että kirjoittelen asioitamme netissä. no, nyt minulla ei ole edes sitä iloa enää. ahdistaa!
Kommentit (10)
mitään järkeä. joka päivä koitan keksiä keinoja millä saisin kaiken toimimaan lasten kannalta mahdollisimman parhaalla tavalla. ja tällä hetkellä ei muuta mahdollisuutta ole kuin olla ja kestää tässä tilanteessa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan itselleni.
Onneksi tajusin erota ja nyt myöhemmin en pysty edes noita kirjoituksia lukemaan, niin sairasta oli koko tilanne - jos yritän lukea niitä, tulee fyysisesti paha olo.
Olisinpa tajunnut erota aiemmin, eron jälkeen elämä on ollut ihanaa (eikä tähän ihanuuteen liity miehiä jos joku sitä ajattelee).
tiedän että kun sitten joskus saan oman elämäni takaisin ja etäisyyttä tähän niin varmasti myös järkytyn näistä omista teksteistäni. ja mulla sama, en haaveile miehistä, todellakaan! mun unelma on saada mun oma elämä takasin ja rakentaa mun persoona uudelleen. ap
Oikeastiko joku heteromies etsii blogeja netistä ja lukee niitä=D
kyl mun ukkoni seuraa erään purjehtijan veneenkunnostus/purjehdusblogia. Onhan noita äijiä kiinnostaviakin aiheita.
Oikeastiko joku heteromies etsii blogeja netistä ja lukee niitä=D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et vain lähde suhteesta?
niin hänellä on kaksi lasta..
Minulla on blogi. Ei tosin muoti- tai ruoka-aiheinen. Ja olen hetero, tai ainakaan en ole ikinä ihastunut mieheen tai harrastanut miehen kanssa seksiä.
Ja lisäksi tosiaan seuraan tätä vauva-lehden kesksustelupalstaa.
Mutta ehkä minä sitten olen homo, en vain itse tiedä sitä. Jos joku haluaa minut sellaiseksi määritellä, niin minkä minä sille voin. Ei se määritelmä tosin muuta minun toimintaani ja tapojani.
Blogini sisältää muuten ottamiani kuvia, erilaisia kirjoituksia seksuaalisuudesta, politiikasta, harrastuksista jne. Lukijakuntaa ei taida kovin paljon olla. Tekstit eivät ole kovin viimeisteltyjä eivätkä aiheeltaan tai lähestymistavaltaan kovin monia puhuttelivia. Ja joskus provosoin ihan avoimesti. Siitä huolimatta joskus, ani harvoin, joku sanoo pitäneensä jutuistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö miehen kanssa pysty puhumaan, että minkä takia koit blogin tarpeellisena?
Ei tietenkään sais toisen elämään mitään sanoa, mutta jos elää niin ahdistavassa suhteessa, että on pakko henkireikänä pitää blogia, niin onko mitään järkeä olla sellaisessa suhteessa?
Eikö miehen kanssa pysty puhumaan, että minkä takia koit blogin tarpeellisena?
Ei tietenkään sais toisen elämään mitään sanoa, mutta jos elää niin ahdistavassa suhteessa, että on pakko henkireikänä pitää blogia, niin onko mitään järkeä olla sellaisessa suhteessa?