Lue keskustelun säännöt.
En kestä enää tuon lapsen syöttämistä!!!
25.02.2007 |
1 -vuotias ei juurikaan suostu pitämään lusikkaa kädessään - saati, että yrittäisi viedä sillä ruokaa suuhunsa. Mitähän teen väärin? Syöttäminen on aina yhtä kamalaa showta. Poika kiemurtelee tuolissa, kampeaa seisomaan, yrittää nousta pöydälle ym. Välillä kokeilen antaa lusikan, jossa ruokaa hänelle käteen suuhun vietäväksi, mutta ruoat löytyy heti ties mistä... Lautanen ei tietenkään kestä pöydässä, ellen pidä siitä kiinni.
No tämähän on tietysti normaalia kun lapsi harjoittelee syömistä - tiedän. Välillä syötän itse toisella lusikalla ja pojalla on itsellään toinen. Houkuttelen ja näytän, miten sitä käytetään, mutta ei. Leluja, lauluja, tarinointia ym. olen myös käyttänyt houkuttimena. Ruoka tuntuu monasti kuitenkin maistuvan, eli oikeaan aikaan ollaan pöydässä.
Millaista teillä on tämä syömään opettelu ollut? Moninkokertainen määrä tuota ruokaa on oltava, että sitä riittää pöydälle ja lattialle ja vaatteille sotkettavaksi ja vielä suuhunkin asti?
Kommentit (15)
En ymmärtänyt ongelmaa ollenkaan. Jos lapsi ei halua pitää lusikkaa kädessä niin ei sitten. Voihan lapselle antaa sormiruokia pöydälle eteen ruokailun ajaksi niin saa itse harjoitella jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse esikoisen kohdalla samanlainen. Kakkosen ja kolmannen kohdalla olen syöttänyt lasta ainakin 1½v asti, sitten lykännyt lusikan käteen, ja molemmat oppivat melkein heti syömään kunnolla ja siististi.
Leluja ei ole yhdelläkään lapsellamme ollut ruokapöydässä, koska mielestäni ne eivät sinne kuulu. Ne vievät huomion pois itse asiasta, siis syömisestä, ja kannustavat leikkimään & pelleilemään ruokapöydässä.
Vierailija:
1 -vuotias ei juurikaan suostu pitämään lusikkaa kädessään - saati, että yrittäisi viedä sillä ruokaa suuhunsa. Mitähän teen väärin? Syöttäminen on aina yhtä kamalaa showta. Poika kiemurtelee tuolissa, kampeaa seisomaan, yrittää nousta pöydälle ym. Välillä kokeilen antaa lusikan, jossa ruokaa hänelle käteen suuhun vietäväksi, mutta ruoat löytyy heti ties mistä... Lautanen ei tietenkään kestä pöydässä, ellen pidä siitä kiinni.No tämähän on tietysti normaalia kun lapsi harjoittelee syömistä - tiedän. Välillä syötän itse toisella lusikalla ja pojalla on itsellään toinen. Houkuttelen ja näytän, miten sitä käytetään, mutta ei. Leluja, lauluja, tarinointia ym. olen myös käyttänyt houkuttimena. Ruoka tuntuu monasti kuitenkin maistuvan, eli oikeaan aikaan ollaan pöydässä.
Millaista teillä on tämä syömään opettelu ollut? Moninkokertainen määrä tuota ruokaa on oltava, että sitä riittää pöydälle ja lattialle ja vaatteille sotkettavaksi ja vielä suuhunkin asti?
Meillä oli valjaat syöttötuolissa.
Napero ei päässyt kiemurtelemaan, kovin paljoa, eikä kiipeämään pöydälle.
Lautasta pidin omassa kädessäni, jos sotkuksi meni.
Sitten vaan tähtäilemään ruokaa nassuun:D
Kyllä se taapero joskus kiinnostuu itse syömisestä, kaikki aikanaan.
Mutta, syömisestä ei koskaan kannata tehdä valtataistelua, sen häviät aina.
Ei sitä tarvitse aloittaa heti 1v synttäreiden jälkeen. Toiset lapset kiinnostuvat lusikasta vasta lähellä toista ikävuotta. Ota rennosti. Kyllä lapsi vielä oppii ja vähemmillä sotkuilla kunhan annat vielä kasvaa.
Ja kyllä, ensimmäinen lapsi on. Pöydässä on toisinaan yksi lelu, jota katsellaan - sillä ei leikitä. Poika on energinen ja liikkuva tapaus, joten tuo pöydässä pysyminen on todellinen haaste. Valjaita olen minäkin miettinyt. Onko muilla niistä kokemusta? Toki ruokaa menee varmasti paljon hukkaan, kun lapsi harjoittelee syömään, mutta mitäs teet, kun tietty annos on sulatettu pakastimesta, eikä muuta esim. ole...???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen asti syötettiin. Että kärsivällisyyttä vaan. Jospa lapsikin hermostuu kun äiti odottaa liikoja???
Meidän energiapakkauksella (poika 1 v 3 kk) on syöttötuolissa turvavyö jota käytetään aina, muuten hän tippuisi tai kiipeäisi pöydälle. Annan hänelle aina oman lusikan käteen, jolla hän voi hieman sörkkiä ruokaa, mutta minä syötän. Ja jos ruuan sörkkiminen menee ruualla sotkemiseksi ja sen heittelyksi, pidän lautasta kädessäni siten että hän ei ylety sotkemaan. Ehtii tuo vielä oppia itsekin syömään. Esikoinen söi itse jo 1-vuotiaana, mutta hän oli luonteeltaan muutenkin ihan erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppi tuli kylään ja hävitti ne. Perkules.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin vain, miten toiset toimivat näissä asioissa.
Vinkkejä otan mieluusti vastaan!
ap
Mutta aiheeseen...
Anna lapselle käteen joku " käsiruoka" esim maissinaksu, leivänpala tms. jota voi nakertaa ja työnnä ruokaa lusikalla aina välissä suuhun.
Meillä toimi tuo yksi lusikka lapsella, yksi äidillä. Sotkua tuli mutta lapsi pysyi pöydässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vilkas poika 1 v. sai ne, kun putosi syöttötuolista. Kuulin sitten vasta koko valjaista. Hankittiin ne heti ja hyvät on. Siis ihan markettikamaa. Mikä niissä sitten joidenkin mielestä on " vikana" ?
Syödessä annan lusikan käteen, toisinaan syö sillä (välillä menee ohi tietysti), toisinaan menee pelleilyksi. Sitten minä syötän, jos pelleillään. Muutenkin syötän joskus jos ei ole mahdollista käyttää syömiseen mahdottoman kauan aikaa, jos ollaan vaikka menossa jonnekin. Välillä tehdään niin, että lapsi pitää itse lusikasta kiinni ja autan vähän ruoan ottamisessa ja suuntaamisessa oikeaan paikkaan. Ja on kyllä pakko pitää itse kiinni lautasesta koko ajan. Kovaa touhuahan se on ja sotkuista, mutta
kai se kuuluu asiaan.
leikitä. Keskitytään vaan siihen syömiseen. Lapselle voi antaa omaan käteen vaikka maissinaksun ja sitten syöttää. Tosin meillä molemmat ovat syöneet jo alle vuoden ikäisenä itse. Olen laittanut välillä ruokaa suoraan pöydälle, mistä on helppo lusikalla yrittää syödä ja samalla syöttänyt lautaselta itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomenna lähdetään poitsun kanssa ostamaan ne valjaat!
ap
Ja ei välipaloja tai sormiruokaa.