Siskon parisuhde on edennyt puoliväliin siinä "KAAVASSA" :(

onko syytä huoleen? Tuo uskottomuus kuulostaa rankalta. Minua vähäteltiin, mutta ei siihen liittynyt uskottomuutta. Toisekseen en suostunut ottamaan vastaan hakkelusta. Eron otin siististi ja miestä kannustaen, ettei tullut ikäviä jälkipuintejakaan. Tosin minulla ei ollut lapsia,joten oli helpompaa vain huolehtia itsestään ja nostattaa vähän kehuilla exän itsetuntoakin siinä läktiessä. Voimia siskollesi.

ei ole voimaa olla ottamatta hakkelusta vastaan. Hän on todella ihan läpisyyllistetty ja uskoo, että kaikki on hänen vikaansa.



ap

ainoa mitä voit tehdä on sanoa siskollesi että JOS joskus tarvitset apua, olen tukenasi. Mutta muuten et voi auttaa, et ellei sisko itse päätä lähteä.



Oma äitini oli siskosi kaltainen ihminen, joka nai hurmaavan isäni - joka sitten paljastui väkivaltaiseksi psykopaatiksi ja petturiksi. Isä hakkasi äidin ensin "kynnysmatoksi", ja sitten synnyimme me lapset, jotka isä hakkasi myös henkisesti liiskatuksi. Äiti antoi isän pahoinpidellä estämättä mitenkään. Salaili, valehteli ja piti täydellisen perheen kulisseja pystyssä. Rukoilin, itkin ja anelin äidiltä että olisi pelastanut meidät psykopaattisen sadisti-isän kynsistä mutta ei. Äiti vain passiivisena tyhjin silmin sanoi että "ei voi erota, teidän lasten takia".



Oikeasti äiti ei vain uskaltanut, viitsinyt tai jaksanut. Alistui mieluummin, ja antoi isäni hakata meitä lapsia, ummisti silmänsä totuudelta. Ja äitini on edelleen tänäänkin isäni alistettavana vieläkin.



Olen laittanut välit poikki lapsuuskotiini omien lasteni saamisen jälkeen, en laske lapsiani sekunniksikaan tuollaiseen psykopaattihelvettiin. Äitini olisi ollut tervetullut lapsiani katsomaan (on "vaaraton" osapuoli) mutta äitini ei ole halunnut. Hän sanoi suoraan että jos en ole isäni kanssa tekemisissä niin sitten äitikin laittaa välit poikki koska haluaa seistä miehensä rinnalla. Ja niin seisoi, eli hylkäsi minut ja lapseni kokonaan, ei ole ikinä nähnyt lapsenlapsiaan. Niin voimakas on luonnevikaisen puolison painostus.



Sen lähtemisen halun pitää kummuta itsestä. Jos siskosi ei halua lähteä, hän jää ja alistuu. Tee kuitenkin se, ihan jo lähimmäisenrakkaudesta, että jos huomaat lapsia hakattavan, niin tee HETI lastensuojeluilmoitus. Meitä ei aikanaan kukaan auttanut vaikka suku tiesi mitä isä kotona lapsilleen tekee (isän luonnehäiriö oli kohdistunut myös hänen sisaruksiinsa lapsena jo). Kukaan ei auttanut, ei soittanut ls-ilmoa, ei mitään, kun eihän asioihin saa puuttua, "perheen likapyykki pestään perheen kotiseinien sisällä".



Mulla oli vauvasta 19-vuotiaaksi asti elämä yhtä helvettiä ja pelkoa ja kauhua. Älä sinä salli siskosi lapsille samaa kohtaloa, vaan pelasta ne lapset jos tarvetta on. Siskoasi et voi pelastaa ellei hän itse halua lähteä.

tilanne on noin paha. Lapsia ei lyödä enkä usko että siskoanikaan (ainakaan vielä, usein), mutta ilmapiiri on hyytävä kireä.



ap

katso itse ensiksi ne materiaalit, siellä on läheisellekin omansa. Anna hänelle sanoja, joilla jäsentää kokemuksiaan. Sinne naistenlinjalle siskosi kannattaa soittaa tai kirjoittaa. Aloittaa asian käsittely.



Mieti, mihin olet valmis: saako sinulle soittaa yöllä, saako taksiin rahat, autatko erossa tms.



Kerro, että välität ja olet huolissasi. Kiinnitä huomiota lapsiin: he kasvavat ison synkkyyden varjossa. Lapset pitää pelastaa. Siksi heidän äidin täytyy pelastautua. Siitä voi aueta uusi elämä myös konrolloivalle miehelle: hänkin elää myrkyissään.



Kerro, että olet aina hänen puolella, että sinuun voi luottaa. Kysele asioista, muistuta säännöllisesti. Että et unohda.



Auta häntä tekemään riskianalyysi: onko fyysisen väkivallan uhka millainen: auta häntä hahmottamaan, milloin viimeistään on juostava. On hyvä ajatella sitä etukäteen.



Tarjudu säilyttämään hänen tärkeistä papereistaan kopioita tms., jos tulee äkkilähtö.