Tutustuin syksyllä mieheen, joka lähti ulkomaille töihin vain pari kuukautta tapailtuamme.

Molemmat olivat sitä mieltä, että tavataan ja yritetään jatkaa siitä mihin jäätiin, kun hän tulee takaisin. Netissä on juteltu päivittäin ja tekstareita lähtetelty.

Nyt on edessä hetki, jolloin mies palaa Suomeen. Huomenna. Ja mä olen kauhusta jäykkänä.

Tykkään miehestä tosi paljon, tunnen häneen vetoa, ja mies on kaikin puolin hyvä mies, mutta PELOTTAA! Musta tuntuu, etten osaa olla parisuhteessa, en edes yrittää sellaista. Mitä puhun, mitä teen, miten olen? Mä olen ollut ilman kunnollista parisuhdetta vuosia, ja sitä ennenkin on ollut suhteet sellaisia missä mies on paljon poissa koko ajan. Ja omituisia, huonoja suhteita, henkistä väkivaltaa ja pettämisiä ja sitoutumiskammoa ja ja.

Mitä mä teen. En mä haluais heittää monen kuukauden molemminpuolista odottelua hukkaan, mutta mä en yhtään tiedä kuinka mä tän tilanteen hoidan!

Yksi alakoululainen lapsikin on, joka ei isällään juuri käy, joten siinä vielä lisää haastetta. Perse.