Millainen aikuinen tulee lapsesta, jolle sanotaan koko ajan ole hiljaa?

jolle aina sanottiin että ole hiljaa (välillä se oli oikeesti niin sietämätöntä) mutta normi 15-vuotias se on nykyään. ja edelleen puhelias

Olen opettanut häntä olemaan hiljaa. Rasittavaa kyllä kotona, kun vie koko ajan huomiota muilta.

Ei ehkä tule viihtymään sosiaalisissa tilanteissa, jos on sisäistänyt sen, ettei niissä saa puhua.

Just sanoin mun lapselle aika kovalla äänellä et ois hiljaa ja nyt nään tän alotuksen.. auts.

Luultavasti superpuhelias aikuinen, jolle vuorostaan sen työkaverit, omat lapset ja kumppani sanoo et etkö voisi olla välillä hiljaa. Pahimmassa tapauksessa tää tyyppi kälättää kaikkien lapsuudessa väkisin vaiettujenkin hetkien edestä ihan siitä ilosta, että aikuisena hänellä on siihen mahdollisuus.



Noin voimakkaita luonteenpiirteitä ei kauhean helposti ihmisestä saa karsittua, ihan niinkuin superhiljaisesta lapsesta tuskin saa millään tietoisella kasvatuksella jatkuvasti äänessä olevaa aikuista (sattumalta hänestä muuten kyllä saattaa sellainen tullakin). Eri asia, jos lapsi on jo valmiiksi syrjäänvetäytyvä ja hiljainen, siinä tilanteessa tuo "ole hiljaa" voi viedä viimeisenkin uskalluksen puhua.



Ja ihan varmasti muuten jokaikistä papupataa komennetaan miljoona kertaa lapsuutensa aikana olemaan hiljaa, niin pahalta kuin se kuulostaakin. Jos ei kotona, niin viimeistään eskarissa ja koulussa. Yleensä kyllä jo kotona jollain menee jossain vaiheessa hermo taukoamattomaan, usein täysin sisällöttömään pulputukseen, mikäli muiden perheenjäsenten hermot ovat normaali-ihmisen luokkaa.

Viisivuotiaan suu käy IHAN KOKO AJAN, ihan sama missä ollaan. Yleensä jutut on oikeasti kuuntelemisen arvoisia ja lapsen kanssa voi käydä hyvinkin älykkäitä keskusteluja ja sanaleikkejä. Tylsistyessään hän alkaa kuitenkin pölistä ihan mitä sattuu, välillä jopa jotain ihan mielikuvituskieltä. Silloin ei auta muu kuin pyytää olemaan hiljaa. Uskoisin, että lapsi kyllä itsekin tajuaa, että käsken olemaan hiljaa siksi, ettei hän häiritsisi muita. Mielestäni kyseessä on vähän sama asia kuin että pyytäisin olemaan juoksematta sisätiloissa. Tuskin siis kovin traumatisoivaa.

ihminen tulee isona lapsesta jolle ei koskaan sanota "ole hiljaa"?

kuin suomalaisten käskevän lapsiaan olemaan hiljaa :)

Asumme ulkomailla, enkä ole vielä koskaan kuullut muiden kuin suomalaisten käskevän lapsiaan olemaan hiljaa :)

kyllä täällä vaan joskus sanotaan että "nyt suu kiinni" tai "oletko hetken hiljaa", varsinkin sellaisissa tilanteissa joissa aikuiset keskustelevat ja lapsi puhuu päälle.

-Ulkomamma

Viisivuotiaan suu käy IHAN KOKO AJAN, ihan sama missä ollaan. Yleensä jutut on oikeasti kuuntelemisen arvoisia ja lapsen kanssa voi käydä hyvinkin älykkäitä keskusteluja ja sanaleikkejä. Tylsistyessään hän alkaa kuitenkin pölistä ihan mitä sattuu, välillä jopa jotain ihan mielikuvituskieltä. Silloin ei auta muu kuin pyytää olemaan hiljaa. Uskoisin, että lapsi kyllä itsekin tajuaa, että käsken olemaan hiljaa siksi, ettei hän häiritsisi muita. Mielestäni kyseessä on vähän sama asia kuin että pyytäisin olemaan juoksematta sisätiloissa. Tuskin siis kovin traumatisoivaa.

voisi olla mun kirjoittama. mun tyttö puhuu vielä kaiken lisäksi unissaankin!

kyllä jatkuvaan pölöttämiseenkin voi kyllästyä!

Entä jos puhut puhelimeen tai teillä vieras niin opetatteko lapselle ollenkaan että nyt on toisen vuoro?

erittäin puhelias ja kovaääninen lapsi, jo 12v ja häntä pitää opettaa olemaan hiljaa. Tosin ei siitä mitään hyötyä ole ollut tähän päivään mennessä, nyt kuitenkin ymmärtää jo joissain tilanteissa odottaa vuoroaan.



Lapsi oli pienempänä semmoinen, että kun ei enää keksinyt mitään puhumista niin mölisi sitten muuten vaan, teki suulla ääniä, läpsytti käsiään, paukutti, teki kainalopieruja ihan mitä tahansa ääntä piti saada kokoajan aikaiseksi. Kyllä silloin on pakko jo yrittää opettaa lasta olemaan hiljaa. Ja nykyisin ei enää mölyä kokoaikaa.