Lue keskustelun säännöt.
Karmea gallup: Jos miehesi kuolisi...
10.03.2009 |
Lapsemme ei koskaan tulisi näkemään isäänsä. :(( Maailmani romahtaisi... hetkeksi. Taloudellisesti en joutuisi vaikeuksiin, koska perisin melkoisen omaisuuden, mutta sitä menetystä ei millään rahalla voisi korvata. :( Tiedän että pärjäisin, olen selviytyjäluonne, mutta varmaan aika sumussa ensimmäinen vuosi ilman miestä menisi. Olemme nyt tosi rakastuneita ja onnellisia, ja toivon että näin jatkuu pitkälle tulevaisuuteenkin! :)
Kommentit (36)
mitä tekisit, ajattelisit, tuntisit?
Minä olisin vaikeuksissa, sillä tämänhetkinen elämämme perustuu hyvin pitkälti miehen tuloihin. Joutuisin vähintäänkin myymään talomme.
Henkisesti olisin myös tuuliajolla. En yhtään epäile, ettenkö pystyisi huolehtimaan lapsistamme yksinkin, mutta mun on hyvin vaikea nähdä, että kukaan voisi ottaa mieheni paikkaa elämässäni. Olisin varmasti hyvin yksinäinen. :(
Toisaalta, kaipa tämä kertoo vain hyvää meidän nykyisestä elämästä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieheni kuolisi, elämmäämme tulisi suuri suru ja huoli, mutta taloudellisesti pärjäisin varmasti yhtähyvin kuin nytkin. Olen monesti miettinyt, että jos minä kuolisin miten mieheni pärjäisi taloudellisesti ja henkisesti? Tämä on joskus käynyt mielessäni.
ja lamaantuisin...taloudellinen tuho myös ...
olevani täysin yksin lastemme kanssa. Henkisesti se olisi kova isku. Lainaturvavakuutuksen ansiosta voisimme edelleen asua tässä talossamme, mutta minun olisi siitä huolimatta etsittävä vakituinen työpaikka ja palkkani olisi tod. näk. sen verran pieni, että rahallisesti voisi olla tiukkaa 3 lapsen kanssa yksinhuoltajana.
Mikäli kuolisin, Vaimoni varmasti maksaisi asuntolainan pois ja kuopattuaan minut viettäisi taloudellisesti ihan turvattua elämää, sillä olen toki vakuuttanut itseni.
Vakuutussummani on reilusti enemmän kuin jäljellä oleva asuntolainamme, siitäkin huolimatta, että asuntolainaa on maksettu vasta 4/20 vuotta.
Muilta osin toivon että pärjäisivät hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen tiedän, että menettäisin elämäni tärkeimmän aikuisen ihmisen. Menetys olisi hirmuinen. Lapsista varmasti pystyisin huolehtimaan ja taloudellisesti meillä ei olisi mitään hätää.
Onneksi tiedän, että KAIKKI yhteiset ystävämme olisivat tukenani, aina.
Olisin varmaan aika shokissa, varmaan ihan työkyvytön jonkun aikaa. Lapsen takia tosin olisi pakko pitää arki pyörimässä. Taloudellisesti tulisi olemaan paljon tiukempaa kun puolet tuloista puuttuisi (ollan molemmat pienituloisia), mutta onneksi ei ole lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en voisi elää itsekkään tai Jumalan avulla vain selviäisin.Rakastan häntä suunnattomasti ja kuolisin varmasti itse ennenkuin antaisin sen tapahtua hänelle.
Oletko kenties läheisriippuvainen?? Hae hoitoa!!
en voisi elää itsekkään tai Jumalan avulla vain selviäisin.Rakastan häntä suunnattomasti ja kuolisin varmasti itse ennenkuin antaisin sen tapahtua hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämä jatkuisi. Olen vielä niin nuori, ettei edes usko mieheni haluavan minun masentumistani jne.jne.
Lapsille se olisi varmaankin paljon kovempaa.
pärjäisin. Lapsetkin hoitaisin jne. Olisi lasten takia pakko pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietysti se olisi kauheaa ja pitkään suru valtaisi. ym..
mutta sitä halusin sanoa, että teillä, joilla tulot perustuu pitkälle miehen tuloihin. vaikka ehkä kuulostaa kylmälle, mutta miksi teillä ei ole vakuutuksia kuin harvoilla.
meillä ukko on vakuuttanut itsensä ja firmansa. eli taloa ei tarvitsisi myydä ja näin edespäin.
ja voisin tavata ystäviä milloin haluan.
Toisaalta olisin yksinäinen. Taloudellisesti olisi helpompaa, lainat maksettu. Lapsen kanssa olisi vaikeampaa isä tärkeä auktoriteetti.
Uutta miestä ei taloon tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä muuta vaihtoehtoa sitä on kuin jaksaa lasten kanssa eteenpäin. Tosi raskastahan se on, ja varsinkin kun sen aivan yksin tekee. Ystävät ovat siitä kummallinen luonnonvara, että kun tulee oikeita ja todellisia vaikeuksia, ei yhtään voi ennalta arvata, että niin moni katoaa kuvioista kokonaan. Surua pelätään ja luullaan kai että se tarttuu.
Tätä mietin kun viime kuussa meidän kylältä kuoli liikenneonnettomuudessa nuori perheenisä. Vaimo jäi viiden lapsen yksinhuoltajaksi, iät 3kk-8v. Että miten voi ihminen selvitä. Minä ainakin lamaantuisin, en tiedä miten lasten hoito edes onnistuisi.
minä hautaisin mieheni ja jatkettaisiin lasten kanssa elämää. Ikävä varmasti olisi mutta elämä kannattelee eteenpäin.
Oletko kenties läheisriippuvainen?? Hae hoitoa!!
en voisi elää itsekkään tai Jumalan avulla vain selviäisin.Rakastan häntä suunnattomasti ja kuolisin varmasti itse ennenkuin antaisin sen tapahtua hänelle.
En pystyisi elämään ilman miestäni...tosi asiassa, tapahtui mitä tahansa elämässä, pärjäisin tavalla tai toisella.
Miehen isä kuoli nuorena yllättävään sairaskohtaukseen, joten miehellä on käytöntö hallussa: hän on hankkinut hyvät vakuutukset ja järjestänyt asiat niin, että jos jotakin tapahtuisi, pärjään lasten kanssa. Todennäköisesti muuttaisin anopin luokse aluksi ja kun rahasta alkaa tulla tiukkaa, muuttaisin takaisin Suomeen, jossa minulla on paremmat työmahdollisuudet.
jollei tapahdu ihmettä. Kuolemansairas.
Taloudellisesti ei tule ongelmia, sillä asiat on hoidettu ajallaan.
Henkisesti tulee olemaan vaikeaa, vaikka ei ole helppoa katsoa toisen kärsimyksiäkään! Selviydyn, sillä olen valmistautunut.
Lapsetkin selviytyvät, mutta heillä tulee olemaan paljon vaikeampaa. 4 ja 8 v ovat erittäin läheisissä ja rakkkaissa väleissä isänsä kanssa. Varsinkin nämä 3 viimeistä vuotta isä on panostanut kaiken aikansa lapsiin, sillä kaikki muu on turhaa. Tai ei nyt ihan turhaa (esim. minä), mutta lapset hyötyvät tästä jäljellä olevasta ajasta eniten.
* myisin talomme
* taloudellisesti olisi niukempaa, mutta pärjäisimme kyllä
* joutuisin turvautumaan enemmän vanhempiini ja appivanhempiin
* lasten ikävää olisi vaikea käsitellä ja katsoa vierestä
* olisin myös yksinäinen alkuun, mutta uskon että surun jälkeen löytäisin uusia tapoja viettää lomia ja juhlapyhiä yms.
* uutta miestä en varmaankaan enää löytäisi ollenkaan