Mun käsitys siitä, että
tyttövauva on yleensä toivotumpi kuin poika, lähtee ihan siitä, että tuttavapiirissäni tiedän joka ikisen naispuolisen ihmisen toivoneen kovasti tyttöä. Monet ihan ovat myöntäneet jatkavansa lastentekoa niin kauan, että saavat sen tytön.
Kaksi parasta ystävääni jaksaa kokoajan ylistää, kuinka onnellisia ovat pojistaan ja eivät koskaan edes haluaisi tyttöä (vaikka raskausaikana toivoivat tyttöä kuin kuuta nousevaa..). Myönnän, että itsestänikin olisi saattanut tulla samanlainen, jos esikoiseni olisi ollut poika. Toivoin niin jumalattoman paljon tyttöä.
Epäilen, että nämä sukupuolisäälijät ovat oikeasti hirveän kateellisia tyttöjen äideille.
Kommentit (3)
mutta OIKEASTI toivoin esikoisesta poikaa. mies oli sitä mieltä, että toinen saisi vaikka ollakkin tyttö, mutta toivoin toista poikaa ja sen sain. Kolmannesta toivoisin varmasti myös poikaa, mutta lapsilukumme taitaa olla tässä. Jotenkin vain pikkupojat olleet aina enemmän mieleeni :P (kuulostaapa kornilta) tehkööt muut niitä tyttöjä, en ole itse prinsessatyyppiä laisinkaan...
mutta OIKEASTI toivoin esikoisesta poikaa. mies oli sitä mieltä, että toinen saisi vaikka ollakkin tyttö, mutta toivoin toista poikaa ja sen sain. Kolmannesta toivoisin varmasti myös poikaa, mutta lapsilukumme taitaa olla tässä. Jotenkin vain pikkupojat olleet aina enemmän mieleeni :P (kuulostaapa kornilta) tehkööt muut niitä tyttöjä, en ole itse prinsessatyyppiä laisinkaan...
Omassa ystäväpiirissäni on paljon useamman tytön vanhempia, jotka varmaan toivovat, että saisivat joskus vielä pojan... Ehkä kuitenkin useammat vanhemmat haluavat molemman sukupuolen edustajia, kuin vain pelkästään tyttöjä tai poikia...
Itselläni on poika ja tyttö... ja minusta on kyllä mukavaa, että ovat nimen omaan eri sukupuolta (vielä tässä vaiheessa)... sitten kun olen kuunnellut teini-ikäisen tytön vittuilua vuositolkulla, vaihdan todennäköisesti mielipidettäni... Tai toivon, kuten isäni, että teini-ikäisen tytön voisi vaihtaa sirkuksen norsuun!