Lue keskustelun säännöt.
Kaupungista maalle muuttaneet
31.03.2009 |
miten olette sopeutuneet, onko lapset saaneet uusia kavereita ja miten olette töitä saaneet? Asia kiinnostaa kovasti, kun itse haikailen maaseudun rauhasta, mutta pelottaa muuttaa kun voihan siinä tulla kaupunkia ikävä. Kai sitä aina kaipaa sitä mitä ei just itsellä ole, nyt haluan vaan maalle, kaikki kaupungissa ahdistaa, mutta kääntyisikö se muuton myötä taas toisinpäin : )
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä maalla tuntuu saavan helpommin ystäviä kavereita sekä itse että lapset. Työmatkat pidemmät mutta sitten laajemmin tulee haettua töitä kun lähikunnista joka suunnalta. Välillä pitää kyllä päästä ihmisvilinään päiväksi tai pariksi niin on taas hyvä olla maalla.
ja muutettiin n.80 km päähän. Mummit ja kummit jäivät, kaveritkin, mutta iso perhe ei pysty meidän palkoilla saamaan Helsingistä näin isoa taloa ja tonttia.
Olen käynyt oman kunnan ulkopuolella työssä lasten hoitovapaiden jälkeen, mies käy säännöllisesti omalla autolla työvuorojen ollessa sellaiset ettei yleisillä meillepäin pääse. Kaikille ei riitä täälläpäin töitä ja ammatti ei ole aina työpaikkaa vastaava.
Isommat lapset saivat koulusta kaverit, koska nuorimmat olivat kotilapsia, ei heillä ollut ennen koulua oikeastaan kavereita, sisarukset ja serkut tuntuivat riittävän.
Kun olen käynyt Helsingissä, ei tee mieli muuttaa takaisin, pääseehän sinne käymään, se riittää. On ihanaa kävellä täällä rauhallisilla kaduilla ja teillä, ei ihmisvirtoja mennen tullen...
Kassit uskaltaa jättää kaupan eteen pyörän koriin, kun käy toisessa kaupassa, vauvan voi jättää kaupan ulkopuolelle nukkumaan, kaikki on suhteessa niin paljon rauhallisempaa ja pienemmässä mittakaavassa, mikä mahdollistaa paljon sellaisia asioita, joita ei kaupungissa pysty. Juna-asemalle jätän pyörän lukittuna, muualle ei tarvitse lukita.
Ilma on puhtaampaa. kun pesee ikkunat, ei riepuun tule mustaa, kuten Helsingissä asuessa huomasin.
Vaikka työmatkat ovat joskus hankaliakin, niin silti se, että on saanut oman asunnon/talon ja saa nauttia mökkimaisemista töiden jälkeen ja viikonlopppuisin, lomilla, auttaa jaksamaan työmatkat.
Lapsilla ei ole sellaista ympäristöä, jossa sattuu ja tapahtuu, ambulanssit harvoin ulvovat, saa korvat levätä.
Harrastuksiin pääsee...
Juuri tuollaista elämää kaipaan!! Saanko sen verran udella, että minkäkokoiseen paikkkaan muutitte? ap
minkäkokoiseen paikkaan muutitte ja onko siellä töitä ym.