Onko masennus muoti-ilmiö? ev

Ihminen ihan muotia seuratakseen lopettaa serotoniin tuotannon elimistössään ja alkaa kärsiä kuolemavaarallisesta sairaudesta. Ihan samalla tavalla kuin diabeetikko sano haimalleen että lopetas toiminta ja kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava käskee kilpirauhastaan lomalle. Ihan muotijuttujahan tällaiset.

Tosi muodikasta myös toivoa kuolemaa 25-vuotiaana...

Ei ollut masennus muotia vielä 1986.

Ihan pakko ostaa...

potilaan, jolla on oikeasti ehkä jotain vialla. Mikäli huomaa, että oikeasti on kyseessä masennus, niin laittaa sut terapiaan.

Suurin osa ns. masennuksista johtunee kuitenkin siitä, että pilalle passatut vapaan kasvatuksen tulokset joutuvat ihan oikeasti itse tekemään jotain oman ja ehkä jonkun muunkin hyvin voinnin eteen. Ja sehän on ihan liian iso kuormitus pikku päille! Ei muuta kuin masennusta kehiin, niin voi sen turvin heittäytyä kotisohvalle dvd:n ääreen ja antaa taas muiden passata.

Sinne päästään hyvällä tuurilla puolen vuoden jonotuksen jälkeen. Ja kyllä tk lääkäri on ihan pätevä masennuksen tunnistamaan.

Pakko vaan jaksaa, jos haluaa elää on tehtävä töitä eli käytävä töissä. Liian helpolla saa sairauslomaa nykyään. Toiset tekee töitä vaikka olisivat kipeitä, toiset taas hakevat sairauslomaa jos vähän väsyttää.

Ja vielä syövät kalliita lääkkeitä yhteiskunnan piikkiin.

En väitä että ei saisi väsyttää, mutta rajansa kaikella.

Vierailija:

potilaan, jolla on oikeasti ehkä jotain vialla. Mikäli huomaa, että oikeasti on kyseessä masennus, niin laittaa sut terapiaan.

Suurin osa ns. masennuksista johtunee kuitenkin siitä, että pilalle passatut vapaan kasvatuksen tulokset joutuvat ihan oikeasti itse tekemään jotain oman ja ehkä jonkun muunkin hyvin voinnin eteen. Ja sehän on ihan liian iso kuormitus pikku päille! Ei muuta kuin masennusta kehiin, niin voi sen turvin heittäytyä kotisohvalle dvd:n ääreen ja antaa taas muiden passata.

edellyttää, että on useita vuosia kärsinyt masennuksesta ja on saanut siihen lääkehoitoa.

mulle tuli mieleen, että ihmiset oirehtivat masennuksella kun tahti työelämässä kiristyy koko ajan, ja monet eivät jaksa enää töiden jälkeen mitään muuta.. tiedä sitten, omalla kohdalla ei kyse ole tästä.

Ovat masentuneita, hoidattavat lapsensa tarhassa kun ei itse jaksa muuta kuin maata ja lihoa!

Näitä kotiäitejä, nuoria naisia ovat nämä ' masentuneet' !

Selkeästi.



Vähän taitaa olla trendi jo taittumassa kyllä.

Tai töissäkäyviä? Miksi tehdä niin paljon töitä että voimat loppuu? Mulla ainakin työsopparissa lukee että päivittäinen työaika 8 h, sen enempää en tee, seuraavana päivänä taas lisää.

Ja välillä väsyttää jokaista, mutta silloin kannattaa ottaa käyttöön vaaleanpunaiset lasit ja laittaa silmille, johan alkaa taas maailma näyttämään mukavemmalta. Lapset ei kuole vaikka koti olisi välillä sekaisin ja likainen, saavatpahan vähän vastustuskykyä (mitä nykyään ei juuri saa, kun kaikki niin antiseptisiä).

pääsee meillä ainakin helpolla, lääkkeitä ei tarvita ollenkaan. Lievissä ja keskivaikeissa masennustapauksissa terapian teho yksinkin on vähintään yhtä hyvä kuin lääkkeiden teho.



Äideillä masennusta aiheuttaa ihan hormoonitoiminta, ja tämä ei ole muoti-ilmiö, sitä on ollut ennenkin, eri nimillä sitä vain on kutsuttu. Ja kotiin rajattu elämä aktiiviselle ihmiselle on luonnostaan masentavaa, ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä, että ymmärtää miten ihminen, joka asuu kaukana kotiseudultaan, mies on paljon työmatkoilla, ja lapset pieniä, joten kotoa on vaikea liikkua, masentuu.



Masennus on mielestäni sikäli ' muotia' , että monenlaisia mielenterveyden häiriöitä kutsutaan masennukseksi, joskus vaikkapa ahdistushäiriötä, vaikka se ei masennusta ole. Mutta jos se puhkeaa nuorella äidillä, on helppo sanoa, että äiti on masentunut, koska sana on tutumpi. Muuten masennus on ihan universaali ilmiö, sitä löytyy kaikkialla missä sitä vain halutaan diagnosoida.

Laihduin monta kiloa ja toivon jo kuolemaa...En ole kotiäiti.

Lääkkeitäkin on kohta syöty vuosikymmen. Yksityiselle en päässyt terapiaan, koska kukaan ei halunnut ottaa minua potilaakseen. Kuulemma minulla on liian paljon ongelmia, että palaa vaan takaisin sinne julkiselle puolelle. Töihin olen yrittänyt päästä ja etsiä jotain mitä voin tehdä, mutta ammatinvalintapsykologi ei suostunut tekemään minulle edes testejä, koska taas, mulla on kuulemma liikaa ongelmia. Nyt olen sitten työkkärissä siellä hullujen puolella jonne tungetaan kaikki ne joilla ei ole mitään toivoa.





En tiedä mitä ne mun ongelmat sitten on. Ihan tavallinen väkivaltainen ja alistava lapsuus mielenterveysongelmaisen ja harhaisen äitini kanssa takana. Sisko on rajatilapersoona ja jotain omaa muitakin mielenterveydenhäiriöitä. Ollaan kuitenkin keskivertoa älykkäämpiä kuin perusjuntti.



Kovasti olen sinnitellyt ja koittanut olla uskomatta, että elämä niin surkeaksi olisi kirjoitettu. Kohta on ensimmäinen ammati ja töissä varmasti jo kesällä. Tuntuu hyvältä olla vihdoinkin jotain muutakin kuin hullu.

allergia on myös muoti-ilmiö, varsinkin näin keväällä ;)