Lue keskustelun säännöt.
Olen vl-nainen
12.03.2009 |
Olen empaattinen, seurallinen ja mukava nainen, työntekijä ja äiti. Olen myös vl-uskossa. Tällä palstalla on puhuttu viimeaikoina paljonkin kipeistä, vaikeista ja mielenkiintoa herättävistä asioista, koskien uskomista. Osa keskusteluista on saanut myös voimakkaasti negatiivisia sävyjä (puoleen ja toiseen), jotka eivät ole mitenkään rakentavia tai suvaitsevaisia. Sen vuoksi kirjoitan tätä.
Suuri osa meistä on tavallisia mukavia immeisiä. Minulla on ystäväpiiri, johon kuuluu eritavalla uskovia, eri kirkkokuntiin ja kulttuureihin kuuluvia, kirkkoon kuulumattomia jne. Heillä kaikilla on yksi sellainen piirre, joka heitä erilaisuudesta huolimatta yhdistää. Tämä piirre on suvaitsevaisuus. Jokainen hyväksyy toisensa omina itsenään. Hyväksyminen ja ymmärtäminen ovat eri asioita. Ihmisen hyväksyminen ei tarkoita sitä, että hänen kaikkia ajatuksiaan tulisi ymmärtää saatika olla asioista samaa mieltä.
Täällä olleiden keskustelujen yhteydessä on useampaan otteeseen tullut esille se, että vl-t eivät halua keskustella uskostaan. Omalta osaltani voin sanoa, että koen uskoni hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Syvällisemmin juttelen uskostani vasta, kun tutustun toiseen osapuoleen, joka uskostani kysyy, paremmin. Vasta, kun katson, että hän on minulle niin tärkeä, että hänen tulee tietää elämäntavastani, jotta ei tule ylimääräisiä ristiriitoja. Minulle uskosta kyseleminen on vähän sama asia kuin toisen ihmisen sairaskertomuksen tiedustelu. Tämä ei tarkoita sitä, että salaan uskoni, vaan sitä, että en halua keskustella uskoni perusolemuksesta ja sen vaikutuksesta itseeni minulle tuntemattomien tai puolituttujen kanssa. Juttelemme paljonkin ystävieni kanssa elämänkatsomuksistamme. Jutteleminen on rikastuttavaa, lähentävää ja hauskaa silloin, kun se on vapaata kaikesta hyväksymisen pelosta.
En itsekään enää muista, mitä tällä kirjoituksella oli tarkoitus sanoa :). Kaipa jotakin sen suuntaista, että ennakkoluuloton voi hyvinkin huomata, että uskoni ei tee minusta ihmisenä suurestikaan eri tavalla uskovia erilaisempaa. Uskoni ja mieheni ei alista minua.Uskoni ei tee minusta onnetonta. Uskoni ei estä minua olemasta ystävä ei-uskovan kanssa. Uskoni ei estä harrastamasta. Seuraavalla kerralla, kun kohtaamme, kokeilepa tutustua. Autan siinä omalta osaltani olemalla hymyilevä, suvaitsevainen ja helposti lähestyttävä.
:) nainen, joka tunnustaa myös vl-uskoa
Kommentit (25)
itse koen vl:n lähellä sydäntäni monin tavoin, mutta on asia mikä estää minua olemasta kokonaan vl.
Monesti mietin miksi monet vanhoilliset eivät usko, että muutkin kristityt voivat elää raamatunmukaisesti ja päästä uskossaan taivaaseen.
T: Uskova luttis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen, että keskusteluihin useinmiten osallistuvat ihmiset, joilla on voimakkaita tunteita käsiteltäviin asioihin, ihmisryhmiin. Siksipä täällä näen keskusteluissa toistuvasti viestejä, joissa todetaan mm.: onneksi lähettyvillä ei asu lestoja, en tunne yhtäkään lestaa, mutta.., säälittää lesta-naiset, lestanaiset ovat alistettuja jne.
Yritän sanoa, että eiköhän me ihmiset voida ensisijaisesti kohdata toisemme ihmisinä emmekä jonkin ryhmän (ei välttämättä uskonnollinen ryhmä) edustajana tms.
ap
ps. Ajattelen, kuten uskovainen: taivaaseen pääsy on taivaan isän käsissä. Kenelläkään meistä ei ole valtaa tuomita ketään.
sitä ei mielestäni tarvitse ottaa loukkauksena. Harmittaa vain, että Suomessakin on tällaista toimintaa. Ja tarkoitan vain sitä pakollista lisääntymistä. Tunnen vl-ihmisiä ja en käsittele heitä ryhmänä. Ihmiset ovat ok. Omasta suvustakin löytyy, tosin kauempaa. Uskonto on vain niin sovinistinen ja alistaa naisia, että ei voi olla herättämättä tunteita se asia.
Minulta usein kysytään: oletko joku lesta tai jotain ;) Meillä siis ei normimäärä lapsia, ja toivottavasti lisää olis tulossa.
Minä olen monasti myöskin naureskellut näitä "minä tiedän" ja sitten höpistään jotain ihan hulluja.
Mutta lopulta nämä hullut ajatukset koskettavat varmaan kaikkia uskovia, ei vain vanhoillisia.
-Siunausta.
minusta olis hauska kulla miten se tapahtuu.
-uskova luttis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva, että sulla on sympatiat vl-naisten puolella mutta ne on siellä vääristä syistä: ei meitä kukaan alista eikä pakota lisääntymään.
hän ei pysty ikinä ansaitsemaan työurallaan rahaa, että voisi elättää lapsensa. Eli näin hänet on sidottu miehensä taloudellisesti ja lopulta myös henkisesti. Näinhän se homma toimi, kunnes vasta 50-luvulla naisetkin saivat sen oman mahdollisuuden valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä minulle on kerrottu, että pitää tehdä lapsia. Muuten ok uskonto, vaikka mikä se minä olen tuomitsemaan. ;)
Ei kenenkään tarvitse tehdä lapsia loputtomasti, ei edes VL:n . Ja töissä saa käydä ;)
Tiedän useammankin jotka ovat jättäneet lasenteon siihen 3 tai 4...
Ja ovat ihan töissä olevia ihmisiä..
hiihoo sanon minä.
Toki on niitä jotka ovat "lastetekokoneita" mutta kyllä se suurimmaksi osaksi on ihan itsevalittu "ura".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miksi nainen ei saisi valita semmoista vaihtoehtoa että synnyttää paljon lapsia? (Loputtomasti niitä ei kukaan voi tehdä, yleensä se lastentulo väistämättä loppuu n 45-vuotiaana).
ja kyllä minulle on kerrottu, että pitää tehdä lapsia. Muuten ok uskonto, vaikka mikä se minä olen tuomitsemaan. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40v jo mittarissa....
-lastentekokone, ja ihan omasta halusta ;)
Sovitaanko, että tästä ketjusta tehdään neutraali? Saa olla kriittisiä kannanottoja, mutta pidetään sävy neutraalina, jookos?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän on uskovainen ja sitä kyllä kunnioitan
Mutta hän on päättänyt että ei koskaan mene naimisiin
Jos hän voisi uskontoonsa sovittaa ehkäisyn ja jos naimisiin meno ei olisi sitä mitä se vl seuroissa on, ehkä hänen valintansa olisi toinen
Ymmärrän, mutta surettaa että joutui tuollaisen valinnan tekemään
Äsköinen ketju olikin ihan feikkiä sitten? Kuulostaa sille et ne vl-naiset ovat täällä niitä v*ttuilijoita!
Vietin tuossa perheessä TOSI paljon aikaa. Vanhempien seksielämästä en toki mitään tiennyt/tiedä, mutta ei siellä tätä äitiä alistettu. Isä oli kyllä tosi paljon töissä joten äidin harteilla oli suurimaksi osaksi lasten ja kodinhoito. Toki isommat lapsetkin sitten auttoivat.
Lapsia tähän perheeseen syntyi 14. (Ystäväni on heistä 4 vanhin) lapsia oli 8 kun muuttivat pois paikkakunnaltamme ,mutta siitä huolimatta kävin heillä 1-2 kertaa vuodessa ja ystävyytemme on säilynyt tähän päivään saakka (21v.)
Vaikka ei kovin usein nähdäkkään.
Tuoho lapsen tekoon sen verran voin sanoa, että kun tuo ystäväni äiti alkoi odottaa viimeistä lastaan (oli silloin 43v.) sanoi että hän toivoi ettei enää olisi tullut raskaaksi.Oli jo lähtenyt opiskeleman 13 lapsen jälkeen ja ajatteli vissiin että ikää on jo sen verran ettei enää lapsia tulisi. Siihen asti ei ollut "valittanut" raskauksistaan. Useamman keskenmenon viimesten lasten jälkeen sai myös. Yhdeksännen lapsen jälkeen jokatoinen raskaus päätyi keskenmenoon, joten kait se kroppakin alkoi jo väsyä siihen "lastentehtailuun".
Muuten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa tuosta perheestä. Päinvastoin erittäin ihania ihmisä kaikki!
onhan noita rauhanyhdityksiä enemmänkin, kuin vain yksi.
Ja varmasti niissäkin on eroja vaikka perus asiat ovat samoja.
Onhan jo evankelisluterilaisessakin eri juttuja eri seurakunnissa jne.. Rippuen paljon ihan kirkkoherrasta.
Ja toisaalta se erilaisuushan aikoinaan erotti vanhoilliset, esikot ja kortit tästä pää kirkosta.
enkä ole ehkäissy, jalapset saa tulla kun on tullakseen. Eikä niitä liikoja ole tullut.
enkä ole lestadiolainen vaan uskossa muuten.
eihän kukaan vl-ihmisiä inhoa, vaan monet lähinnä ihmettelevät mitä se usko vaatii. Varsinkaan kun perusteluja ei ikinä ole.