Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli. Työskentelen sosiaalialalla todella
24.03.2009 |
pahasti sairaiden ja syrjäytyneiden ihmisten parissa ns. kolmannella sektorilla. Olen auttanut lukuisia ihmisiä saamaan edes jollain tavalla elämänsyrjästä kiinni ja olen päästänyt useita ihmisiä myös aika lähelle itseäni. Olen ajatellut että olen kanssakulkija enkä mikään ylhäältä alaspäin auttaja.
Tässä olen varmaankin tehnyt virheen :-( Tänään sain eräältä asiakkaalta kuulla, että eräs entisistä asiakkaani (mies) on puhunut todella sairasta seksuaalifantasiaa koskien minua, siis todella kuvottavaa. Kuinka hän on työpaikalla vetänyt minua takaapäin koska olen sitä niin hartaasti toivonut yms. oksettavaa.
Mies oli aina todella korrekti minua kohtaan, ei siis lainkaan härski. Sitten hän häipyi eikä hänestä ole kuulunut mitään. Minulle asiasta kertonut ihminen ei ole itse kuullut miehen itsensä sanovan näin vaan eräs meillä asiakkaana ollut alkoholisoitunut nainen oli tälle asiakkalle näin.
Monimutkaista mutta niin sairasta. Tämänkö saa palkaksi kun yrittää auttaa. Inhoan jos tuollaisia perättömiä huhuja alkaa liikkumaan tuon alkoholistisakin keskuudessa :(((
Tuntuu pahalle, kelle pitäisi puhua. Lähiesimieheni ei edes välitä vaikka hänen kanssaan puhuisikin :-(((
Ammatinvaihto edessä?
Kommentit (7)
Näitä tällä allalla aina tulee ja kokemuksesta voin snoa, että toisella kertaa jo helmompaa. se on sitä ammatillista kasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvitettiinkö sitä millään tavalla? Minusta tuntuu että taidan olla liian herkkä tälle alalle :( ap
Näitä tällä allalla aina tulee ja kokemuksesta voin snoa, että toisella kertaa jo helmompaa. se on sitä ammatillista kasvua.
muista, että tuo on työtäsi. Et ole niiden ihmisten ystävä (siinä mielessä kuin olet vapaa-ajalla jonkun ystävä) vaan olet ammattiauttaja ja tuollaiset on vain opittava laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Niitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. En sano, että se olisi helppoa, mutta eihän sulla ole muita vaihtoehtoja. Jotenkinhan sinun pitää pitää ammatillinen ote, et voi surra viikkotolkulla asiakkaan asioita jne.
Pyydä työnohjausta, jos mahdollista.
Jos ei onnistu, puhu kollegojesi kanssa.
meillä ns. työllistettyinä eli ovat vähän niin kuin "työkavereita", istuvat samoissa henkilökunnan tiloissa ja tulevat sillä tavalla "läheisiksi" Ovat meillä 3-6 kk kerralla. Tämä ällöttävyyksiä puhunut mies oli meillä 3 kk.
Yritän olla ammatillinen, silti tämä häiritsee todella :(((((
Ap
muista, että tuo on työtäsi. Et ole niiden ihmisten ystävä (siinä mielessä kuin olet vapaa-ajalla jonkun ystävä) vaan olet ammattiauttaja ja tuollaiset on vain opittava laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Niitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. En sano, että se olisi helppoa, mutta eihän sulla ole muita vaihtoehtoja. Jotenkinhan sinun pitää pitää ammatillinen ote, et voi surra viikkotolkulla asiakkaan asioita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vosin ehkä auttaa. Minkä ikäinen olet, kuinka kauan ollut alalla,onko sinulla perhettä? Vastavalmistunut,nuori ja perheetön on varmasti otollisin yhdistelmä uupumiselle. Hyvä uutinen tässä tapauksessa on,että aika tekee tehtävänsä. Työvuodet kovettavat sopivasti, oppii suodattamaan turhat asiat mielestä. Myös se jos on perhettä auttaa jaksamaan. Omat lapset ovat kuitenkin elämän keskipiste, joten työasioita ei jaksa turhaa vatvoa vapaa-ajalla.
Jos kuitenkin olet tehnyt vuosikausia töitä ja sinulla on elämässäsi muutakin kuin työ ja silti se hallitsee elämääsi liikaa suosittelisin harkitsemaan toista työpaikkaa. Sosiaalialallakin on vähemmän kuluttavia työpaikkoja.
Itse jouduin vastavalmistuneena päihdeongelmaisen ja muutenkin syrjäytyneen lähentelyn kohteeksi. Tuli aivan puun takaa. Syyttelin pitkään itseäni ja mietin olinko anatanut vääriä singaaleja. Monet syrjäytyneet saattavat tulkita pienenkin ystävällisyyden osoituksen väärin,joten varovainen täytyy olla.
Totuus nyt varmaan kuitenkin on, että tuossa ammatissa voi kohdata vähän kaikenlaista.