Mihin päätyy ysiluokkalainen, jonka keskiarvo 6,1 ?
Eikä mitään motivaatiota korottaa numeroita kympillä tai nuorten työpajalla.
Kommentit (19)
ja "eläkkeelle" 45v. Harrastaa nykyisin työntekoa minkä matkustelulta ja golfilta ehtii.
yritin nyt tämän laittaa ihan komppaus ja tsemppausmielessä, joten en nyt ala vertailemaan koululaitosta sillon ja tänään. Relaa nyt vähän.
Ja sulle kirjoituksen aloittaneelle, täällä on tullut paljon hyviä neuvoja ja kyllä se aurinko yleensä paistaa sinne "risukasaankin" ja uskon, että sun nuori tulee löytämään oman tiensä ja opinahjonsa. Anna hiukan aikaa ja älä liikaa painosta, kuten täälläkin on todettu, niin pakkopulla ei yleensä toimi. KAIKKEA HYVÄÄ!
Mikä estää nuorta nostamasta arvosanojaan JO TÄNÄ KEVÄÄNÄ? Tässä on vielä kolme kuukautta ysiluokkaa jälkellä ja lopullinen valinta toiselle asteelle tehdään päättöarvosanojen pohjalta.
t. yks opo
vaikka ei tuon 6,1:n keskiarvolla tyydytäkään vanhemipiensa, opettajiensa tai itsensä odotuksia.
Mieheni oli todella laiska koululainen, tuplasi paritkin luokat ja oli vain parista oppiaineesta kiinnostunut. Nyt hän johtaa melko suurta alaisjoukkoa ja pärjää mitä mainioimmin elämässään.
Minä olin vielä laiskempi... Tai ehkä vain kärsimättömämpi. Koulunumeroni heittelivät, ja hassuinta oli, että (minun mielestäni) samalla lukemisella sain yhtenä vuonna yhdeltä opettajalta huonon arvosanan ja kun seuraavana vuonna opettaja vaihtui, kipusi numerokin kiitettäväksi. Kuvastaa sitäkin, että kyllä opettajatkin on vain ihmisiä, eli pärstökerroin vaikuttaa kyllä jonkin verran.
Mutta kyllä minustakin tuli ihminen ja kunnon kansalainen.
Jos vaikka sen ysiluokan tuplaisi ja jossain toisessa koulussa? Siis, jos vaikka niinkun uutena naamana pääsisi näyttämään kynsiänsä? Ilman että opettajilla on ennakkokäsitystä neidistä/pojasta?
Eikä mitään motivaatiota korottaa numeroita kympillä tai nuorten työpajalla.
Nuori ei ehkä ole lukuintoinen, joten ehkä ammatillinen koulutus olisi hänelle omiaan. Ehkä atk-alalta? Ammatilliseen koulutukseenkin vaaditaan nykyään hyvät arvosanat, sillä se on jopa lukiota suositumpaa nykyään.
t. ammatillinen ope
Siis pomoni oli tuota tasoa koulussa, eikä kouluttautunut peruskoulua pidemmällle. Hän on ilmeisen luova ja älykäs tyyppi, ja perusti ensimmäisen firmansa vielä peruskoulussa.
Nyt neljänkympin kynnyksellä pomoni on erittäin hyvin toimeentuleva, yhden firman toimitusjohtaja (luova ala) ja parin muun omistaja. Tasapäistävä peruskoulu ei kai sopinut hänelle oikein.
Tosin ammatti on sellanen etten sitä nyt myöhemmin ajatellen olisi halunnutkaan opiskella. Opiskelen uuden ammatin kun on aikaa :)
sehän riippuu ihan kaupungista. Joissain paikoissa oppilaitoksiin on matalampi sisäänottoraja (keskiarvollisesti siis) kuin toisissa, yleensä pienissä kaupungeissa matalammalla kuin isoissa. Mitä nuori itse haluaa tehdä?
onko taiteellisesti, sosiaalisesti tai muulla alalla taitava?
MIhin nuori itse haluaa? Mikä häntä kiinnostaa vai tietääkö itsekään? Löytyykö kotipaikkakunnaltanne ammattistarttia?
Mä en koskaan tehnyt koulussa mitään ja ka 8. Nolottaa. Monesti olen miettinyt, että entäs sitten, jos olisin viitsinyt...ehkä en olis tässä missä nyt ;)
Muistaakseni esim. Sauli Niinistö oli koulussa tota tasoo, skarppasi kyllä lukion loppuvaiheessa ja pääs hikisesti oikikseen.
No älä menetä toivoa, mistä HÄN pitää, missä hän on hyvä, mihin riittäisi motivaatio? Älä menetä omaa uskoa lapseesi, kannusta vaan. Tiedän, että on helppo sanoa, mutta jostain on lähdettävä ja yleensä tossa iässä se pakkopulla on kaikkein pahinta. Älä luovuta! Voimia!
pelaamiseen, ostarilla notkumiseen ja kaljan ja tupakan ostoon väärennetyillä papereilla.
tiedän ainakin opiskelleen merkanteiksi. Ja ryhtyneen yrittäjiksi.
Pääsin silti ammattikouluun opiskelemaan hotelli ja ravintolaa. Tällä hetkellä olen ravintolassa esimies asemassa. 2 lasta, mies, omakotitalo ja 2 koiraa löytyy.
Kuten joku ylempänä sanoin, niin kaikki ei ole lukuihmisiä. En minäkään. En tiedä onko minulla lukihäiriö vai mikä, mutta en oikein sisäistä lukemaani ja siksi koulussa numerot olivat huonoja.
Itse opin tekemällä ja asioita kertaamalla.
ja kas kummaa vuodessa tuli järkeä lisää ja korotin 6.8-> 7.8
pärjäisi ihan hyvin ja on hyvä mm englannissa tietokonepelien takia, mutta kun mikään ei kiinnosta
Koulu ei kiinnostanut. Lintsasin, en tehnyt läksyjä, en lukenut kokeisiin.
Todistuksen käteeni saatuani en ollut moksikaan. Vanhempani repivät pelihousujansa käytökseni johdosta, mutta minä haistatin pitkät.
Kesä kului ja pikkuhiljaa aloin ymmärtämään, ettei todistuksellani päässyt edes kymppiluokalle. Syksy alkoi lähestyä ja elin vielä suht huoletonta elämää tulevaisuuteni suhteen. Eräänä päivänä postilaatikkoon oli ilmestynyt mainos jostain "levyseppähitsaajan koulutuksesta ammattikoulusta". Sillä hetkellä se kolahti. Muita vaihtoehtoja ei olisi. En halunnut ammattikouluun.
Ilmottauduin iltakouluun kymppiluokalle ja nostin numeroitani huimasti seuraavan vuoden aikana. Sitten menin päivälukioon ja sieltä yliopistoon.
Ei sitä lasta voi mihinkään pakottaa jos on tarpeeksi itsepäinen. Lintsaa ja lopettaa. Anna lapselle aikaa. Kysele unelmista ja valoita sitten mitä kouluja sen saavuttamiseen tarvitaan.
Tsemppiä!
oli tosi huonoja läpi linjan. Tyypillisesti yli puolet tuplasi vähintään yhden luokankin, joten ei kannata verrata nykynumeroihin!