Miksi loppiaista vietetään?

Loppiainen on juhla, joka päättää Joulun pyhät. Loppiaista vietetään tammikuun 6. päivänä ja kristillisissä kirkoissa se on Vapahtajan kasteen juhla, jota nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi eli teofaniaksi. Jumala ilmestyi kolmiyhteisinä Jeesuksen kasteen yhteydessä, jossa Jeesusta kastettaessa (Poika) taivaasta kuului ääni " Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt" (Isä) ja Pyhä Henki ilmeistyi kyyhkysen muodossa. Juhlalla on myös nimi epifania, valon juhla eli oikean uskon ja tiedon valkeuden antamista ihmisille.



Loppiaisen karjalankielinen nimitys on Vieristä, sanasta risti, koska loppiaisena toimitetaan ortodoksisessa kirkossa veden vihkiminen upottamalla risti veteen. Tämä vihkiminen tapahtuu usein joella tai järven rannalla, mikäli siihen on mahdollisuus. Siunattua vettä pidetään suuressa arvossa ortodoksisessa kirkossa ja sitä käytetään useissa erilaisissa yhteyksissä mm. jumalanpalveluksissa ja myös kotona.



Loppiainen on yksi ortodoksisen kirkon 12 suuresta juhlasta ja se on pääsiäisen ja joulun ohella vanhin kristillisistä juhlista.



Katolisessa kirkossa muistellaan loppiaisena myös tietäjien saapumista Beetlehemiin ja sitä nimitetään kolmen kuninkaan juhlaksi.

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu. Juhlaan on kytkeytynyt useita eri aiheita. Se on alkuaan ollut Kristuksen syntymäjuhla, minkä vuoksi sitä vieläkin joskus sanotaan " vanhaksi jouluksi" . Vanhalta ajalta periytyy myös loppiaisen toinen aihe, Jeesuksen kasteen juhla. Tässä merkityksessä loppiaista viettää edelleen itäinen kristikunta. Kolmas vanha aihe on Kaanan häät.



Kaikkiin näihin teemoihin viittaa loppiaisen perinteinen nimi epifania, Herran ilmestyminen (dies epiphaniae Domini), joka näkyy jossain muodossa edelleen miltei kaikissa kirkoissa.



Läntisessä kristikunnassa loppiaisen aiheeksi tuli keskiajalla kertomus Jeesusta kumartamaan tulleista tietäjistä, joiden ajateltiin olleen kuninkaita. Loppiaisen vanhemmat aiheet siirrettiin kahteen loppiaista seuraavaan sunnuntaihin.



Pääsiäisen hallitseva asema jouluun nähden näkyy siinä, että loppiaisajan kesto vaihtelee eri vuosina pääsiäisen ajankohdan mukaan. Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus.