no onpas romanttista. Mies ei kosinut, vaan päätettiin mennä naimisiin

ts. ehdotti

ei kai se niin harvinaista enää ole. Tylsää tosin. Meillä mies kyllä kosi mutta etukäteen tiesin koska ja missä kun piti hankkia lapsenvahti eka...

koska halusin tietää, että ollaanko menossa vai ei ja olen raskaana. No, sitten vaan päätettiin asiasta. Nyt harmittaa , kun en ikinä kokenut sitä, kun mies polvistuu....

ihmekkö tuo, mitä voi odottaa...

Ja edelleen ollaan onnellisesti naimisissa!

Tuli töistä kotiin yhtenä päivänä ihan intoa puhkuen että " Olisko tää XX. X. XXXX päivä hyvä hääpäiväksi, kun se osuu lauantaille ensi vuonna..! (tuo päivämäärä oli meille muuten tärkee päivämäärä, ja oli töissä kalenteria selatessaan hoksannut että sehän on tosiaan lauantai seuraavan kerran...) Menin kyllä hetkeksi aikaa ihan sanattomaksi, kun en ollut ajatellut häitä vielä siinä vaiheessa, mutta naimisiin mentiin ja monta vuotta on onnellisesti jo oltu!

Sitten kun olin jonkin aikaa hiljaa aiheesta, mies kosi. Ehkä tunsi saavansa " päättää" itse kosimisestaan.

Ymmärrän täysin, että sinua harmittaa. Nämä ovat asioita, joista toiset naiset (kuten minä) unelmoivat koko ikänsä ja jos ei sitä koekaan niin...

Minun mieheni kyllä kosi mukavasti, mutta jo häiden järjestely oli vaikeata...silloin olisi pitänyt tajuta, ettei pitäisi mennä naimisiin. Nyt kaikki on ihan ruvella.



Eli siis toivon sinulle: kaunista kosintaa, mutta ennen kaikkea erittäin ERITTÄIN suurta harkintaa siitä kenen kanssa naimisiin menet. Kestätkö oikeasti romantiikan puutetta (jos sitä ei muutenkaan ole) loppuelämäsi?



Toivon sinulle onnea ja rakkautta elämääsi!

ja ostettu sormukset etukäteen. Että näin ;) Ollaan vähäromattisia molemmat.