Oletko oman tiesi kulkija vai kuljetko muiden mukana?
Pysytkö kannassasi, vaikka muut olisi toista mieltä asiasta ja sua pidettäisiin aivan totallisen taulapäänä?
Itse pysyn kannassani, vaikka muut olisivatkin toista mieltä asiasta. Alkaa naurattaa pari tuttuani, jotka eivät ole koskaan eri mieltä asiasta vaan aina pitää myötäillä toisten juttuja, vaikka he olisivat toista mieltä asiasta.
Kommentit (12)
Ja aina hankaluuksissa sen takia. En sovi ollenkaan koko yhteiskuntaan. Koen olevani täysin ulkopuolinen. Usein myös suututan kanssaihmisiä käytökselläni. En ole ilkeä, enkä pahantahtoinen, en vain sovi muottiin.
Olen oman tieni kulkija :)
Olen kärsinyt siitä, mutta omantunnon ääntä on mielestäni ajateltava.
Esim. lukiossa tein valintoja joita koulun " yleinen" sosiaalinen ilmapiiri ei katsonut hyvällä.
En kuitenkaan ole mikään sellainen huutelija, jonka on pakko aina sanoa oma mielipiteensä tai eriävä tapansa julki. Teen asioita siis usein hiljaa mielessäni tai hiljaisesti käytännössä elien oman omantunnon mukaan.
olen ollut sitä pikku lapsesta asti. Kyllä siitä onkin saanut " kärsiä." Se on monelle kova pala, kun joku uskaltaa olla eri mieltä...ja mä olen sitä joissakin tapauksissa ihan periaatteesta.
Toisaalta, olen ihan liian kiltti...joku persoonallisuushäiriö varmaankin...kjeh kjeh...*irvistää*
Mulla on aina ollut omat mielipiteeni asiasta ja tuon ne myöskin julki, jos on pakko. Mutta en ole kuitenkaan mikään fanaatikko, joka tyrkyttää mielipiteitään muille ihmisille.
Elän niinkuin parhaaksi näen. Toisaalta kyllä toivon monesti, että olisin samanlainen kuin muut normaalit ihmiset.
En yritä saada muita elämään tavallani, mutta otan syvinä loukkauksina halveksunnan itseäni kohtaan.
jossain keskustellaan ko aiheesta.En edes pysty elämään niin että toisten mieliks tekisin juttuja vaikka en itse haluais
En voi sietää sellaisia ihmisiä, jotka myöntelevät toisten sanomisia, vaikka olisivat toista mieltä asiasta.
Minä sitten aloitan. En toki muuta mielipidettäni kuin sukkia, mutta monesti vasta-argumentit saavat minut ainakin miettimään kantaani. Joskus sen säilytän, joskus en.
En myöskään ole mitään vastaan vain vastaansanomisen vuoksi. Ei ole tarvetta ottaa uusia ajatuksia hyökkäyksenä omiani vastaan vaan pyrin olemaan avoin kaikelle informaatiolle. Tilanteet muuttuvat, eikä hyvinkään aikanaan mietitty ja perusteltu kanta ole se oikea maailman tappiin asti.
Arvomaailmani on kyllä aika pysyvä. Siihen ehkä vaikuttaa eniten oma elämäntilanne. Esim. nyt lapset ja lapsiperheiden asiat tuntuvat tärkeiltä, ehkä myöhemmin jotkin muut.
En ole aina uskaltanut sanoa mielipidttäni, koska se on ollut useimmiten erilainen. Ja joukossa olen aina ollut enimmäkseen ulkopuolinen.
Ennen pidin meteliä, jos olin eri mieltä jostakin. Nykyään olen laiska ja rauhaa rakastava, ja useimmiten olen lähinnä kommentoimatta (paitsi ehkä av:lla), jos joku on kiihkeästi jotakin mieltä kuin minä, enkä rupea riitelemään - suotakoon rauha ja omat mielipiteet muillekin (paitsi ehkä av:lla) ja minä voin pitää omani ihan itsekseni.
Elämänvalinnoissa olen nyökytellyt neuvoille ja tehnyt niinkuin itse nähnyt parhaaksi - välillä varsin samalla tavalla, kuin ihmiset ympärilläni, välillä varsin erilailla.
olen vastarannan kiiski. Olen kokoomuslainen ja äänestän Halosta vain siksi että av-mammat ovat Niinistön kannattajia ja selvästi niin ilkeitä ihmisiä, että en halua heidän edustajan voittavan.