Lue keskustelun säännöt.
Taaperon kanssa kyläily
02.01.2006 |
Olenko ihan patalaiska ja mukavuudenhaluinen ja itsekäs?
Kaverini asuu solukämpässä, kuten opiskelijat yleensä. Minä olen 1,5v:n taaperon yh. Nyt kaverini on loukkaantunut kun en koskaan käy kylässä hänen luonaan (lapseni kanssa) vaan hänen " täytyy" (en minä veitsi kurkulla pakota) tulla aina meille.
Ongelmana on se että taaperoni on tavattoman utelias (kuten taaperot yleensä) ja kaverini soluhuone ei ole sisustettu taaperoa silmällä pitäen (enkä tietenkään sitä edellytä). Kävimme kerran muksun kanssa hänen luonaan ja koko kyläilyreissu meni EI:n hokemiseen kun mihinkään lapsi ei saanut koskea. Kaverilla on runsaasti posliinia, dvd-leffoja, cd.levyjä, meikkejä ym. pikku sälää ihan lattiatasollakin. Puhumattakaan useista johdoista ym.
Luonnollisesti minulla oli mukana taaperon omiakin leluja, mutta eiväthän ne kiinnostaneet kun oli muuta jännää tutkittavaa!
Olin täysin katki reissun jälkeen ja mitään ei oikeastaan ehditty jutella :-/
Onko ihan typerästi ajateltu kun en lapsen kanssa halua mennä hänen luokseen kyläilemään?
Kommentit (9)
Ymmärrän hyvin että sinun on vaikea lähteä sinne kyläilemään. Luulisi ystäväsikin ymmärtäneen viimeistään sen teidän kyläilyreissun jälkeen, että parempi kun tapaatte sinun luonasi.
Kolmen pienen lapsen äitinä katson tarkkaan, minne lähden kyläilemään. Toiset lapsiperheet on ihannekyläilypaikka. Jos meidät kutsutaan kylään sinkun, lapsettoman parin tai jonkun vanhemman sukulaisen luo niin usein kieltäydyn perustellen juuri sillä, että aika menisi lapsia paimentaessa, mieluummin pyydän heitä meille kylään niin ehtii jopa seurustellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri asia kyläillä normaalikodissa kuin jossain muutaman neliön solussa. Aika erikoinen lapsi on jos viihtyy puolta tuntia pidempään rauhassa tuollaisessa kopissa.
Et ole laiska, vaan järkevä.
Itsekin todella uteliaan ja vilkkaan taaperon äitinä tiedän hyvin, mitä tarkoitat viestilläsi. Puolen vuoden päästä tilanne on jo aivan erilainen ja taapero tajuaa/uskoo huomattavasti paremmin kiellot ja jaksaa keskittyä esim. leluihinkin jo vähän. Ja nuo puheet, ettei " ikinä opi kyläilemään" , ovat ihan höpöhöpöä. 1,5-vuotias ei todellakaan jää mistään paitsi jos ei pääse kylään, parin vuoden iässä on ihan yhtä hyvä aloittaa.
Viis lasten tai muiden ihmisten tarpeista.
Vierailija:
Minun näkökulmastani olet laiska, ja lapsesi ei opi olemaan kunnolla kylässä.
Kyllä siinä lähinnä äidin tarpeita ajatellaan, 1,5-vuotias tuskin todellakaan mökkihöperöityy, ellei pääse kylään opiskelijasoluun...
Vierailija:
Ja nuo puheet, ettei " ikinä opi kyläilemään" , ovat ihan höpöhöpöä. 1,5-vuotias ei todellakaan jää mistään paitsi jos ei pääse kylään, parin vuoden iässä on ihan yhtä hyvä aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten en välitä muiden tarpeista?
Vierailija:
Viis lasten tai muiden ihmisten tarpeista.Vierailija:
Minun näkökulmastani olet laiska, ja lapsesi ei opi olemaan kunnolla kylässä.
Kyläreissut äidilleni onnistuvat kivasti. Tilaa on enemmän, potentiaalisia tuhopaikkoja vähemmän vaikka hänkään ei ole sisustanut mitenkään lapsinäkökulmasta.
Eräällä lapsettomalla parilla käymisen lopetin kun lapsi ei saanut edes hipaista kirjahyllyä (koska hylly oli tummaa puuta ja sormenjäljet näkyvät herkemmin... just).
Harmi, ettei noita kyläilypaikkoja muuten juurikaan ole. En tunne täältä muita lapsiperheitä ja koska olen päivät töissä niin hiekkalaatikon reunaltakaan ei kehenkään juuri tutustu.
Ystäväni ei tilannetta näe. Hänen solukämppänsä olisi potentiaalinen paikka opettaa lapselleni tapoja.
Välillä tekisi mieli täräyttää koko ystävyys loppuun (muistakin syistä), mutta miten senkin tekisi 12 vuoden ystävyyden jälkeen...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä me sen kanssa kyläillään erilaisissa paikoissa. Täytyy lapsen oppia se " ei" , ja jokaisesta kodista löytyy uusia juttuja, joihin saa koskea, vaikkapa muovikippoja ja lusikoita.
Selitä ystävällesi rauhallisesti, miten toivot, ettei lapsesi tule ja tuohoa hänen kaunista yksiötään. Luulisi ymmärtävän.