Jos mietit omaa elämääsi,

ne ovat niin vähäpätöisiä siihen mitä yleinsä naisilla / tyttöillä on ...mutta sen unelman olen toteuttanut etten hyväksy väkivaltaa missään muodossa sekä että itse luotan itseeni vaikeassa tilanteessa.

onhan niitä vielä kasa jäljelläkin..



Tämän hetkisiä unelmia on isompi ja paremepi asunto, mieluiten rivarin pääty, paritalon puolikas tms... jostain mukavalta ja lapsiturvalliselta alueelta.

...elämä muuttuu haluttuun suuntaan vain, jos uskaltaa unelmoida. Unelmoinnista on lyhyt matka suunnitteluun. Suunnitelmia voi käydä toteuttamaan.

Unelma pilkotaan suunnitellessa sopiviin palasiin, joita sitten osa osalta käydään toteuttamaan.



Itselläni on toteutunut ammattihaave, yrityksen perustaminen, talon remontointi ja paljon pienempiä ja lyhyempiä asioita. Perhekin on toteutunut unelma.



Rohkeasti unelmoimaan ja unelmia toteuttamaan

Nyttemmin olen samaa mieltä kuin Andy McCoy. Pitää varoa mitä toivoo, koska se saattaa toteutua. Luin juuri Juha Itkosen? uusimman, jossa kirjoitettiin mielestäni osuvasti, että meidän sukupolven unelmat tekee meistä sairaita. Ristiriita suurien unelmien (joita rohkaistaan joka puolella!) ja todellisuuden välillä on liian suuri.



Itse olen yrittänyt näitä suuria unelmiani toteuttaa ja joutunut yleensä ojasta allikkoon.

Omista täyttyneistä unelmista ihanan puolison löytäminen ei ole ollut minun päätettävissäni eikä lapsenkaan saaminen johtunut pelkästään meidän halusta. Ja on sitä ollut onneakin mukana esim. työn ja materian karttumisen osalta.