En pääse yli eksästä :((
Tää on jo kamalaa. Puolitoista vuotta erosta, minä lähdin. Syynä miehen lukuisat pettämiset, valehtelu, henkinen ja fyysinen väkivalta. Pelkäsin jopa henkeni puolesta suhteen loppuaikoina. Eron jälkeen mies ei ole tavannut lastaan kertaakaan. Olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni, ei ole miestä ja ei taida tullakkaan -en pysty ihastumaan keneenkään.
Silti, välillä tulee näitä kohtauksia, kun nään eksän kaupungilla kumppaninsa kanssa. Tän saman jonka kanssa mua jo petti. Kaipaan ja ikävöin, tuntuu pahalta. Tulee mieleen että eikö se sittenkään hakkaa sitä naistaan eikä petä niinkuin mua? Oliko mussa sittenkin joku vika, vaikka koitin kaikkeni, todellakin kaikkeni suhteen eteen enkä silti riittänyt? Entäs jos se vika onkin MUSSA eikä tuossa eksässä? Entäs jos sittenkin minä tein jotain joka sia tuon miehen tekemään kaikki ne kauheudet minulle? Mitä jos oisin sittenkin voinut tehdä jotakin toisin että tuo eksänin olisi kyennyt mua rakastamaan kuten nykyistään?
Oonko ihan hullu, sittenkin??????? :´´(
Kommentit (8)
Itsekin ikävöin ihmisiä, joihin välit ovat katkenneet. Vaikka suhde onkin
katki, on siitä jäljellä myös hyviä muistoja.
Vika ei ole todellakaan sinussa, elämä vain menee joskus näin.
Silti vain välillä tulee mieleen että jospa mussa sittenkin oli se vika että muhun piti käydä käsiksi ja ettei mua kestäny.. Vaikka tiedän " selvinä" hetkinäni että mies ei muutu, silti tulee mieleen että entä jos sittenkin.. miksi rakastan edelleen miestä joka oli mua kohtaan paha ja joka ei välitä lapsestaan?? Entä jos mä oonkin se mielenvikainen eikä eksäni? On niin paha olla.. ap
Uhrihan aina käy noita tunteita läpi, että entäs jos se johtui
minusta? Miehesi on varmaan syyttänyt sinua. Älä kuitenkaan anna
periksi, olet nyt vapaa siitä paskiaisesta, joka kajosi sinuun.
Sinun ei tarvitse olla niin hullun miehen kanssa.
Tunteilleen ei voi kauheasti. Ne muuttuu pikku hiljaa. Sä näit valon ja teit oikean päätöksen ja lähdit. Käyttäymistäsi jatkamalla ajatukset ja tunteet tulee hitaasti perässä, toivottavasti.
Aika kultaa muistoja. Kaipaat kenties läheisyyttä, joitain hyviä hetkiä, lapsen ilojen jakamista tms. mutta et oikeasti sitä hakkaamista yms. Millanen ihminen pettää, hakkaa ja ei näe lastaan? Ei sellanen ole sulle oikeasti tärkeä ihminen.
Päästä itsesi myös henkisesti irti siitä suhteesta! Henkisen väkivallaan seurauksena etsit sitä vikaa yhä itsestäsi. Koita parantaa itsetuntoasi ja nauttia siitä mitä sinulla nyt on.
Keksi itsellesi selviytymisstrategia sellasiin heikkoihin hetkiin: vanhojen kamaluuksien lukeminen päiväkirjasta (voit nytkin kirjottaa), itsensä hemmottelu, mitä tahansa mikä saa sinut " selväksi" . Tämä on sinun elämäsi!
Tiedän miten kurja on se pienen pieni toivo, että jospa sittenkin toinen muuttuisi. Siihen toiseen et kuitenkaan voi vaikuttaa, vain itseesi. Älä enää tuhlaa aikaasi hänen muutoksen toivomiseen. Johan sinä lähdit! Se on sinun aikaasi! Toivon sinulle ja lapsellesi kaikkea hyvää! Voimia!
luuletkos, ettei se petä tätä uuttakin naista? mun exä kyllä pettää....
dSinullahan ei ole nyt ketään...?
Usko pois, sitä se on eikä mitään rakkautta.... se on rakkauden kaippuuta.
Kyllä se mulle noin kerran kuussa soittaa kännissä ja vannoo ikuista rakkauttaan ja sanoo että ois valmis jättämään kaiken jos mä vaan huolisin sen takasin. Eli kait se sittten on valmis myös pettämään nykyistään. Mut sillon kun nen nään yhdessä, ovat niin onnellisen näkösiä. Koitan vaan miettiä, että oltiinhan mekin onnellisia noin vuosi ennekuin aloin nähdä millanen se eksä oikeesti on. En silti tiedä kohteleeko nykyistään samalla tavalla kuin mua. Pettääkö, valehteleeko, uhkaileeko, käykö käsiksi.. Tuntuu vain ettei. Että teki sitä vain mun kanssa koska mussa on jotain pahasti viellä :(( ap
KOSKAAN hakata joten hyvä että erositte! Kukaan ihminen ei ole ansainnut väkivaltaa osakseen.