Pienten vauvojen äidit; ihmetellen luen tuota vauvojen rytmikeskustelua - neuvoja, kokemuksia...?
Meillä on viisi viikkoinen vauva. Syntyi keskosena, nyt ollut kotihoidossa kolmisen viikkoa. Sairaalasta annettiin ohje että lasta syötetään kahdeksa kertaa vuorokaudessa, kolmen tunnin välein.
Nyt mietityttää noiden keskustelujen jälkeen, että miten saisin jonkinlaista yön ja päivän eroa opetuttua vauvalle? Meillä yöt ja päivät ovat aika samonmoisia nyt: vauva syö kolmen tunnin välein, jos ei itse herää niin herätetään syömään. Sitten ollaan hetki hereillä, niin kauan kun vauva haluaa, ja sitten menään taas nukkumaan. Viimeisten päivien aikana vauva on ollut enemmän hereillä. Iltäsyöttöjen välit (klo 18, klo 21, klo 24) vauva on pääsääntöisesti valvonut ja kitissyt / itkeskellyt (ilmeisesti vatsavaivojaan).
Pitäisikö yön ja päivän eroa jotenkin koittaa tehdä vauvalle selvemmmäksi? Miten? Pesujen, yöpuvin yms. avulla? Vai olisiko muita kikkoja tiedossa? Vai onko koko hommaa vielä liian turhaa näin aikaisessa vaiheessa?
Kommentit (9)
Kysyisin vielä että kuinka pitkiä aikoja teidän pienet vauvat on putkeen hereillä?
Meillä yleensä puolisen tuntia syöttöjen välillä, joskus (kuten nuo mainitsemani iltasyöttöjen välit) enemmän ja paljon pidempiäkin jaksoja.
Mitä puuhastelette vauvan kanssa kun hän on hereillä? Pidättekö vaan sylissä vaan puuhaatteeko muutakin?
Rytmitystä (lähinnä yön ja päivän eroa) voi toteuttaa jo pienestä pitäen esim. yöllä ei puhuta, ei sytytetä valoja, ei vaihdeta vaippaa jne. Ihan sitten sellainen oikea rytmi (uni, ruoka-ajat) on meillä ainakin tullut vasta n. 8 kk - 10 kk iässä (lapsesta riippuen.
Sanotaan, että vauva eka 3 kk on vielä kohtumaista elämää, ei heidän pidäkään olla rytmissä. Edes yön ja päivän eroa ei vauva saata alle 3 kk osata erottaa.
Meillä kanssa keskosena syntynyt tyttö. Sairaalassa oltiin vajaa kuukaus. Vähän ennen kotiin pääsyä neiti sai rueta syömään omaan tahtiin. Kotona ollessa alkuun syötiin kaksi kertaa yössä, vellin aloittamisen jälkeen jäi toinen kerta pois. Meillä on koko ajan ollut illalla sellainen rytmi että n. klo 19 on ilta pesut, 19.30-20 velli ja nukkumaan mennään 21-22. Useimmiten pitää vielä saada uni maito ennen kuin nukahtaa. Ja valoista vielä että meillä kyllä noustiin aina yöllä keittiön hämärään syömään, eikä se haitannut unia ollenkaan!
Lisättävää ei ole oikein tuohon ryhmijuttuun, mutta vastaan siihen että mitä tehdään kun vauva on hereillä. Eli välillä vauva köllöttelee itsekseen sitterissä ja katselee ympärilleen. Usein teen myös kotitöitä ja otan vauvan siihen viereen katselemaan, juttelen samalla vauvalle. Joskus keskityn vaan vauvaan, vauva sylissä tai köllötelee alustalla ja jutellaan ja kosketellaan.
Mukava olisi kuulla myös mitä te teette vauvan ollessa hereillä? Entä vauvan nukkuessa päivällä? Minä en saa unta päivisin (harmi) ja vauvan nukkuessa tulee usein oltua täällä netissä, touhuttua koiran kans tai teen kotitöitä.
meillekin sanottiin keskolassa että kotonakin kannattaa syöttää 4 tunnin välein mikä oli sairaalankin syöttöväli. muuten ette jaksa, sanottiin. herätimme siis poikaa syömään. neuvolassa taas kehoitettiin siirtymään lapsentahtiseen imettämiseen ja oltiinkin vähän aikaa huuli pyöreenä ohjeistusten erilaisuutta. kokeiltiin lapsentahtisuutta ja päivällä syöttövälit piteni 5 tuntiin ja yöllä 6 tuntiin. vähän pelotti että saako se vauva tarpeeksi ruokaa mutta onneksi punnitukset oli neuvolassa viikottain. terveydenhoitaja käski herättämään syömään vain jos nukkuu pitempään kuin 6 tuntia.
meidän poika oli syntyessään 2460g. jos lapsesi on pieni niin kannattaa toki noudattaa keskolan ohjeita. kysy neuvolasta mielipiteitä.
nyt lapsen kasvaessa (3kk) syöttövälit ovat lyhentyneet päivällä 2-3 tuntiin ja yöllä 4-6 tuntiin. nukutaan 2 kertaa 2h päikkärit. 21.00 nukkumaan (tai oikeemmin 23.00 kun huutaa sen pari tuntia.)
yöllä ei laitettu valoja paljoa eikä juteltu vauvalle yöllä. syötin aluksi rintakumilla joten vähän valoa toki oli oltava. muuten tuo alkuaika meni sumussa. olin jotenkin väsynyt sen sairaalassa ravaamisen jälkeen ja vain imetin. kiitos miehelleni joka hoiti lapsen muut tarpeet. yöllä mies ojensi lapsen minulle ja syötin ja mies röyhytti vaihtoi vaipat ja sylitteli ja seurusteli. kun sain rintatulehduksen hän myös syötti lypsämääni maitoa, koska imettäminen oli tuskaa. isyysloma oli todella tarpeen meidän perheessä.
olen antanut ilmavaivoihin relatippoja ja disflatylia. auttaa pikkasen. kokeile jos lapsesi on kovin itkuinen ja vääntelehtii (kivusta).
Meidän vauva ei ollut keskonen, mutta pienikokoinen kuitenkin (reilut 2500g). Meillekin annettiin sairaalasta ohje herättää syömään kolmen tunnin välein. Tämän ohjeen mukaan toimimmekin, ja ajan myötä vauva alkoi itsekin heräillä syömään samassa rytmissä. (alkuun siis piti herätellä, kun pieni olisi vaan nukkunut ja nukkunut...:) Alusta asti kuitenkin tehtiin vauvalle iltatoimet, laitettiin yöpuku jne. vaikka uni-valve -rytmi pidettiinkin samana yötä päivää. Meidän vauva ainakin melko pian jotenkin omaksui yön ja päivän eron, koska myöhemmin, kun hereilläolojaksot alko olla pitempiä, ne yleensä ajoittuivat päiväaikaan, kun taas yösyötöiltä nukahti yleensä samantien uudelleen. Mutta pienelle vauvalle ei muuten ole tarkoitus alkaa mitään rytmejä varsinaisesti " opettamaan" , mutta toki nuo yöpuku- yms jutut on ihan kiva tapa, ja varmasti edesauttavat sitten aikanaan rytmin löytymistä.
2300 syntyessään ja pari ekaa viikkoa piti pitää 3:n tunnin välein syötöt. Odotin kuin kuuta taivaalta että päästään " lapsentahtisuuteen" ... no kun se aika koitti niin vauva edellleen söi kolmentunnin välein :D Olin vähän pettynyt, mutta mielestäni ehkä parempi niin päin, kuin että olisi pitänyt tiheitä syömismaratooneja ja sitten taas pidempiä välejä. Joskus pari kuisena alkoi sitten olemaan hieman pidempiä välejä öisin (n. 4tuntia).
Minulle on täysi yllätys, että joillekin ihmisille yön ja päivän erottaminen vauvalle on vieras asia. MInulla oli jo sairaalassa päivän selvä ajatus siitä, että osoitan vauvalle että yöllä on tylsää ja nukutaan. Ja niin tuo käärö nukkuikin. Yöllä pidin kapalossa, valot pois ja kaikki hoidettiin hiljaa. Vaippavaihdettiin vain jos oli extreme-pakko. Vastasyntyneelle tämä oli helppo opettaa, koska silloinhan vauvat nukkuvat suurimman osan ajastaan.
Minulle tämä ajatus on ollut päivän selvä varmaan sen takia, että meillä on ollut paljon eläimiä ja koiran ja kissanpennuillekin on pitänyt pienestäpitäen opettaa päivän ja yön ero.
Meillä esikoinen syntyi keskosena (35+3, 1620 g) ja kotiutui noin 5 viikon iässä. Saatiin lupa lapsentahtiseen syöttämiseen (lähinnä imetys), mikä tarkoitti syöttöjen tihentymistä.
Yön ja päivän eroa voi selventää pitämällä öisin palvelut minimissään ja rauhoittamalla menoa iltaa kohden. Mutta mulle oli selvää, että koliikkia huutavalle vauvalle voi jutella yölläkin, ja aluksi pidin valon päällä imettäessäni, jotta näkisin tytön naamasta mahdolliset saturaatiolaskut.
Koliikin loputtua yö ja päivä loksahtivat itsestään paikoilleen, mutta muun rytmin hakeminen sitten kestikin...
Illalla vauvalle iltatoimet, pyjamat, yövaippa ja mahdolliset iltapesut.
Yöllä ei sytytetä valoja syöttöjen ajaksi ollenkaan ja ne hoidetaan mieluiten makuultaan (toki jos annat pulloa niin tarvit vähän valoa, mutta vain tosi tosi himmeä!). Vauvalle ei puhuta mitään eikä muutenkaan pidetä ääntä. Röyhtäytys tarpeen mukaan ja sitten valot pois ja vauva nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai viereen niin kauaksi että nukahtaa.
Yöllä ei myöskään vaipan vaihtoa, ellei ole ihan pakko.
Itse en edes tiedä, että kuinka vauva on nukahtanut yösyöttöjen jälkeen, sillä ikinä en ole valoja yöllä pitänyt... Yleensä olen jättänyt syötöltä viereen nukkumaan, joten vauva on saanut hakea siinä unta rauhassa.