HUHTISTEN ' 05 VIIKKO 1

Meillä meni uusivuosi oikein mukavasti, ystäväperhe oli kylässä ja syötiin oikein hyvin ja juotiin vähän kuohuviiniä. Anton nukkui tosi hyvin, vaikka raketit paukkuivat ympärillä. Tosin nukkumaan meno vähän venähti, mutta aamulla unta riitti



Raketit olivat tosi tosi pop, aina kun pamahti Anton juoksi ikkunaan katsomaan =) Isot pojat (esikko ja ystäviemme poika) kävivät ampumassa raketteja ja siitä riitti juttua pitkään =)



Nyt lopettelen, täytyy mennä leikkimään esikoisen kanssa.



Mareila+Anton

Meillä on nyt palattu arkeen, kun mies lähti töihin joululoman jälkeen : (

Ei tehty loman aikana mitään kovin erityistä (jos ei joulureissaamista lasketa!), oltiin vaan mukavan rennosti. Laurakin yllätti ja nukkui välillä jopa 8.30 saakka! Tänään noustiin klo 7, mikä on ihan okei sekin. Uudenvuoden aattona Laura ihasteli aivan erityisesti tähtisadetikkuja. Myös piffi (pihvi) ja jähki (jätski) maistuivat hälle aikas hyvin!



Viime viikolla taisi olla puhetta lapsosten hellyydenkaipuukohtauksista. Meillä on niitä myös, ja minä nautin täysin rinnoin! Laurahan on ollut aina enemmän sellainen itsekseen touhuaja, joten nyt onkin tuntunut ihanalta, kun hän haluaa vähän väliä kiivetä äidin syliin (" syjii, syjii!" ) kiehnäämään. Ainahan tilanne ei sitä oikein salli (jos äiti on vaikkapa pissalla tms..), mutta muuten olen myös itse oppinut keskeyttämään vähemmän tärkeät juttuni ja olemaan Lauran kanssa ihan rauhassa ne hetket. Usein L myös kaivaa ison mahani esiin vaatteiden alta ja moikkaa, halii ja suukottelee " vauvaa" . Liikkistä.



Sitten valivaliosastoon.



Täytyy sanoa, että tämä sää kyllä masentaa!! Ihan kuin olis joku loppumaton loka- tai marraskuu. Voi kun saataisiin lunta ja pakkasta tähänkin talveen.



Toinen asia, mikä mua ärsyttää tällä hetellä on se, kun palapelien palat katoavat mystisesti, eikä niitä sen koommin näy!! Yritän aina salamannopeasti kerätä ne turvaan palapelailun jälkeen, mutta silti nytkin on kateissa ainakin yksi lammas ja yksi kissa. Eri palapeleistä tietysti. No, pikkujuttuhan tää oikeesti on mutta kun ärsyttää niin ärsyttää! : )



Terveiset kaikille ja leppoisaa alkua vuoteen 2007!



t. Ompunäiti 21+5 ja Laura 9.4.

Pakko tulla nostamaan pinoa ja jakamaan hetki sitten tekemäni havainto: Olin menossa itsekin nukkumaan ja tsekkasin miten päin ja missä varustuksessa Laura nukkuu pinniksessään (on nimittäin ruvennut viime aikoina riisumaan vaatteitaan pois ennen nukahtamistaan..). Neiti olikin sitten riisunut pyjaman housut pois jalastaan ja VETÄNYT NE PÄÄHÄNSÄ!! Nukkui siis housut päässään, kasvojenkin päällä. Aluksi olin huvittunut mutta sitten tuli itku. Olisiko se voinut tukehtua niihin housuihinsa?!? Kamalaa. : (



Näissä tunnelmissa siis hyvää ja turvallista yötä kaikille,

t. Ompunäiti

Säikähdin tuota housujuttua ehkä enemmän kuin koskaan Lauran elinaikana. Nyt tuntuu, että olimme ihan holtittomia vanhempia, kun emme aikaisemmin jo käyneet tarkistamassa onko kaikki ok. Yleensä makailen Lauran sängyn vierellä siihen saakka kunnes hän nukahtaa, ja pois lähtiessäni automaattisesti tarkistan tilanteen. Tänään L jäi laulelemaan ja höpöttämään itsekseen, ja nukahti sitten vähän ennen ysiä. Käyttekö te aina tsekkaamassa lapsenne, kun makuuhuoneessa hiljenee? Nyt tuntuu ekaa kertaau, että olen oikeasti ehkä ollut huolimaton. : (



Surkee olo.



t. O

älähän hätäile! Kyllä Laura varmasti olisi huudellut jos sillä jokin hätä olisi ollut! Tuommoiset pyjamahousuthan kuitenkin " hengittää" . Niin ja nukkuuhan jotkut lapset unirätti kasvoillaan. Meillä ei vastaavaa ongelmaa ole, kun Amos ei osaa riisua mitään vaatteita. Käyn kylläkin kurkkaamassa kerran ennen kuin menen nukkumaan mutta ihan vaan sen takia, että A ei suostu ottamaan peittoa nukahtaessaan, joten tsekkaan hikisyysasteen ja ehkä laitan varovasti vähän peittoa jaloille. Ettekös te muutenkin nuku samassa huoneessa eli yönkin aikana kyllä ehdit huomata, jos jokin on vialla? Kunhan ette muovipussia jätä sänkyyn yöleluksi niin kaikki kunnossa, eikös joo;)

Öitä!

Gunmimma ja Amos 29.4.

Ompunöidille; en kyllä usko, että pyjaman housuihin ihan helposti voisi tukehtua. Meillä eilen T veti muovikassin päähänsä ja säikähdin sitäkin, vaikka olinkin ihan vieressä. Mutta tuli vaan taas sellainen olo, kun kyselit, että käykö muut tarkastamassa tilanteen, kun makuuhuone hiljenee, että missähän kohdassa meillä meni pieleen, nimittäin en villeissä unelmissakaan voisi ajatella, että T nukahtaisi yksikseen illalla. Tarvitsee aina nukuttajan. Ja muutenkin nukkuu meidän sängyssä, eikä omassaan. Nyt kun on tämä uusi tulokas, niin olen ankarasti miettinyt, että mitenkä näissä unijutuissa olisi järkevämpi, mutta en ole oikein päässyt mihinkään järkevään lopputulemaan, eli minä nukun toisessa huoneessa tipsun kanssa ja omat uneni kärsivät, kun sänky on liian kapoinen meille kahdelle. Sekavaa sepustusta, mutta olen pidemmän aikaa nukkunut muutaman tunnin öitä ja se alkaa nyt vaikuttaa.



Hippunen on ollut taas ylisuloinen, vaikka päivittäin taistellaankin. Nyt nautin enemmän kuin aiemmin siitä, että saan olla kotona ja seurata hänen kehitystään. Ja voi että sitä elämäniloa ja onnellisuutta pienistä asioista.



En muista, että hetkeen olisi ollut pottailusta keskustelua, jotenka kyselenkin nyt, että mitenkä teillä muilla edetään kuivaksiopettelun kanssa? Itse olin ajatellut ryhtyä puuhaan kesällä, mutta jotenkin tuntuu, että nyt voisikin olla hyvä aika totuttautua asiaan. T on selkeästi muuttanut suhtautumistaan vaippatilanteeseen, eli ennen ei välittänyt, vaikka vaippa olisi ollut ihan litimärkä, mutta nyt rynnätään heti aamupesulle, jos on yöpässä hiukankin kosteutta. Samoin tunnistaa kakkahädän ennen vaipan täyttymistä, eikä halua mennä vaikkapa keinuhevosen selkään, jos on kakka vaipassa. Ennen moisesta ei välitetty.



Puhe kehittyy huimaa vauhtia, sananjärjestyksetkin on vielä hakusessa, mutta melko pitkiä lauseita puhuu jo. Ja osaa numerot yhdestä viiteen. Piirtäminen ei oikein suju ja liian vähänkin sitä varmaan harrastamme. Tahtoo vaan käydä niin, että huomaamatta kynä piirtää jälkeä muualle kuin paperiin...



Mutta nyt pyykinpesuun ja siivoamaan.



K&T&L

Meillä meni lomat rauhallisissa merkeissä. Lahjoja tuli paljon, Amandan lempilahjaksi muodostui isosikon pakettiin käärimä eläinkirja, sitä lukee aivan innoissaan vähän väliä. Tosi sulosta kun toinen kertoo eläimistä ja mitä ne sanoo. Ihanimmat on kyllä " pottaluorinen" eli koppakuoriainen, " paapilainen" eli ampiainen ja " piippilonna" eli kilpikonna.



Ompunäiti, älä huoli, en usko että pyjamahousuihin VOI tukehtua.



Ihanaa kun kaikki lapset on olleet pitkään nyt kotona, on aivan mahtavaa nähdä miten hienosti leikkivät yhdessä kaikki kolme. Toki riidat kuuluvat myös asiaan eikä ainakaan tarvi olla huolissaan että Amanda jäisi kynnen alle...



Pottailu on meillä nyt siinä jamassa että A käy aamu- ja iltapisulla. Muutaman kerran on itse sanonut että on pisuhätä. Sillä taitaa jo jotain kontrollia olla kun joskus kun ei halua potalle niin keksii kaikkea muuta ja sitten kun on muka valmis niin huomaan että vaippa on ihan lämmin eli tuntuu että tahallaan on vitkutellu että pissat tulee vaippaan.



Pitää mennä...

Teen tässä juuri testiä onko Amanda fyysiseti kypsä kuivaksi =)



Aikanaan tein keskimmäisen kanssa testin tämän ollessa tasan 2v. Tulos oli se että kun vaipan otti pois niin pissat tuli housuun 10 minuutin välein, eikä pojalla selvästi ollut mitään kontrollia rakostaan. Muutenkin vasta nyt on niin, että pojan kalsarit on vielä illalla ihan kuivat ja raikkaat.



A on nyt olllut toista tuntia vaipatta ja on vielä ihan kuivat pikkarit, eli periaattessa pystyy pidättämään. Saa sitten nähdä mikä on reaktio kun ekat pisut tulee housuun... Ja psyykkinen puoli on tietysti asia erikseen.



Tällasia nyt siis.

Ihan pikaseen ennenkuin alan siivota. Anton on kipeä, siinä syy hiljaiselooni. Kuumetta ihan tosi paljon ja kärttyinen, itkuinen poika. Blääh...Kaiken hyvän lisäksi Anton EI NUKU. Sairaan lapsen KUULUU nukkua, miksi ei Anton nuku??? Torkahtaa hetkeksi, herätäkseen kirkumaan. Tämän päivän päiväuni saldo 20 minuttia ja vasta äsken nukahtanut poju, kuumetta reilut 39, ei tajua ei. Viime yö meni 10 minuutin välein huutaen. KOrvia mietin, mutta ei poika niitä arista ollenkaan, eikä huuda makuuasennossa hereillä. Huomenna mennään lääkäriin, jos ei kuume laske/yö on samanlainen kuin viime yö.



Kaikki mahdolliset keinot on kokeiltu, viimeisimpänä kuumelääke+viileä suihku+viileä huone ja peittona lakana. Toivottavasti helpottaa, toinen on niin reppana =(



Pottakeskustelua, Antonin mielestä potalla on kiva istua, mutta ei tee sinne mitään. VÄlillä haluaa itse potalle istumaan, muttei tee mitään sinne, joten ei mainittavaa edistystä sillä saralla.



Ompunäidille; Tuskin kukaan yökkäriin onnistuu tukehtumaan, ole huoleti. Minä tunnustan, että käyn katsomassa lapsia nukahtamisen jälkeen, siksi kun ovat niin ihania =)



Kent: Anton on tosi pitkään pissaamatta jos ei ole vaippaa, tosin pissaa kyllä lattialle jossain vaiheessa.



Nyt siivoamaan, jotta pääsee unille, että saisi voimia huomiseen, jos huudetaan taas koko helevetin, anteeksi, yö



Mareila+Anton

vakuutteluistanne pyjamavaaran vuoksi! Olen jo suht toipunut tapahtuneesta, ja Laurankin yöasua on vähän muutettu (nyt on kokopuku ja sen alla body, koska se kokopuku joka tapauksessa riisutaan pois ennen nukahtamista..). Mutta kyllä me tästä lähin mennään a i n a tsekkaamaan, mikä neidin tilanne on nukahtamisen jälkeen!!



Katsuralle - en usko että olisit tehnyt mitään väärin, kun T ei suostu nukahtamaan itse! Olen vakaasti sitä mieltä, että lapset ovat valmiita siihen just silloin kun ovat eivätkä sitä ennen. Laura nukahtaa itsekseen aika harvoin, ja lähinnä silloin kun isi on iltatoimivastaavana. Hän " saa" poistua makkarista ennen kuin L nukkuu, mutta minun täytyy jostain syystä makoilla siinä hänen vieressään. Yleensä nukahdan itsekin joksikin aikaa, ja olen sitten loppuillan jotenkin väsymyspöhnässä.



Ai niin, en ole muistanut sanoa sulle Katsura tätä: onnittelut kuopuksen kivasta nimivalinnasta! : )



Harmi Mareila, että Anton on kipeänä. Toivottavasti hän on tänään jo parempi ja saitte nukuttua viime yönä.



Pottailusta - Laura pissaa ehkä pari kertaa viikossa pottaan, mutta yleensä ei halua istua potalle. Eilen lainasin (muistaakseni MugSkabin innoittamana) kirjastosta kirjan " Pottatreenit" , joka vaikuttaa ihan hyvältä opukselta. Sen kirjoittaja on brittiläinen lääkäri ja äiti, joka painottaa kiireettömyyttä ja lapsentahtisuutta potalle opettelun suhteen. Katsuran viestistä tuli mieleen, että kirjassa on luettelo " merkeistä" , jotka kertovat lapsen valmiudesta ruveta harjoittelemaan pottailua. Yksi niistä oli just se, että lapsi (kuten siis Katsuran T) huomaa välittömästi vaipan kastuneen ja haluaa sen vaihtoon saman tien. Laura saattaisi olla muuten suht valmis treeneihin, mutta koska ei tosiaan halua nyt istua potalle ja potalla, en meinaa kiirehtiä asialla. Meitä ei onneksi olla 70-luvun malliin painostettu tähän miltään suunnalta!



Huomasin eilen muuten myös, että tuo em. kirja on nyt tarjouksessa Bookplus.fi - verkkokirjakaupassa hintaan 5 e (linkki: http://www.bookplus.fi/main.php). Itse lainasin sen tosiaan kirjastosta, ja ainakin pääkaupunkiseudulla sitä näytti olevan hyvin hyllyssä. Suosittelen!



Taidankin tästä siirtyä kirjan pariin joten terkut kaikille!

Ompunäiti



ps. Mitähän kuuluu MugSkabille, Mallulle, Korelialle...?

Jotenkin tuntuu, että viikko olisi vasta aluillaan, vaikka mennään jo torstain kohdalla. Olen iltavuorossa ja kohta pitäisi lähteä ajamaan pimeään ja sateeseen asiakkaita kuskaamaan. Eikä huvita!



Tämä tammikuu on alkanut aivan uusien asioiden opettelulla. Töissä on organisaatiomuutos, oma huumekuntoutuksemme uudistuu ja silleen. Mutta kotona ne muutokset enemmän tuntuu. MIeheni aloitti uuden työn, eikä enää ole viemässä ja hakemassa lapsia hoidosta. Olemme keväältä asti hoitaneet viemiset ja haut yhdessä ja myös syöneet koko perheen voimin päivällistä. Nyt mies on jo lähtenyt töihin kun lapset herää ja tulee vasta lasten ohjelmien aikaan, kun me olemme syöneet. Niin, tämä on aivan normaalia arkea varmasti monien perheessä, mutta meille aivan uutta. Aamut menevät hyvin, mutta hoidon jälkeen esikoinen on ollut aivan itkuinen ja ikävöi isäänsä. Minulla meinaa kädet loppua, kun koira vonkuu ulos (pöllii kaiken maailman vaatteita ja leluja jyystettäväksi), esikko purskahtaa kaikesta itkuun tai kiukuttelee ja haluaa syliin.. Ja sitten Pihla tietenkin vonkuu syliin vielä enemmän, kun näkee, että velikin sinne haluaa. Mutta tähän kyllä pojummekin varmasti tottuu, ja onneksi isillä on sitten koko ilta aikaa perheelle. On se vaan jännä, miten pienet muutokset vaikuttavat suuresti. Lapsi on totisesti rutiinien orja.



Pihla on loman jälkeen nukkunut yönsä tosi huonosti. HÄnellä on myös ollut kovasti ilmavaivoja (äänet ja haju kertovat) sekä peppuihottumaa, joten uskon, että kipeä vatsa valvottaa. Lomalla vatsakipuja ei ollut, joten olen ruvennut epäilemään laktoosi-intoleranssia. Kotona käytämme hylatuotteita minun vuokseni, eikä vatsavaivoja ole ollut. Hoidossa sen sijaan Pihla saa normaaleita maitotuotteita, sillä aiemmin ei ole ollut viitteitä, etteikö ne sopisi. No, nyt lähdemme kokeilemaan hylalinjaa myös hoidossa.



Ja nyt tämä nainen siirtyy takaisin työn pariin..



Pikaiset paranemiset Antonille!



Lyle

Tänään on Anton parempi, mutta viime yö oli ihan kauhea, Anton huusi 00-5.30 10 MINUUTIN välein, koko ajan =( Aamulla nukuttiin sitten 10.30 asti. Ihan kauheaa, kun toinen on niin reppana. Tänään kuume on laskenut itsekseen, en ole lääkettä antanut ja päikkäreitäkin Anton nukkui melkein 1 1/2 h (tosin heräsi kahdesti sinä aikana) ja ruoka on maistunut vähän.



Katsura: En usko, että olisit tehnyt T:n kanssa mitään väärää, lapset ovat vaan niin erilaisia. Antonilla oli kausia, että nukahti itse ja nukkui omassa sängyssä, siitä en ole haaveillut pitkään aikaan. Aina minun pitää pötköttää vieressä, kunnes Anton nukkuu ja yöllä tulee meidän väliin.



Siinäpä meidän kuulumiset tältä erää,



Mareila+Anton

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille ja jaksuja kurjiin tilanteisiin (tuntuu olevan alakuloa yms. kaikkialla)!



Noh, muutto on kahden viikon kuluttua, mies on viikon työmatkalla ja mä olen saanut pakattua peräti 5 laatikkoa! Ja täällä sitä ollaan...



Meidän pottailusta sen verran että äsken istutin neitiä 15 min. potalla aamukakan toivossa. Potalta tuloksetta noustuaan neiti meni olkkariin ähisemään kakan vaippaan. Istuu kyllä, muttei tee sinne mitään.



Jep, tässä päällimmäiset. Nyt kakan pesuun ja kauppaan.



mallu rv 29+3 ja H

En ole kirjoitellut pitkään pitkään aikaan, mutta nyt ajattelin kysäistä teiltä huhtiksilta seuraavaa; meillä on otettu tytöltä joulun jälkeen tutti pois ja voi sitä iltahuutoa ja öiden valvomista?!?! Eli illalla huudetaan lähes suoraa kurkkua 30 min - 1,5 tuntia ja rauhoittuu vasta kun väsyy itkuunsa ja sitten yöllä sama rumba... viime yönä juoksi kolme tuntia pois omasta sänkystään ja lopulta viideltä luovutettiin ja tyttö tuli väliin nukkumaan, jolloin äiti ei nuku, koska en vain osaa nukkua jos sängyssä on ahdasta.



Tuttia ei anneta enää takaisin, mutta onko muilla vastaavia kokemuksia eli milloin rauha palaa ja saadaan taas nukkua? Ensi kesän lopulla kun saadaan taas valvoa, kun on " pikkukakkonen" tulossa.



t. Huhtikuunvauva ja " pikkukakkonen" 10+1

Anton tänään parempi, onneksi ja yöllä ei herätty kuin kaksi kertaa. Tosin Anton ei suostunut nukahtamaan ja nukahti vasta 23.00 eli aivan liian myöhään =( Onneksi poju nukkui aamulla aika pitkään.



Huhtikuunvauvalle: Meillä on myös ollut hirveitä ilta- ja yö raivareita, en tiedä mitä ovat, koska mikään ei ole muuttunut (tuttia ei Antonilla ole ollutkaan) muutama muukin valitetteli, joten olisko ikäänkin liittyvää?



Meidän nukahtamisesta on tullut hirveä väsytystaistelu, äsken nukutin tosi väsyä poikaa melkein tunnin, ja koko ajan Anton huusi. Ruoka alkaa mennä alas, mikä on tosi hyvä juttu, Anton ei ole oikein syönyt mitään uudenvuoden jälkeen.



Mallulle jaksuja muuton kanssa, kyllä se siitä.



Nyt siivoamaan, kun Anton nukkuu (on nukkunut tosi huonoja päkkäreitä, joten pakko heti mennä tekemään omia juttuja, niin ehkä kerkeää jotain)



Mareila+Anton

Huhtikuunvauvalle: välitettavasti en osaa auttaa, mutta sympatiani saat! Meillä on vielä tutti käytössä ja tuskanhiki nousee jo miettiessäni tulevaa vieroitusta. Meille syntyi toinen lapsukainen ja nyt on ihan turha yrittääkään tuttia pois. Siskon tutti päätyisi vain parempiin suihin.



Mallulle tsemppiä pakkaamisen kanssa, meillä on myös muutto edessä, valitettavasti vielä suuremmasta pienempään asuntoon ja en ymmärrä, että miten ihmeessä onnistun pakkaamisessa. T on ahkera apuri, mutta hän ei ymmärrä, että tavaroiden pitäisi antaa olla esim. laatikossa, eikä niitä ole tarkoitus lappaa sieltä pois ja taas takaisin. Onneksi on mummola..



Vielä vaippailusta, meillä on ollut käytössä Liberon housuvaipat, mutta menimpä sitten ostamaan Dailyn housuvaippoja, kun ovat melkoisesti edukkaampia, ihan testimielessä, niin mitenkä kävikään. T ilmoitti pontevan EI:n ko. vaipoille, ovat liian isoja!!! Ihan väkisin saa laittaa ko. vaipan. Muuten toimisivat ihan hyvin, koska vaippoja saa kuitenkin vaihtaa sen verran usein päivän mittaa, kun kakkaa tulee parhaina päivinä neljäkin kertaa. Ja Liberon vaipoistakin poika hyväksyisi vain ne, missä on leppäkerttuja. Aina välillä saa laskea kymmeneen ja purra hammasta, koska voin vain kuvitella, minkälaiseksi homma menisi, jos hänelle luovuttaisi näissä asioissa. Mutta oi tuota oman tahdon määrää! Ja vaatteistakin saa jatkuvasti neuvotella. Housuissa pitää olla taskut, jotta ne kelpaavat päälle.



Ja sairastaville voimia myöskin. T oksensi edellisyönä kaksi kertaa ja ihmettelen edelleen, että mikähän tauti se oli/on. Vatsatautia heti epäilin, mutta enpä ole kuullut vatsataudista, joka menisi noin nopsaan ohi, eli oksensi sänkyyn ja sitten kun otettiin syliin niin uudestaan sylissä. Sen jälkeen pesujen ja putsauksen jälkeen nukahti ja ei ole oksentanut uudelleen. Ripuliakaan ei ole. Lämpöä on vähän ja yskii myös hiukan.



Onpunäidille piti vielä kommentoida, että Laura on ollut jo monen vuoden ajan mielestäni kaunis nimi. Ja sekin on plussaa, että ulkomaillakaan Laura ei tuota yleensä ongelmia, itse saan aina tavata nimeäni ulkomaalaisille ja silti se on yleensä väärin.



Siivousurakka odottaa taas ja kuusikin pitäisi viskata pois. Itselläkin on kurkku kipeänä, kiva kiva.



Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Antonille ja Tuomakselle paranemisia (tai Tuomas taisikin jo parantua). Muuten, meillä on varsinkin pienenä lapsilla oksennustaudit olleet juuri tuollaisia, eli menneet tosi nopeasti ja parilla oksennuksella ohi.



Amanda on nyt vaihtelevasti käynyt potalla. Kerran jopa itse halusi mennä kakalle pottaan ja melkeen ehti. Vaipat on siis kuitenkin käytössä.



Amanda ei tänään nukkunut päiväunia =0 Oli kuitenkin koko päivän niin kun ei mitään, eli ei ollut mitään vaikutusta päivän kulkuun. Illallakin ihan samaan malliin luki kirjoja kasakaupalla ennen kun nukahti.



Ei kai muuta. Hyvää viikonloppua!



Kent

Huh, kuulostaa rankalta. Toivottavasti hippunen pian hyväksyy tutittoman elämän. Neuvojakaan en voi antaa kun A ei kuunaan tuttia huolinut, ja keskimmäinen, joka taas oli tuttitakiainen kuitenkin koko suvun suureksi yllätyseksi luopui tutista (tutin mentyä " rikki" ) ilman mitään protestia kun oli 1v10kk. Toivottavasti joku osaa antaa hyviä neuvoja ja pian sujuisi paremmin.



Mallulle tsemppiä muuttoon!

Yöhuudot: Olen tulkinnut meidän yöhuudot uhmakohtauksiksi, meillä on nimittäin tosi kova uhmakausi menossa. Neuvolastakin sanoiva, että Anton kun reagoi unella (ts.heräilemällä) voi uhmakohtauksia tulla öisinkin. Viime yönä niitä oli seitsemän ja äiti on väsy, nyt uhmista viihdyttämään



Mareila+Anton