~~MAALIKSET viikolla 38~~

Sadepäivän olen käyttänyt hyväkseni ja satsannut ruokaan, syötiin karjalanpaistia, hellalla odottaa visppuuro ja uunista tuoksuu marjapiirakka :). Ja kalorit poltetaan illalla vesijuoksulla ;).



Emilia ryömii jo hirmuista vauhtia ja on aina milloin missäkin tutkimusmatkalla. Kovasti harjoitellaan konttausasentoa ja eilen kun oltiin kylässä ja siellä lattia erilaista materiaalia (ei luista), niin tyttö melkein lähti konttaamaan, kotona aina jalat luiskahtaa alta.



Toissa päivänä Emilialla oli puoli päivää lämpöä ja sitten ei enää, ei nuhaa eikä yskää.. kummallista.



nyt mentävä..

ja uusi viikko kovaa vauhtia meneillään jo. Vissiin muillakin, kun ei tänne joua. ;)



Mukavaa, kun oli muakin kaivattu. :) Emmille vain kovasti terkkuja. Ja meillä todenteolla aletaan yrittämään vasta sitten 1.1.2008 kello 00.00.01. Siihen saakka meilläkin käytössä varmat päivät, jotka tosin ovat mitä ilmeisimmin mahdollisimman epävarmat, sillä menkat ihan sekasin. =D



Meillä oli Hermannin kanssa neuvola sitten viime viikolla ja mitat jo kasvuosastolle kävin laittamassakin. Ihmettelin hiukan, että pojan mitat menee käyrillä vaisusti alaspäin viime kerrasta, kun kuitenkin on ihan normikokoa kuin muutkin ikäisensä. Ehkä se on mittaajasta kiinni, kun tällä kertaa oli eka kerran taas se vakituinen neuvolatäti sitten viiteen kuukauteen.



Kiloja on tällä mammalla +3 sitten siitä ennen raskautta- tilanteesta ja pois eivät lähde. Ei sillä painolla niin väliä, mutta mun masussa roikkuu sellai iso läskimakkara ja on tosi ruma ja tosi kamala. Sitä oon yrittänyt hyväksyä, mutta ei onnistu. Sitten päätin, että loppuu kaikki napostelu, kun ei se makkara siitä ainakaan kutistu sillä ylimääräisellä puputtamisella. Ei tässä oo rahaa ostella enää uusia vaatteita, joten tässä koossa on pysyttävä. Pakkasin kaikki mahdolliset herkut yhteen kaapinnurkkaan ja siellä pysyvät sitten mun puolesta. Herkkupäivä on lauantaisin ja sillä selvä. =)



Minustapa se tuli sitten tätikin tässä viikon aikana. =) Innoissani olen, kun ekan kerran tädiksi tulin. Käytiin vauvaa sairaalassakin katsomassa, mutta sellanen nätti pieni kääröhän siellä oli, kuten meilläkin oli silloin, puoli vuotta sitten. Meidän Hermanni sai sitten serkun ja näille tuli ikäeroa päivälleen se kuusi kuukautta. Siinä jos jossain tajusi sen lapsen huiman kehityksen, kun vierekkäin sängyllä makoili päivän vanha ja kuuden kuukauden ja päivän vanha.



Mä saan tänään uuden lieden keittiööni ja siitä oon intoillut pari viikkoa jo. :) Isännöitsijälle oli mies soitellut, kun ei oikein uuni enää lämpene ja levytkin paukkuvat, kun päällä pitää niin isännöitsijältä kävi joku katsomassa sitä ja tilasi saman tien uuden. En tiijä onko joku hellojen hajoamiskausi, sillä liikkeestä sanoivat, että ne on tällä hetkellä loppu! =D Noh, reilun viikon oon tässä odotellut ja tänään se tulee. Ihan kohta. Puolen tunnin päästä. Inhottaa vaan se käry mikä siitä lähtee, kun polttaa tehdaspa**kat pois.. Mut kyllä sen kestää, kun tietää, että saa upouuden hellan kanssa kokkailla. =)=)



Poju nukkuu, joten hiljasta on. Ajattelin mennä neulomaan aloittamaani villahaalaria taas eteenpäin, että sais sen valmiiksi ennenkö talvi taas tulla tupsahtaa. Muistattekos, kun vuosi sitten oikein odotettiin talven tuloa, että maaliskuukin sitten ois lähempänä?? Kohta se koittaa taas ja meidän pienokaiset täyttävät yhden vuoden. :)



Iloista syyssadeviikkoa kaikille!



Toivotteleepi, Papu ja Hermanni

... sitä mitä se on. Eilisessä ultrassa omat " tuntemukset" paljastuivat ihan oikeiksi, eli tämä olikin tuulimunaraskaus ja kaavintaan meno edessä. Itse asiassa hieman itseäkin ihmetyttää, että olen enemmän " surullinen" koko toimenpiteeseen joutumisesta, kuin siitä, että vauvaa ei ollutkaan. Raskausoireita ei nimittäin ole ollut, enkä ole edes oikein osanut asennoitua koko odottamiseen, kuten vuosi sitten. En siis isommin yllättynyt kun ultraaja sanoi, että hänellä on huonoja uutisia.... näinhän toki itsekkin ruudulta tilanteen. Hieman vaikeuksia tuottaa imetys ja " nukutus" yhdessä, mutta on kuulemma tehty ennenkin, joten sen kannalta ei tarvitse huolehtia. Enemmänkin ongelmia tulee siitä kun minulle sanottiin, että kaksi päivää sitten otat rauhallisemmin, etkä kantele vauvaa, ja sinähän olet äitiyslomalla, joten et tarvi sairaslomaa ! noh sehän on helpommin sanottu kuin tehty, ihme puhetta naistentautien osaston sairaanhoitajalta :/ Onneksi miehen työnantaja on ymmärtäväinen, joten mies voi olla kotona.



Poju taas kasvaa ja voi hyvin, pyörii napansa ympärillä ympyrää ja joskus satunnaisesti pääsee etenemään muutenkin kuin kierimällä. Ainakun keksii jotain uutta nauraa isoon ääneen hekottaen :P Päiväunet on kutistuneet olemattomiksi ja kestävät ½ tunnista aina kolmeen tuntiin asti, mutta yöt nukutaan edelleen hyvin. Tosin päiväruoka on vienyt tilaa maidolta ja kerran yössä ollaan tissillä, joka on hieman muutosta, kun ennen ei yöllä tissitelty lainkaan.



t. punkeli ja pojunen 6kk

Aika parantaa haavat!!!!Halaus!!!!

Ihan alkuun, punkelille voimia ja iso halaus!



Meillä asustelee nykyisin sellainen pikku tutkimusmatkailija täällä.

Ryömii pitkin asuntoa ja tutkailee kaiken mikä vastaan tulee. Tässä viikonloppuna kaatoi lattialla olevan ison kukan ja sitä multaa levitteli naama onnesta soikeena. Maton hapsut on ykkösjuttu, niitä imeskellään aina ohimennessä. Kahdessa kerroksessa kun asutaan, meillä on nuo rappuset ja ne on myös hoksattu erikoiseksi jutuksi. Käy vähänväliä niitä tutkailemassa ja laittaa jo kättä siihen ekalle rappuselle :/ ...siispä kohta taas saa olla tarkkana, että lapsiportti menee isompien perästä aina kiinni.

Peilikaapin ovista ihaillaan mikä komistus sieltä kurkkaakaan ja verhoja käy heiluttelemassa.

Pistää itsensä konttausasentoon ja hiiaa siinä sitten eestaas ja tänään piti vähän herraa siirtää kun paukutti päätään rappuja vasten.



Kohta voipi pitää kiirettä tällä äiskällä :)



Kiinteet siis aloitettiin tässä reilu viikko sitten. Nyt olen antanut kiinteitä pienen määrän sekä aamu, että iltapäivällä. Aika kivasti on uponnut ja alkaa jo sujua tuo syöminen. Ensiviikolla varmaan sitten hedelmä ja marjasoseet otetaan kuvioihin ja kohta iltapuurotkin.



Meille tuli viime yönä eka hammas :) Sellainen pieni hampaan alku siellä nyt nököttää. Jospa tuo kuolaaminen alkaisi vähän vähentyä kun hampaita ilmestyy.



Tänä aamuna " riemukseni" huomasin taas kasvattelevani itsekkin hampaita, viisaudenhammasta siis :/

Koskee ikeneen ja leukaluuhun kun tuo ala vasen on vielä osaksi puhkeamatta. Pitäs vissiin tilata hammaslääkäri kun nuo vähän alkaneet vaivata. Mutta kun se ei oo niin mukavaa se hammaslääkärissä käyminen....



Mutta nyt pitänee vetäytyä päivälevolle sohvankulmalle kun pojatkin kaikki nukkuu.



t. K@tju ja poikakolmikko

Puuenkulille heti tähän alkuun voimia ikävään tilanteeseen.. Itse olen saman läpikäynyt ja tiedän että se monella tavoin harmittaa, jo se että tosiaan joutuu siihen kaavintaan joka aina on oma toimenpiteensä nukutuksineen. Tsemppiä siihen!





Meillä sitten oli se korvatulehdus :( ikävää kun näin pienellä jo toiseen kertaan mutta hyvän tuulinen poika kuitenkin on ja antibioottikin näyttäisi olevan suorastaan herkullista :D



Ulos ei viitsi mennä kun kovin tuulee ja nakkaa vettä niskaan aina hetkittäin ja sitten vuorostaan kuitenkin taas aurinko pilkistelee.



Että päiväkahville on hyvä alkaa :)



Sinna

Olen pahoillani puolestasi* voima halaus*!!

Kas, meikäläinenkin löysi maalispinon :-)



Punkelille jaksamisia kovasti!



Mitäs meille kuuluisi? Tätä normaalia arkea tyttöjen kanssa. Pikkuneiti kasvaa kohinalla (3vkoa sitten painoi jo 8,5kg!! -kun esikko painoi 1veenä sen verran ;-D). Kiinteitä ruokia (perunaa, parsakaalia, bataattia, aprikoosia) on nyt maisteltu pari viikkoa ja kerran päivässä olen antanut. Muuten tyttö jaksaa mainiosti tissimaidon voimin. Uusin villitys on ryömiminen jonka neiti hoksasi viikko takaperin ja myös päristelemään hän ryhtyi samoihin aikoihin. Isosiskolle nauretaan makeimmin ja välillä kauhistuttaakin millaisia riiviöitä niistä tulee yhdessä.



Omat kilot eivät karise. Paino on nyt +2kg ennen raskautta, mutta kyllä se 5-7kg sais oikein mainiosti häipyä meikäläisestä! No, pupeltamistahan tää on kun nytkin napsin riisikakkuja ja omenahilloa :-( Arki-illat ja viikonloput hurahtelevat minne sattuu ja ehdin luvattoman harvoin hevosen selkään. Jos sitten joskus -tuntuu olevan joku ihme matra ;-)



Voimia kaikille syksyisiin päiviin!



telma ja tyttäret

Tässä tämä arki pyörii perheen ja kodin ympärillä. Esikoisen koulu on sujunut ihan hyvin, keskimmäinen koettelee välillä (lue: joka päivä) hermoja. Ollaan jääty paitsi kerhoista, kaikki paikat täynnä ja kavereiden puute vaivaa.



Mutta tämä pikkuisin on oikea päivänsäde :) Huomenna on 6kk neuvola. Tämä tyllerö on aika pitkä tyttö, käytössä on jo 74 cm vaatteet.

Reeta ryömii takaperin sekä kulkee pyörien. Nousee kontalleenkin :) Aikansa puhisee ja sitten luovuttaa.



Syksyn sateita uhmaten tallaillaan aamuisin ja välillä iltapäivisinkin ulkona puistossa. Minä tykkään syksystä, varsinkin jos saisi sen ilman sateita :) Kaikki on niin kaunista.



Pitäneen mennä lämmittämään mustaherukkamehua, niinhän tuo meinaa olla kurkku kipeän oloinen.



Z kera katraan

Heippa pitkästä aikaa. teidän kaikkien kirjoitukset ovat niin valoisia. Eikö teitä, yhtäkään, väsytä tämä arki? Onko teillä kaikilla pirteät ja rauhalliset vauvat? Kateellisena luen teidän viestejä. Meidän vauvamme meinaan on raskas. Viihtyy vain pieniä hetkiä lattialla, ilman viihdytystä (2 min). Koko ajan saa viihdyttää, ja silti kitisee ja on tyytymätön. Päiväunia nukkuu vain tovin ja taas saat turjuttaa vaunuissa uudelleen uneen. syö huonosti yhä. Eli raskasta on. Ja kaksi vanhempaa sisarusta kiukuttelemassa lisäksi. Joten on päiviä, jolloin kaikki on todella raskasta. Toki hyviäkin päiviä on ja nautinkin lapsistani, mutta välillä on ilo kaukana.



Eikö teitä ole muita, joita tämä arki väsyttää?



Caius ja Sinja 7kk

Kiitokset kaikille...



Arki rullaa eteenpäin pari päivää miehen kanssa kotona kun en saanut meidän pientä keijukaista(9,1kg) nostella kaavinnan jälkeen. Itsellä on ihmeellisen " tasainen olo" , mutta aina välillä miettii kaikenlaista, lähinnä vain hieman tyhjä olo tällähetkellä. Mutta pojan kansas riittää tekemistä ja poika pitää ajatukset tässäpäivässä :)



Caius: Meillä poika ihan selvästi kiukuttelee minulle, kun ollaan päivät täällä kaksistaan. Kun isoveli tulee koulusta poika hymyilee leveästi naureskelee isoon ääneen vaikka olisi juuri aikaisemmin tyytymättömänä ähissyt lattialla. Sama toistuu kun laitan ruokaa kolmen neljän maissa, poika kätisee leluilleen ja vaatii seuraa, vaikka olisi keittiön lattialla leikkimässä, isi on monesti ehtinyt kuulemaan viimeiset kätinät ja sitten poika onkin jo leveä hymy naamassa ja hekottelee isoon ääeen kun isi tulee eteisestä sisään asti :P Lisäksi kun iskä sanoo, että turhat kätinät seis, niin poika NAURAA !!! ei todellakaan mulle naura jos sanon saman päivällä kun kitisee seuranpuutetta :/ Mutta minä vertaan tätä poikaa aina ensimmäiseen, jolla oli koliikit ja allergiat sun muut, joten tämä toinen on todella helppo ja aurinkoinen vauva ensimmäiseen verrattuna :(



Nyt meillä on muuten kai lisää hampaita tulossa kun poika puree kaikkea mitä saa käsiinsä. Lisäksi poika on purrut toiseen käteensä inhottavan näköisen punaisen alueen :(



Meillä on muuten menossa lelujen kanssa jokin vaihe, kaikki mikä on kelvannut tähän asti sellaiset peruslelut, helistimet sun muut purulelut on nyt ihan epäsuosiossa ja ne lentääkin todella kauas jos niitä antaa pojalle... tai ehkä juuri se onkin nyt parasta, kun voi heittää ja jotkut niitä kivasti kantaa takaisin :D Lisäksi tavaroista kaikki missä on valoja ja ääniä kiinnostaa kovasti ja sen lisäksi kaukosäätimet ja kännykät kiinnostaa todella paljon , että niitä saa jo hieman katsoa, ettei jää ihan pojun käden ulottuville tai ne kuolataan märäksi hetkessä !!!



Tämä on kai sitten aika yleistä tuo peruuttaminen, kun meilläkin pyöritään ympyrää ja " eteneminen" tapahtuu vain taaksepäin, ellei vahingossa saa jostain sohvan reunasta potkaistua vauhtia.



t. punkeli ja poju, joka heräilee päikkäreiltä... sopivasti keskelle ruuanlaittoa :/

Kyllä tääkkäkin podetaan väsymstä, mutta yritän pysyä positiivisena. Meidän vauva on melko helppo, mutta tääläkin päänvaivaa aiheuttanut huono ruokahalu ja hidas kasvu, onneksi nyt alkaa tuntua että tyttö on alkanut kasvaa paremmin. Nyt sitten tyttö on vielä kuumeessa. Yöt meillä on rikkonaisia, kun esikoinen nukkuu välillä levottomasti ja Emilia vielä levottomammin ja herää 3-5 kertaa yöllä ja kuudelta ei enää suostu nukkumaan. Esikoinen on melko vallaton tapaus ja riehuu ja kiusaa siskoaan koko ajan ja meikäläisen pinna kiristyy kiristymistään, kuitenkin esikoinen on niin pienikin, että ei ihan tajua miten siskon kanssa leikitään, ja osittain on virikkeiden ja tekemisen vähyydestä johtuvaa. Onneksi päivät pelastaa valloittava hymy ja uuden oppimisn into, sekä äidille satelevat pusut ja halit.

Jaksamista täältä toivottelee toinen väsynyt.

olen todella pahoillani..

Vaikka vauva ei valvotakkaan ja nukkuu päiväunia jotenkin. Mutta sen hereillä olo ajan vaatii kokoajan viihdytystä. Päivät on joskus pirun puuduttavia kun isommat koulussa ja vauvan kanssa yksin. No just ehtii vessassa käydä kunnes kiljuminen alkaa. En mä ihan oikeesti muistanut tämän olevan tämmöistä tai sitten aika on kullannut muistot.

Nukun itsekkin ihan kohtuudella yöt mutta en tajua miten tämä arki voi välillä niin väsyttävää :( Siis toi meidän vauveli on maailman ihanin hymynaama (kahdella hampaalla) mutta kun on 24/7 kiinni siinä niin joskus toivois pientä yksinäistä (ja hiljaista) lepohetkeä itselleen. Mä en voi viedä sitä hoitoon kenellekkään vielä kun se vierastaa ihan kaikkia, paitsi isäänsä ja yhtä isoveljeä. Harmittaa vähän kun esikoinen on kohta 16v. ja vois ihan hyvin olla lapsenvahtina joskus, niin tämä pikkuneiti alkaa parkumaan heti joutuu sen syliin. Niin ja isäkin on aina töissä, plääh :/



Sorry, tämä itsekeskeinen vuodatus mutta sattunut just tänään olemaan tosi huono päivä tai oikeestaan viikko. Kai se tästä paranee ehkä. Nyt tekis vaan mieli vetää peitto korviin ja vaan nukkua.....



Okei, muuten meille kuuluu ihan hyvää. En ole vaan vähään aikaan jaksanut kirjoitella kun pari viikkoa pikku flunssa vaivannut ja se iänikuinen väsy. Meijän pikku neiti osas jo ryömiä vähän nyt unohtanut sen taidon jonnekkin, kait täällä on liian hyvä palvelu. Kaks hammasta on alhaalla ja kovasti ylähampaat tekee tuloaan, kiukuttaa ja kuola valuu puroina. Syömään on ruvennut ihan hurjasti, nyt kelpaa vaan kana ja kinkku sose niitä menee kaks purkkia päivässä. Hedelmä soseet ei kelpaa mitkään. Muksun se valdelma-kaurapuuro tippuu kanssa iltapalana, lisäksi vielä maidot ja vellit. Paino nousee tosi hitaasti vieläkin ihmettelen minne kaikki ruoka menee, koska ei kumminkaan pulauttele paljoa. Nyt olen yrittänyt opettaa tyttöä ulos nukkumaan kun ei partsillakaan ole enään niin kuuma, taitaa olla vaan turhaa touhua. Se on max. 40min. ja sitten on silmät auki ja ei nuku.



Mä en nyt muista mitä kaikkia galluppeja on ollut, oon kyllä käynyt lukemassa mutta kun tää muisti on mitä on. Painosta oli jotain, mulla on vielä lähtö painoon noin 5kg suunnilleen, mitään paineita en ole jaksanut siitä ottaa kun olen oikeastaan silti vielä pituuteen nähden ihan normipainoinen. Tietty olis kiva olla yhtä hoikka kun toissa kesänä kun se kaikki viis kiloa näyttää olevan mun mahassa, yöks. Mutta noi herkut maistuu niin hyvälle ja mä en pysty sanomaan itselleni ei, pitäis ryhdistäytyä mutta mutta...... kun sitä vaan keksi miten saisi tän oman takamuksen liikkeelle. Tekosyitä löytyy varmaan miljoona ainakin, tämän viikon tekosyy on että mulla ei ole rattaisiin sadesuojaa ja mun lenkkarit on ihan kamalat jalassa :)



Nyt syömään ja sitten kauppaan, palailen taas. Jaksamisia kaikille, en muista kaikkien nikkejä, mutta tasapuolisesti siis voimia joka kotiin!

halaus ja voimia jaksaa arkea!

... Ei se meilläkään aina ruusuilla tanssimista ole.

Toisinaan menee siis tosi hyvin, pienin meillä on helppo ja sen suhteen siis ei ole ongelmaa. Mutta nuo isommat, tappeleevat kaikesta! se on välillä sitä erotuomarina oloa viiden minuutin välein. Tuntuu että korvat hajoaa kun jompikumpi kokoajan huutaa ja itkee.

Esikoisella joku herkkisvaihe menossa ja kantelee kokoajan kaikesta... tuo teki sitä, tätä... Ja keskimmäisellä uhma, heittelee tavaroita, läpsii ja tönii, sotkee työkseen esikoisen leikkejä... HUOH!



Keskimmäinen oli meillä se vaikea vauva ja hänen kanssaan valvottiin eka vuosi. En edes tiennyt miten vähillä unilla sitä voi niinkin pitkän ajan ihminen pärjätä. Häntä piti viihdyttää ja mieluiten siis pitää sylissä mahdollisimman paljon. Vain äiti tuntui kelpaavan ja vatsavaivat oli aikamoiset ekat 6kk ja sitten tuo tempperamentti on alkanut nostaa päätään (jota tuolla pojalla siis on!!)

Muistelin tässä juuri että ihan sumussa meni meidän keskimmäisen poikamme ekat 6kk :(

Mutta siitä selvittiin ja nyt tästä kolmannesta, helposta on osannut nauttia ihan toisella tavalla! Suorastaan superhelpolta tämä nyt tuntuu.



VOIMIA oikeesti niille joilla ei niin helppoja vauvoja.



Tänään tosiaan alkoi seinät kaatua päälle kun niin sateista ja sisällä ollaan kökitty liikaa.

Pakkasin pienen rattaisiin sadesuojan alle ja isommille kaikki mahdolliset sadevehkeet niskaan ja eikun pihalle sateeseen. Vettä tuli välillä aika paljonkin, mutta lapset suorastaan nauttivat.

Ränneistä kauhoivat vettä ämpäreihin ja äiti koitti etsiä vähän suojaisampaa paikkaa kun ei omaa kunnollisia sadevaatteita.



Mutta nyt pitänee mennä kotiaskareiden kimppuun. Se on pyykkipäivä taas.



t. K@tju ja poikakolmikko

Kyllä täälläkin ollaan tosi puutuneita ja väsyneitä. On oikeasti raskasta roikottaa liki 9kg painavaa tyyppiä koko ajan tai kuunnella kun se lattialla sitten kitisee tyytymättömänä. Olen vaan todennut, että kun lapsi ei näe sieltä eikä vielä etene niin kontrolloidusti, niin harmi on suurempi.



Meilläkin päikkärit nukutaan 40min, ehkä 1½h (tai 2x40min) ja 40min eli mistän 4h päikkärimaratoonista ei ole tietoakaan. Nyt nuo yhdet pidemmät unet ovat luxusta!



Yöt olis kiva nukkua yksikseen, mutta itse niin herkästi nappaan vaavin kainaloon nukkumaan ja nukun sitten ahtaasti. Oma vika, mutta olen todennut että ehkä helpommalla (=vähimmillä heräämisillä) päästään näin.



Voimia siis edelleen,

toivottaa Telma ja lattialla jo hermostuneena huuteleva neiti

Mä sain viikko sitten upouuden pesukoneen ja kuivausrummun! Voi että kun helpottaa arkea miljoonasti ja nyt kyllä pitää sanoa että pyykki ON puhtaampaa!!! Ihanaa.



Niin ja piti lisätä näihin arjen negatiivisuuksiin sen, että syöminen (soseen tai maidon) on aika rallattelua kun ½ vee on vissiin siinä iässä ettei se jaksa keskittyä mihinkään kun kaikkialla olis vaikka mitä jännää..



No, nyt se vauva hermostuu kohta tosissaan ;-)

Täällä kans yx äiti, joka omistaa erittäin " raivostuttavan" esikoisen,jolla on koko ajan vain jekut mielessä.

Osku on nyt osoittanut enempi mustasukkaisutta safiasta,kun safiakin on jo isompi neiti.



Meidän " entinen" niin reipas ja kiltti esikoinen on todella raivostuttava alkaen joka aamu jo noin klo 7 lähtien.

Eka se tulee roikkuun safian pinniksen viereen ja ravaa siis sit niin kauan kunnes saa siskopn hereille.Sitten sieltä ärähdänkin jo minä et' pitikö taas vaikka ollaan monesti puhuttu et siskon pitää saada herätä sitten kun on itse valmis heräämään??????

Sitten eskarin jälkeen jos ei pääse ulos ni voi h****tti!!! On meinaan todella raivostuttava.

Koko ajan vetää safialta sukkia jaloista ja sitten joko kutittelee toista tai nuolee niitä jalkapohjia!!



Kaikki temput pitää tehdä ja monin kertaisesti.Ymmärrän kyllä oskua kun oli niin kauan ainokaisemme,ja huomion halu on todella kovaa,mutta please,joku raja sentään.....



Safia on kiltti ja ns. helppo vauva.Ainoa " vika" on se et Safia VIHAA olla auton kyydissä.Melkein 90% automatkat menee huutaen jos joku ei ole safian seurana takapenkillä.



Nyt sitten huolena on uus ja tosi t***mä TH. Sanoi mulle tossa 6kk neuvolassa et mun vauva on OUTO (?) ja EPÄNORMAALI!!!!! Arvatkaa vaan menikö hermot siihen akkaan.

Mies oli Safian kansa 5kk neuvolassa ja se eukko ei sanonut mitään MISTÄÄN sanoi vaan et kaikki ok,nähdään 6kk neuvolassa.

Nyt sitten haukkui mun tytön mulle päin näköö ja sanoi et on JO soittanut lääkärille (joka ei edes ole MEIDÄN lääkäri) mun seläntakana jostain helvetin jatkotutkimuksista.

Meille tuli ihan hirvee riita kuka meidän lääkäri on vaikka tasan tarkaan tiedän kuku meidän omalääkäri on.Sitten se soitti meidän lääkärille ja kysyi tunteeko lääkäri meitä????



Vikana Safiassa muka on liian pieni KOKO???

Safia on nyt meidän mittauksen mukaan jo 65cm, mut se TH sai vain 62,6cm. Ja paino on jotain yli 6kg. Safia syö ja nukkuu hyvin.Ei itke turhia ja on koko ajan kuin hangon keksi,siis ihna normaali ihana vauva!!



Menin sitten valittamaan pääTH' lle ja sanoin etten kyllä mene sille toiselle akalle enää ikinä.PääTHkin sanoi et Safian kasvu on ihan normaalia ja kaikki ok!!!



Nyt neiti äkkäs et äitee ei huomaa vaan hakkaa vaan konetta.

Nähdään!!!



Hanan

Hanan: Oli muuten inhottava neuvola akka sulle sattunu! Suht samoissa mitoissa munkin tyttö on, viimekuun lopussa 5kk neuvolassa oli 6275g ja 64cm. No meillä terkka ei sano juuta eikä jaata mihinkään sekin on ärsyttävää, useimmiten vielä joku sijainen jolle saa taas selittää kaiken alusta alkaen, plääh. Jos mun lasta joku neuvolan akka sanois oudoksi/epänormaaliksi tekisin takuu varmaan siitä valituksen!

Noista pojista vielä, mulla kumpikin poika oli ihan super ärsyttävässä iässä just siinä eskari ja eka luokka vaiheessa. Se oli joku jälki uhmaikä tai sitten esiesimurkkuikä, oli hermoissa pitelemistä silloin!



Nyt kun täällä on kolme murkkua ja vauva, niin mä voisin välillä vaihtaa noi murkut hetkeksi vaikka jonkun uhmiksiin (toi on sitten vitsi). Olen unohtanut sen vaiheen jo (onneksi). Ja nyt tällä hetkellä ne uhmiksetkin tuntuu mukavemmilta välillä kun noi murkut. Niihin kanssa palaa hihat tosi hyvin kun ne on olevinaan niin isoja ja aikuisia, arrggghhhhhh.......

Eilen meinasin mittaa kuumeen jo noilta isoilta 14v ja 13v, kun söivät ensinäkin iltapalan just sillä kellon lyömällä kuin pitikin. Sitten ne menivät vapaaehtoisesti nukkumaan jo k.22:30. Mitä ei IKINÄ tapahdu normaalisti viikonloppuna, aina saa tapella että nyt nukkumaan! Mies sitten muistutti mua, että pojat taitavat skarpata kun niille on luvattu maanantaina leffaan meno sen Ganes leffan ennakko näytökseen. Eli mulla saattaa ollakkin ihan rauhallinen viikonloppu edessä :)