KAIKKI ISÄT KUULOLLE!!

Voi tähän toki äiditkin vastata. Mitä te äidit haluaisitte miestenne tietävän imetyksestä? Mitä isien on hyvä tietää, jotta heistä on apua ja tukea teille imetyksessä???







Antakaa nyt jotain vinkkiä.........

Olisimme kaivanneet selkeää opastusta ja tietoa siitä, että lapsista kasvaa ihan hyviä, terveitä ja kunnollisia ihmisiä myös ilman imetystä.



Minulla on lääketieteellinen syy siihen, että jo ennen ensimmäisen lapsemme syntymää oli selvää että meidän lapsemme eivät rintamaitoa tule saamaan.



Tämä asia vaiettiin neuvolassa kuoliaaksi. Meille jaettiin imetyslehtisiä ja kun työnsimme ne takaisin todeten " ettei taida olla meille aiheellinen" , niin ne otettiin takaisin vaivautuneina ja hiljaisina. Vaikka terveydenhoitajamme tiesi ettei imetys meidän perheessämme tule olemaan vaihtoehto, jakoi hän meille siitä huolimatta mm. lehtisen jossa todettiin, että " jokainen äiti pystyy halutessaan imettämään" . Perhevalmennuksessa jäimme luonnollisesti pois siltä kerralta, jolla käsiteltiin imetystä, mutta ei se auttanut: joka ikisellä kerralla terveydenhoitaja jaksoi muistuttaa imetyksen tärkeydestä - siitä huolimatta että tiesi tilanteemme!



Itse lääkärinä pystyin perehtymään asiaan perusteellisesti, eikä itse asia sinänsä ollut minulle ongelma. Oikeastihan imetyksellä ei kunnolliseen äidinmaidonkorvikkeeseen verrattuna juurikaan ole todistettuja etuja länsimaisissa hyvinvointivaltioissa.



Sen sijaan se hirveä vouhkaaminen, syyllistäminen ja asian toitottaminen joka tuutista oli meistä todella loukkaavaa. Lisäksi mieheni oli tuon vouhkaamisen ansiosta varsinkin ennen ensimmäisen lapsemme syntymää todella huolissaan siitä, että lapsestamme tulisi jotenkin sairas, viallinen ja vammainen kun häntä ei saisi rintamaitoa. Hän jopa selvitti omia mahdollisuuksiaan imettää lääkityksen turvin sekä mahdollisuuksia ostaa luovutettua äidinmaitoa ym. Ajan saatossa miehenikin on rauhoittunut eikä kolmannen lapsen kohdalla stressannut asialla enää lainkaan. Hänkin on huomannut pulloruokinnan edut: mm. sen, että isä pystyy tällä tavoin hoitamaan lasta aivan yhtä hyvin kuín äitikin ja se on lapsen psyykkiselle kehitykselle hyvin tärkeä asia.



Meidän yksiselitteinen viestimme neuvolaan on, että imettäminen on kuitenkin vain yksi tapa ruokkia lapsi. Se on ihan hyvä ja sallittu tapa niille joilta se onnistuu. Lapsen voi kuitenkin ruokkia myös muuten ja siinäkin on omat hyvät puolensa. Vanhemman arvo tai kyvykkyys vanhemmaksi ei riipu siitä imetetäänkö lasta vai ei eikä lapsesta tule yhtään sen parempaa ja onnistuneempaa imetyksen vuoksi. Kolmen vuoden iässä kukaan ei enää muista ketä lasta on imetetty ja ketä ei eikä koululaisen vauvaiän ravinnosta ole kiinnostunut enää kukaan. Imetys kuuluu yhteen vaiheeseen ihmiselämää ja sen jälkeen ja ennen sitä tulee paljon muita vaiheita. Mikään yksittäinen asia ei ole niin tärkeä että sen takia kannattaisi menettää yöunensa ja murehtia ;)