lopettaako puistoilu?? 1v7kk!!!

Nostin oman viestini tänne uudelleen jos vaikka saisin taas tukea...



Eli,sama tilanne meillä edelleen jatkuu, poika läpsii, heittelee ja huitoo muita hyvin agressiivisesti ja lähes koko ajan kun muiden lasten kanssa tekemisissä ollaan..jatkuva kieltäminen ja tilanteiden ennakoiminen (=perässä kävely, takista kiinni nappaaminen) on todella stressaavaa. Kiellot ei auta mitään, vähän ajan päästä on taas sama tilanne..Nyt on alkanut enemmissä määrin tekemään sitä myös sisällä,ollaan käyty muutamassa kerhossa ja siellä joudun myös koko ajan kieltämään ja nostamaan pois muiden luota. Ei tämä varmaan lapsellekaan kivaa ole mutta en voi antaa " kiusata" muita lapsia.

Kotona on myös todella vaativa, on aina ollut mutta nyt kesän aikana muuttunut pahemmaksi. Koko ajan kävelee perässä ja valittaa/puoli itkee...ei antaisi rtehdä mitään, vessassa ei saisi käydä tms. Olen alusta saakka leikkinyt hänen kanssaan lähes koko ajan eli viihdyttää kyllä yritän koko ajan mutta ei ole omista leluistaan ollenkaan kiinnostunut...heittelee tavaroita vaan.Palapeleistä,legoista tms hermo palaa heti kun ei vielä osaa tehdä ja se aiheuttaa raivarin, saa raivareita myös ihan pienistä asioista, jos vaikka lusikka putoaa kädestä tai en anna kääntää maitolasia nurin...Päivät on aika pitkälti sitä valituksen kuuntelua, ulkona ei valita mutta sitten on tämä käytös muita lapsia kohtaa, joten kyllä tekisi jo mieli vältellä muita...



No, kohta tämä muuttuu minun osaltani, poika menee päiväkotiin. Jännittää kyllä että mitenköhän siellä poika saadaan tottelemaan...

Onko tällainen käytös enää edes normaalia vai pitääkö alkaa murehtia jostakin käytöshäiriöstä???? välillä kyllä mietin että onko pojassa jokin vika, kun koko ajan on tyytymätön kotona ja ulkona sitten tuollainen villikko..

mummolle tai johonkin kylään kun mennään niin poika on kuin enkeli....

auttakaa nyt joku...tämä äiti väsähtää...

Kuulostaa kovasti uhmaiältä tuo poikasi tempoilu! ;-) Omaa tahtoa enenevissä määrin ja harmitus sitten, jos jotain ei osaakaan, vaikka haluaisi.



Puistossa ja muutenkin olis varmaan hyvä keskittää pojan huomio kaikkeen sallittuun, kivaan ja kiinnostavaan. Ja missä vaan, kehua kehua ja ylistää kun asiat menee sallitulla ja suotavalla tavalla (niin kuin muutkin jo kirjoitti).



Tsemppiä! Meilläkin uhmaa ja omaa tahtoa enenevästi ja kauhulla odotan sen lisääntymistä...



Bea76 ja poika 1v5kk

Pojat on just tollasia, siis ei kaikki mutta omaa kokemusta löytyy:) Eli kuuluu munkin mielestä tähän uhmaan sekä siihen ettei oo käsitystä oikeesta ja väärästä sekä miten leikkiä muiden kanssa. Itse olen jo poikaan tossa iässä käyttänyt jäähyä, kyllä ne siitä jo mun mielestä tossa iässä ainakin alkaa tajuamaan kun sitä vaan käyttää aina kun tarvitaan (ei siis turhaan) ja loogisesti. Eli itse olen tehnyt niin että kerran varoitan ja jos ei tottele niin jäähylle. Aina kun toimin samanlailla niin poika oppii siihen tietyn ajan kuluttua. Jos et taas toimi tässä asiassa loogisesti niin koko homma on turhaan. Eli jos vaikka varoittelee yli viisikin kertaa jäähystä ennen jäähylle laittoa niin lapsi ei enää usko että hänet tosiaan laitetaan jäähylle vaan kokeilee viimeiseen asti pääseekö pälkähästä. Olikohan tarpeeksi sekavasti selostettu..:) Esim nyt poika tottelee kun vaan sanon ekan varoituksen ja kiusaamiset jää siihen. Minusta se on muutenkin paras keino opettaa jotakin koska siinä ei tarvitse huutamista tai muuta vastaavaa käyttää.

Toivottavasti teillä tilanne rauhoittuu:)

kyllä minäkin olen poikaani (nyt 2v.) käyttänyt jo jäähyä ja meillä se toimii. Yksi varoitus annetaan ja sen jälkeen jäähylle. Puistossa/ulkona jäähylle joutuu vaunuihin, kotona jäähypenkkiin. Kyläillessä poika osaa olla enkeli ja vieraskorea :-) Jäähyn jälkeen jutellaan asia selväksi ja halataan. Kehun poikaa aina kun tekee jotain oikein ja osaa käyttäytyä, siitä tulee molemmille hyvä mieli.



Meillä ei ole esiintynyt aggressiivisuutta toisia kohtaan, mutta äitiä lyötiin yhdessä vaiheessa aina, kun alkoi harmittaa. Lisäksi muutkin uhmaoireet (kaikkeen sanotaan ei, mikään ei kelpaa, jos ei saada tahtoa läpi alkaa huuto) tulivat jo 1,5 vuoden iässä kuvioihin, mutta kyllä meillä on edistystäkin tapahtunut, kun on selvät rajat. Puheen kehitys auttoi paljon, poika osaa sanoa mikä harmittaa ja siksikin tuo lyöminen on jäänyt pois.

Kiitos teille vastauksista! Tuota jäähyä olen itsekin alkanut miettimään kun tuntuu ettei kiellot tosiaan toimi.

Miten toteutatte sen? Pidättekö lasta paikallaan siinä tuolissa ? meillä poika ei varmasti siinä pysy siinä paikallaan pelkästään käskemällä..

Meillä ei ainakaan ole jäähyn aikana tuolia käytössä, vaan lapsi (vähän vajaa2v) käsketään istumaan huoneen nurkkaan (jossa ei leluja/huonekaluja lähellä). Siitä lapsi ei tipu huutaessaan/kiukutessaan. Eikä pysty kaatamaan tuolia vihaisena. Eikä hänellä ole tuolista " leikkikalua" , jolla viihdyttää itseään jäähyn aikana. Meillä on ollut käytössä vähän lyhyempi aika, eli 30sek. Sen alle2v jaksaa hyvin istua paikoillaan, ja lapsi ei unohda miksi on jäähyllä. Joskus hyvin harvoin on karannut. Seison n.10-20m päässä vahtimassa että lapsi istuu sen 30sek. Jos katoan näköpiiristä, niin lapsi ei kyllä istu enää paikoillaan. Eli meillä pelkkä katse saa istumaan paikallaan. Ja jos karkaa, niin palautetaan paikoilleen, ja ajan katsominen kellosta alkaa uudelleen.



Meillä on sama käytäntö kuin edellä joku kertoi: eli ensin yksi varoitus pahan teosta, jos toistaa, niin sitten jäähylle. Ja jäähylle laitettaessa kerrotaan selvästi syy miksi joutui sinne. Jäähyn aikana lapselle ei puhuta, lapsi yleensä vaan katsoo äitiä ja kiukkuaa tai juttelee tai on hiljaa. Ja kun pääsee pois jäähyltä, niin juoksee itse kaulaan halaamaan ja puhutaan läpi miksi oli joutunut nurkkaan. Osaa puhua, joten hän aina itse haluaa toistaa moneen kertaan että mitä ei saa tehdä. Ja monesti jäähyn aikanakin hän hokee, että " ei saa tehdä sitä ja sitä, muuten joutuu jäähylle" . Eli miettii selvästi asiaa läpi jäähyn aikana.



Eli jäähy toimii meidän lapsella, vaikka onkin alle2v (meillä aloitettiin joskus 1v6kuisena). Jotkuthan suosittelee jäähyä vasta yli 3 tai yli 4v:lle. Mutta minusta se riippuu lapsen luonteesta. Eikä meillä tarvii olla usein jäähyllä. Joskus menee viikko tai kaksikin että ei tarvii laittaa jäähylle. Joskus taas kiukuttelupäivänä joutuu laittamaan jäähylle useaankin kertaan.

Katsopa kuinka asiat sujuvat päiväkodissa. Yhden lapsen kanssa kotonaoleminen on valtavan raskasta, ja siinä helposti äiti ja lapset käytvät toistensa hermoille.



Alle kaksivuotias ei tee asioita tahallaan. Suuttuminen ei auta.



Päiväkodista tulet saamaan palautetta siitä mikä on " normaalia" ja mikä ei. Tuttavaperheellämme on lapsi, joka muistuttaa kovasti sinun lastasi. Hän löi kaikkia pienenä, meidän lapsiamme, aikuisia, pikkuveljeään sitten kun pikkuveli ilmestyi perheeseen. Veljekset riitelevät yhä, mutta poika on nyt, 11 vuotiaana aivan " normaali" . Koulu menee hyvin, kavereita on, ja meidän vanhimman pojan kanssa hänellä on erittäin hyvät välit. Nyt he voivat muistella kuinka kauheata oli kun he olivat pieniä ja toinen vain löi ja löi.

Meilläkin taidetaan nyt ottaa käyttööön tuo " jäähynurkka" , saattaisi olla että poikakin vaan leikkisi tuolilla joten tuo nurkka on hyvä idea..



Kotona jäähyjä tarvitaan ainakin tavaroiden heittelyssä..niitä poika saattaa heittää ihan suoraan kohti, kielto ei auta mitään. Tai sitten heittää esim kirjalla kohti telkkaria..



Toinen jossa " testaa rajojaan" on ruokapöytä. Lusikka lentää sekunnin sadasosassa kauas ja maitomuki(onneksi nokkamuki) käännetään nurin päin, lusikka työnnetään tukkaan jne. Oletteko laittaneet jäähylle ruokapöydästäkin? tuntuu vähän kurjalta mutta aion kyllä tästä lähin laittaa, ruokapöydässä temppuilu on yleensä pahimmillaan...



kiitos kovasti teille vastanneille, nyt alkaa tuntua ettei pojassa olekaan mitään muuta " vikaa" kun uhmaikä:)

Kuulostaa raskaalta ja harmilliselta tilanteelta. En kuitenkaan itse lopettaisi puistossa käyntiä, sillä lapsesi on vielä kovin pieni eikä varmasti ymmärrä vielä tekojensa seurauksia (eli ei tee ilkeyttään) ja vasta alkaa opetella muiden lasten kanssa olemista. Missä hän muuten oppisi yhteispelin sääntöjä, jos et edes vie häntä muiden lasten lähelle?

Mielestäni tärkeintä on, että yrität aina estää muiden " kiusaamisen" ja jos et ehdi estää niin keskeyttää sen heti ja sanoa, että asia on kielletty ja sitten siirtyä vaikka kauemmas leikkimään. Tiedän että se on raskasta mutta vain sinnikkyys auttaa ja pikkuhiljaa lapsi oppii miten voi toimia.

Vaikka sinusta tuntuu että kaikki puistossa tuijottaa teitä niin varmasti suurin osa ymmärtää, että kyseessä on pieni lapsi, joka vasta opettelee muiden kanssa toimimista.

Oma lähes samanikäiseni käyttäytyy osin samallalailla, mutta läpsimiset yms. suuntautuu pääasiassa omiin isoveljiin.

Mulla myös poika joka on nyt 2,5-vuotias.



N. 1,5-vuotiaasta reilu kahteen vuoteen poika oli välillä tosi hankala. Töni, heitteli hiekkaa, puri ja teki suurin piirtein kaikkea mikä on kiellettyä. Minä kielsin aina, juoksin perässä ja ihan avoimesti muiden äitien kanssa puhuin meidän ongelmista pojan kanssa.



Ajattelin kans etten kohta enää jaksa, mut sitten, kun poika oppi ilmaisemaan itseään, ilkeydet pikkuhiljaa jäi. Kyllä nykyäänkin on välillä tosi hankala ja varsinkin pikkusiskoaan kiusaa ja lyö, mutta pääosin kuitenkin leikkii nätisti muiden kanssa.





Rosa ja muksut

Eli aina jos leikki- tms. tilanne sujuu ilman kahinoita, kehu estotta lastasi :-)



Tsemppiä!

aina kun kotiovelta lähdetään kuljetaan valjaissa. sit jos ok ja ollaan jossain esim leikkikentällä, lasken valjaista irti. kotiinlähtiessä taas laitetaan valjaat päälle. meidän piha on tosi jyrkkä ja asfalttinen. heinäkuussa babysitteri oli antanu pojan mennä ilman valjaita parkkipaikalle ja niin oli poitsu rämähtänyt maahan, että oli kädet ja polvet auki verillä. kyllä äitiä hirvitti. haavat kesti pitkään parantua ja kirveli suihkussa/uimassa.

ja meillä on vilkas ja villi poika

Ihan kuin minun tekstiäni 1,5 vuoden takaa. Mulla on poika, nyt 3,3 v, joka oli aivan samanlainen tuossa iässä. Minusta myös tuntui, että en kehtaa mennä enää yhteenkään puistoon. Tuntui myös, että kaikki tuijottaa ja tunsin itseni epäonnistuneeksi kasvattajaksi. Mutta tuon ikäinen ei oikeasti vielä ymmärrä, mitä saa tehdä ja mitä ei. pojilla on muutenkin vaikeampaa ilmaista itseään sanallisesti kuin tytöillä, ja siksi helposti tulee noita fyysisiä tunteenpurkauksia. Kuinka hyvin poikasi puhuu jo? Uskon, että kun oppii ilmaisemaan tunteitaan enemmän puheella, niin aggressiivinen käytös helpottaa. Meillä pojalla puhe tuli tosi myöhään, nyt vasta viime kuukausien aikana on todella alkanut leikkimään toisten lasten kanssa roolileikkejä ja muutenkin kommunikoimaan puheella toisten lasten kanssa, ja heti käytös muuttui huomattavasti. Siihen asti on ollut kausittaista tuo aggressiivinen käytös, mutta helpottanut koko ajan. Pahimmillaan oli juuri tuossa alle 2-vuotiaana.

Tuon ikäinen ei ymmärrä vielä mistään jäähyistä ym. rangaistuksista mitään, mutta tietenkin tuon ikäistä täytyy jo kieltää. aina ei voi estää ja ennakoida tilanteita, koska mun poika on ainakin niin älyttömän nopea, että mitään ei kerkiä tekemään, jos päättää jotain kiellettyä tehdä. Se vaan on nyt sitä vahtimista ja ohjaamista tällä hetkellä. Heti tietysti kannattaa estää kielletty käytös, laskeutua lapsen tasolle ja silmiin katsoen selittää esim. EI SAA TÖNIÄ, TÖNIMINEN ON KIELLETTYÄ, SE SATTUU. Ja yrittää ohjata muualle leikkimään, että tilanne rauhoittuu. Ymmärrän sun tunteitä hirveän hyvin, koska tosiaan sama tilanne on käyty läpi. Yritä kuitenkin itse pysyä rauhallisena, kokemuksen rintaäänellä sanon, että se huutaminen ei tehoa yhtään sen paremmin, saattaa jopa pahentaa, koska lapsi huomaa saavansa kätevästi huomioo pahanteolla.

En voi muuta sanoa kuin että kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa, kyllä se siitä helpottaa. Ja tosiaan, niinkuin joku toinenkin mainitsi, että hyvää käytöstä kannattaa hirveästi kehua. Niin, ja tuon ikäiselle kannattaa ihan kädestä pitäen näyttäää, mikä on oikea toimintamalli, kun eihän tuon ikäinen voi vielä tietää näitä sosiaalisten taitojen kiemuroita. Eli voi näyttää ihan esim. miten voi silittää toista lasta, jos on vaikka läpsäissyt. Meidän pojalla on auttanut tosi paljon, onkin nykyään ihana, kun halailee kavereitaan tämän tästä!!!!!

Ja älä siitä päiväkodin aloituksesta stressaa, ne hoitajat ovat kyllä nähneet kaikenlaisia lapsia ja osaavat kyllä toimia eri tilanteissa. Toisaalta kun siellä poika on niin paljon tekemisissä toisten lasten kanssa, niin myönteistä kehitystä voi tapahtua hyvinkin äkkiä.

Meidän lähipiirissä on aika monta vilkasta poikaa ja kaikilla on ollut jossain vaiheessa tällaista aggressiivista käytöstä. On ohimenevää onneksi ja tosiaan helpottaa kielellisen ilmaisutaidon kehittyessä.

Ja anna niiden puistoihmisten tuijottaa, eivät niidenkään pikkuenkelit uhmaiältä säästy!!!!!!

En siis jaksanut lukea vastauksia eli en tiedä tuleeko nyt toistoa mutta kerron silti mielipiteeni =).



Jatka puistossa käyntiä. Voisiko kielletystä tehdä joskus sallittua. Ei tietenkään ketään ihmistä lyödä eikä heitellä tavaroilla tai hiekalla mutta miten olisi pallo. Aina kun meinaa heitttää hiekkaa annat pallon käteen ja kerrot että hetä mielummin palloa että kaveri voi heittää sen sinulle takaisin. Jos poika vain yrittää leikkiä kaverin kanssa mutta " lelut" on vain vähän väärät. 1,5v on vielä niin pieni että kaikki ei ole ihan selvää. Metsässä voisi sallia puiden, pensaiden lyömisen. Varmaan kannattaa kuitenkin sallia riehuminen muualla kun puistossa niin että tulee raja kunnolla selväksi. Meillä on neljä tyttöä ja yksi poika ja olemme huomanneet nyt kun poika on 4v että kyllä ne poikien jutut on tiukassa. Tällä hetkellä on sellainen " minä voitan kaikki" -vaihe että ollaan miehen kanssa välillä kovasti helisemässä. Kepit on miekkoja, jos ei ole keippiä niin nyrkit on pystyssä tai sitten yrittää taistella potkuin. Kyllä saa olla tarkkana. Silti yritän myös antaa pojan sallituissa rajoissa tutkia omia rajojaan. Ketään ei saa vahingoittaa vaikka on olevinaan niin iso, voimakas ja kaikkivoipa.



Puistossa voit muille vanhemmille kertoa että meillä on nyt tälläinen vaihe menossa. Sanot suoraan jos tuntuu että toisetkin voivat kieltää poikaasi heittämästä hiekkaa. Jonkun muun aikuisen komennus kun tehoaa paremmin yleensä. Lapsi myös tajuaa että hiekan heittäminen tai lyöminen on kaikkien aikuisten mielestä kiellettyä niin kyllä sen äidin on siis oltava oikeassa.



Stemppiä puistoon ja kasvatukseen. Nyt minun on riennettävä lasten kanssa kerhoon. Toivottavasti en nyt esittänyt asiaani ihan sekavasti tuli niin monta keskeytystä kun tätä kirjoittelin.



nuttu

Juu, ei me puistoilua lopeteta, vaikka mieli tekisi...:) Ihanaa kuulla että pojassa ei ainakaan ole mitään " vikaa" , mietin jo että mikä lie käytöshäiriö häenelä mahtaa olla mutta tottahan se taitaa olla että tämän ikäinen ei vielä ymmärrä mitä tekee...

Mielellään otan vastaan vielä lisää neuvoja..