kertokaa miksi paluumuutto EI kannattaisi ;)
Olen nyt 12 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen potenut jo jonkin aikaa valtavaa ikävää takaisin suomeen... täällä saksassakin meillä on asiat hyvin, mutta silti ikävä painaa. Miestäni en varmasti saa houkuteltua ikinä suomeen asumaan. Lievittäkää siis rakkaat ihmiset ikävääni kertomalla vaikka ihan huumorimielellä miksi suomeen ei kannata muuttaa takaisin ;)
Kommentit (17)
bucomama:
P.S. Mielenkiintoisinta on, etta tytöillamme (5,5v ja 2,5v) on myös toisinaan Suomi-ikava, vaikka eivat ole koskaan Suomessa asuneet. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen aihe ja aivan liian vahan kasitelty. Tai sitten en ole " oikeissa piireissa liikkunut" . Expaattien kotimaaikavaa kasitellaan useammassakin paikassa, sen luonne lienee erilainen, mutta enta me joilla ulkomaalaiset miehet?
En ole tosiaan ikinä asiaa ajatellut, mutta vasta tällä viikolla 6-vuotias tyttäreni sanoi, että on ikävä mummun luo Suomeen ja että hänestä suomea on mukavampi puhua kuin hollantia. Oikeastaan kiva kuulla - siitä huomaa, että kaksoiskansalaiseksi kasvattaminen on onnistunut! Varmaan hänelle tulisi jossain vaiheessa ikävä Hollantiin, jos nyt muuttaisimme Suomeen.
Tämä nyt ei ollut vastaus alkuperäiselle... minulla ei pahemmin ole Suomi-ikävää. Kivahan siellä on käydä, mutta kun sinne on niin pitkä matka (suku asuu Keski-Suomessa, jonne lentokoneillakin on noin 12 h matka), talvella on kamalaa ajaa autoa kun on pimeää ja liukasta, syksyisin pelkään metsässä karhuja ja kyitä, matkahuollon edessä istuskelevat kaljaäijät ällöttää, kadulla puolituttua vastaantulijaa vaan tuijotetaan (tai sitten ei olla huomaavinaankaan) mutta ei varmasti tervehditä... siinäpä niitä miinuksia pilke silmäkulmassa ;) (10 vuoden ulkomailla olon jälkeen olisin kyllä valmis taas kokeilemaan Suomessa asumistakin vaihteeksi, jos mies vaan saisi työtä sieltä.)
Omama:
Olen nyt 12 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen potenut jo jonkin aikaa valtavaa ikävää takaisin suomeen... täällä saksassakin meillä on asiat hyvin, mutta silti ikävä painaa. Miestäni en varmasti saa houkuteltua ikinä suomeen asumaan. Lievittäkää siis rakkaat ihmiset ikävääni kertomalla vaikka ihan huumorimielellä miksi suomeen ei kannata muuttaa takaisin ;)
Suomessa palkkataso on matala, verotus on kova ja asuntojen hinnat pilvissä ;-(
Itse en myöskään perusta Suomen peruskoulusysteemistä, oppimistulokset lienevät maailmanlaajuisesti ihan kelvollisia, mutta kouluissa luokkakoot ovat suuria, opettajia ei kunnioiteta ja " tasapäistäminen" hieman harmittaa; nämä erityisesti ylä-asteella.
iida
Olen asunut Suomen ulkopuolella vahan kauemmin kuin sina ja minulla on haaveita lumen anrskumisesta jalkojen alla ym. Sanon itselleni etta sen jalkeen kun muutin pois on varmaan paljon muuttunut ja haaveilen menneisyyteni Suomeen enka nyky-SUomeen. Me ei muuteta takaisin koska Suomessa on liian vahan varikkaita ihmisia ja siksi mieheni erottuisi joukosta liian nopeasti. En sano etteiko taallakin olisi rasismia.
Minusta ihanteellinen ratkaisu olisi muuttaa takaisin vuodeksi eli koko perhe tehda vaihtari vuosi. Tama silla ehdolla jos joko sinun tai partnerisi tyonantaja voi joustaa. Luulen etta siina ajassa tulisi jo kova kotimaan ikava.
Ajattele omaa perhettasi minikotimaana eika mitaan maantieteellista maata.
Asuin lähes 10 vuotta ulkomailla. Muutin Suomeen reilu vuosi sitten lapsen kanssa. Pahimasta kultturishokista päästyäni en muuttaisi enää muualle, ellen saisi maailman parhaiten palkatun työn!
IIDa5 tietenkin se riippuu missä päin Eurooppaa asut ja mihin päin Suomea muuttaisit. Suomessa on ainakin Englantiin verrattuna halvat asunnot! palkkaus on ok toki verotus kovempi kuin esim Englannissa. Silti minulle jää pienemmästä palkastani käteen enemmän kuin koskaan Englannissa. Sosiaali etuudet Suomessa on mahtavat!
Ainoa huono puoli täällä on pitkä, pimeä ja kylmä talvi, mutta sekin tuntuu menevän ihmeen nopaa ja sitten on taas ihana valoisa Suomen kevät ja kesä. Itselläni on vain ja ainoastaan ikävä enää tässä vaiheessa Englannin kauppoja :-D, ilmastoa (juu kyllä) ja sitä että muualla ihmiset ovat avoimempia ja sosiaalisempia ja kukaan ei katso kieroon jos et imetä tai olet viinilasillisella lapsi mukana.
Mä olen vierailija tällä palstalla, asun Suomessa saksalaisen mieheni kanssa. Kun alkuhuuma laantuu, Suomi voi olla ulkomaalaiselle julma paikka. Kieli on vaikea ja työtä ja ystäviä on vaikea saada. Suomi on kaukana kaikesta ja talvi on kamala. Vaikka itse olen täältä kotoisin, toisen vaikea sopeutuminen on todella raskasta seurattavaa.
On paljon pieniä kummallisuuksia, joita en nyt edes luettele, mutta yksi asia joka itseäni korpeaa todella paljon on alkoholinkäyttö ja tämä täkäläinen kännäyskulttuuri. Aikuisten humalahakuinen juominen on musta todella ällöttävää ja lasten ja nuorten juominen erittäin huolestuttavaa. Kännisiä spurguja maleksii joka paikassa ja lapset heiluu ulkona pakkasessa umpihumalassa. Aivan hirveää katsottavaa. Ja mikä määrä yhteiskunnan verovaroja menee alkoholin aiheuttamien ongelmien korjaamiseen. EIkä siihen edes raha riitä silloin kun on kysymyksessä lasten ja läheisten kärsimys, jota juominen aiheuttaa.
Tämän epäkohdan suhteen olen EN niin iloinen veronmaksaja ja jo pelkästään tästä syystä olisin valmis harkitsemaan Suomesta pois muuttoa.
Amumama:
On paljon pieniä kummallisuuksia, joita en nyt edes luettele, mutta yksi asia joka itseäni korpeaa todella paljon on alkoholinkäyttö ja tämä täkäläinen kännäyskulttuuri. Aikuisten humalahakuinen juominen on musta todella ällöttävää ja lasten ja nuorten juominen erittäin huolestuttavaa. Kännisiä spurguja maleksii joka paikassa ja lapset heiluu ulkona pakkasessa umpihumalassa. Aivan hirveää katsottavaa. Ja mikä määrä yhteiskunnan verovaroja menee alkoholin aiheuttamien ongelmien korjaamiseen. EIkä siihen edes raha riitä silloin kun on kysymyksessä lasten ja läheisten kärsimys, jota juominen aiheuttaa.
Olen samaa mieltä. Suomessa se on joko tai, et voi ottaa sivistynesti lasia, olet siis ilman alkoholia tai vedät kännit! Tosin kyllä Englannissakin aikuiset juo itsensä umpihumalaan ja lapset ja nuoret hilluu ulkona humalassa...
Pieniä kummallisuuksia tästä maasta kyllä löytyy ihan mukavasti :-) (tosin niitä löytynee joka maasta.) Jos mulla ei olis lasta, en asuisi Suomessa. Lapsille tämä maa on minun mielestäni yhä hyvä paikka kasvaa.
niin monelle suomeen muutto on tilapäistä ja siellä pari vuotta ollessa tulee mietittyä kannattaako siellä asua sukulaisten takia. Lopulta pienempi palkka rupeaa häiritsemään ja se että ulkomaan tyokokemusta ei arvosteta.
Itsellä takana vasta puolitoista vuotta Saksan maalla. Ikävä on kyllä ehtinyt vaivata muutaman kerran. Mutta sitten taas niitä kurjempia puolia Suomestakin löytyy ihan sen kummempia etsimättä. Pimeä jakso kestää kuukausia, sade piiskaa vaakasuorassa (ainakin Hki:ssä) ja marraskuussa valoa ei tosiaan riitä kuin muutaman hassun tunnin. Eläminen on kallista, ruoka, asuminen yms.
Kyllä vieläkin vaan jaksaa ihmetellä miten paljon edullisemmaksi täällä Saksassa ruokaostokset tulevat, saa neljä ruokakassillista samalla rahalla kuin Suomessa saisi kaksi. Kesä on täällä pidempi, vielä syyskuussa on oikeasti hellepäiviä.
Ja ulkona syöminen on niin paljon edullisempaa ja hyviä ravintoloita on joka kulmassa, sunnuntai brunssit, Biergartenit, ylipäätään sellainen elämästä nautiskelu on täällä ihan erilaista kuin suomessa.
Tässä näin nopeasti päällimmäiset.
terkuin Maxi
Saa muuten nauraa, naurettaviahan jotkut näistä onkin...
- liian pimeää, talvella ihan oikeasti vain pari hassua tuntia valoisaa päivällä (siis jos ei sada) ja nekin tietenkin siihen aikaan kun napero on päiväunilla iltapäivällä...
- liian valoisaa, siis eihän yhdeltätoista illalla
kuulu
olla valoisaa!?! :-D
- Itsepalvelu! Jaiks, jos olet vähänkin huono päättämään asioita nopeasti, ainainen itsepalvelu kahviloissa saa sinut varmasti epätoivon partaalle *willmicherstamalhinsetzenundmirdiezeitnehmeninruhezuwählen* (=napinaa)
- Lauantaina ei tule postia
- Ikkunoita ei voi avata eikä " kipata"
- Ikkunalaudat puuttuu
- kylpyammeet puuttuu
- jätteitä ei lajitella ei varsinkaan vältetä, moottori jätetään käyntiin kaupassakäynnin ajaksi jne...
Vähän vakavampiakin on:
- yleinen suvaitsemattomuus; omat valinnat epätoivottuja ja jos niitä tekee, ne kyseenalaistetaan. Sopivien vaatteiden valinnasta lastenkasvatuksen kautta rahankäyttöön ja ties mihin muuhun
- xenofobia, homofobia
- homogenisuus: kaikki on niiiin puuduttavan samanlaista joka puolella, joka ikisessä k-kaupassakin samat tuotteet pohjoisesta etelään
- ulkomaalaisten puuttuminen ts. " massan yksitoikkoisuus"
- yhteisöllisyyden puuttuminen: suppeallakaan alueella (kaupungissa, maalla on varmaan toisin) lapset eivät tunne toisiaan, jotkut ovat eri päiväkodeissa, jotkut kotona - alle kouluikäisten ystävyyssuhteet tuntuvat olevan olemattomia?
- julkinen terveydenhuolto sucks: on tietenkin aluksi myönnettävä ettei täällä nyt heti mihinkään kuole ja jos sitä hoitoa johonkin vakavaan juttuun joskus saa, se yleensä on hyvää. Mutta: jos ei ole varaa käydä yksityisellä, kärsi terveyskeskuksessa ja odota vuosi ennenkuin pääset hammaslääkäriin. Kaikenlaisen Vorsorge voi unohtaa, sitä ei täällä tunneta.
yleinen tylsä, tapahtumaton ilmapiiri, paha kahvi, ei kunnon kauppoja. Siinäpä se, lyhyesti.
nyt sitten Suomen huonot puolet...:)
Kylmä, pimeä talvi (toisaalta lumi on lasten kanssa mukavaa)
terveydenhuolto maksaa ihan liikaa ja aika tappelua on sekin, että saa hyvää hoitoa
ihmiset ovat " suomalaisia" , kaikki on samasta puusta veistetty ja täällä on ihme " täydellinen äiti" ilmiö, mitä en muualla ole tavannut. Siis äidin on oltava tietynlainen muuten on huono äiti. Eli ei saa laittaa einesruokaa, pitää asua omakotitalossa, ajaa Volvoa, lapsella Reimatecciä, olla kotona 3 v lasten kanssa tai muuten on julma huono äiti, imettää 18 kuukautta, ulkoilla kaks kertaa päivässä ja yleisiesti koko ajan touhuta lasten kanssa, muuten olet huono. (lukekaa aihe vapaa palstaa niin uskotte :)) Niitä jotka tekevät asiat eri lailla katsotaankieroon! Lapset " rajoittaa" normi elämää Suomessa enemmän kuin muualla.
Tosin heti alkuun haluan sanoa, että suomessahan koulutaso on maailman huippuluokkaa, paras kaikista. Siitä puhutaan täällä Keski-Euroopassa nyt todella paljon ja kummastellaan miten suomalaiset ovat niin päteviä ja koulut niin mahtavia.
Palkkataso on kyllä Suomessa onneton, sitä tulen kaipaamaan täältä palattuamme, sikäli mikäli joskus palaamme. Nyt on niin hienoa tienata mukavasti, että aika kolahdus on paluu arkeen sitten Suomessa.
Sitten minun on ihan pakko puollustaa suomalaista kännäyskulttuuria ja huonotapaisia nuoria, vaikka tiedän ettei tämä ole mikään ylpeilyn aihe, mutta itselleni tuli jostakin syystä hyvä mieli tämän havaittuani, että ei me suomalaiset kuitenkaan olla mitään erityisen huonoja, vaikka nuorisomme käyttäytyykin typerästi. itse kun ennen aina mietin, miten nämä kohteliaat lapset täällä ovat kasvatettu, miten me suomalaiset olemme niin paljon epäonnistuneet että meillä nuoriso on jotakin aivan toista luokkaa, kunnes kahdeksan vuoden täällä asumisen jälkeen naapurini avautui ja kertoi heidän nuoriensa ongelmista, kuinka he olivat taas käyneet vatsahuuhtelussa ja kuinka kauhea tilanne täällä nykynuorilla nykyään on. Oli oikein pakko viikonloppuna lähteä myöhään kävelylle keskustaan ja havaita itse se sama mistä naapuri kertoi. Eihän täällä nuoriso kokoonnu samalla tavalla keskustaan kuin Suomessa, niin näkyville paikoille, mutta sama meno se tosiaan täälläkin oli. Tosin aikuisina oppivat, ei täällä aikuisten keskuudessa näe tuota samaa kännisyyttä kuin mitä Suomessa mikä minuakin etoo valtavasti. Mutta nuoriso on samasta puusta. ja vaikka heillä on se kohtelias kuori niin kyllä sitä työn puolesta, olen nuoriso-ohjaaja ja työskentelen nuorten kanssa, näkee miten kuoren alta paljastuu samanlainen murkkuikäinen kuin mitä suomalaisetkin ovat... välillä vaan se kohtelias ensivaikutelma antaa hämätä. Anteeksi nyt hypin hiukan ohi aiheen.
Pimeä ja kylmä talvi minuakin Suomessa hirvittää, vaikka toisaalta se tuo oman hohtonsakin kauniine lumihankineen. Itse kaipaan taas suomalaista sosiaalisuutta, olenkin itäsuomalainen ja varmasti tottunut täysin erilaisiin ihmisiin kuin mitä eteläsuomalaiset ja varsinkin pääkaupunkiseudun ihmiset olette. Suomessakin kun on niin erilaiset olosuhteet paikkakunnasta riippuen, kokemusta itselläni on neljästä hyvin erilaisesta paikkakunnasta ja liputan itäsuomalaisuuden puolesta ;)
Minä lievitän koti-ikävääni pitkillä lomilla Suomessa, tosin toisinaan haluaisin jäädä sinne vaikka loma olisi kuinka pitkä. Kiva se kuitenkin on kotiinkin palata... on tämä kahden maan välillä eläminen vaikeaa, toisinaan. meillä onneksi etuna että ulkomaalainen mieheni on oppinut aika mukavasti lasten myötä suomea ja on valmis muuttamaan myös tulevaisuudessa Suomeen, eli kyllä me aiotaan sitäkin vaihtoehtoa kokeilla.
-huumori, jossa lähinnä piikitellään muita
-ihmisten (jopa ystävien) sosiaalinen saamattomuus
-hiljaisuus metrossa, bussissa, virastoissa
-katseiden välttely
-naapurikateus
-kurakelit
-lasten pukeminen talviaikaan
-tympeät tarjoilijat
-liukkaus
-pimeys, pimeys, pimeys
Ulkosuomalaisuudesta haaveilevana oli hauska lukea noita teidän havaintoja. Tuli entistä enemmän sellainen olo, että olisi niin ihana päästä vaihtamaan maisemaa. Tosin jo etukäteen pelottaa ajatus, että miten ihmeessä sitä kotiutuu takaisin, jos jonnekin lähtee useammaksi vuodeksi. Ainakin näin vaalien alla on tullut mietittyä enemmänkin kaikkia suomalaisen yhteiskunnan epäkohtia ja kävin juuri ystävän luona kyläilemässä Englannissa ja se sosiaalisuus ja lasten huomioiminen on niin eri planeetalta kuin täällä, että todella houkuttaisi saada tänne vähän asennemuutosta. Jo pelkästään se, että Lontoossa leikkipuistoissa on vessat on niin käsittämättömän ihanaa. Täällä sakotetaan kadulle kuseskelusta ja kuitenkin pikkulapsille ei anneta muuta vaihtoehtoa kuin puska, ihan älytöntä. Tosin turvallisuus on kyllä Suomen paras valtti. Varhaiskasvatus ja terveydenhuolto on surkeaa, mutta turvallinen paikka Suomi vielä kuitenkin on.
- Täällä missä asumme paremmat koulut opintosuunnitelmineen, harrastuksineen (+ lasten erityisosaaminen / tarpeet otetaan huomioon). Parempi oppimisrauha. Teknologian parempi hyödyntäminen kouluissa, ylipäätään kouluilla enemmän rahaa käytössään, kotikoulu-yhteistyö (tämä lista on pitkä...)
- Ystävällisemmät ihmiset, opitimistisempi elämän asenne
- Parempi elintaso
- Lyhyempi ja aurinkoisempi talvi
- Erilaisuus nähdään rikkautena
- Parempi terveydenhuolto (kun on vakuutus)
Tässä nyt mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Toki suomessakin on hyviä asioita, mutta tähän asti paino vaakakupissa on ollut USA:n puolella.
- Suvaitsemattomuus
- Kateellisuus
- Negatiivinen ilmapiiri
- Ihmisten epäystävällisyys
- Pihiys
- Suku on pahin
Työkomennusta odotellaan...
Tuolla lauseella ma Suomi-ikavani hetkessa taltutan;-)
Olen asunut ulkomailla vahan vajaa 6v, puolet vahemman kuin sina;-) Suomi-ikava iskee aina valilla, toisinaan kovallakin voimalla, mutta aina sitten kuitenkin jarki voittaa ja ikava helpottaa. Mieheni kotimaassa asutaan ja tanne ollaan jaamassakin. Mieheni ei ole innostunut muutosta Suomeen...kuten tottapuhuen tosissani en minakaan. Suomessa todella vaivaa tuo pitka, pimea, kylma ja kova luminen talvi...
Ikavaa helpottaa aina vierailut Suomeen. Loppujen lopuksi ei se elama kummempaa ole siellakaan, ne Suomen-vierailut vain ovat aina lomaa ja siten se elama Suomessa tuntuu niin houkuttelevalle toisinaan.
Paikkani on siella, missa perheeni on. Meilla on koko elama taalla maailmalla ja niin sen kuulu ollakin.
Kovan Suomi-ikavan tullen teen lasten kanssa jotain minulle todella suomalaiselta tuntuvaa. Loppujen lopuksi meidan kodin seinien sisallakin on Suomi, jos itse sen tanne jarjestan. Itseasiassa siina ehka koko jutun idea on. Kotonani olen " Suomessa" ;-) Puhumme lasten kanssa Suomea, teen suomalaisia ruokia ja leivonnaisia, kayttaydyn suomalaisittain kotonani...omassa kodissani kaikki on suomalaista, " ulkomaalaista" miestani lukuunottamatta ;-)))
Tuli aika sekavaa tekstia, mutta ehka pystyit jotain jarkevaakin kirjoituksesta poimimaan, toivon niin! Tata sekavaa ajatuksenkulkua se taitaa itsekullakin olla tasta asiasta (toivon niin etten ole ainoa!) Itse olen juuri " selvinnyt" kovasta Suomi-ikava aallosta. Niita aaltoja tulee ja menee, tieda sitten mita sanon taas muutaman vuoden paasta...
Jaksamista maailmalla!
bucomama
P.S. Mielenkiintoisinta on, etta tytöillamme (5,5v ja 2,5v) on myös toisinaan Suomi-ikava, vaikka eivat ole koskaan Suomessa asuneet. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen aihe ja aivan liian vahan kasitelty. Tai sitten en ole " oikeissa piireissa liikkunut" . Expaattien kotimaaikavaa kasitellaan useammassakin paikassa, sen luonne lienee erilainen, mutta enta me joilla ulkomaalaiset miehet?