Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uusperhe harkinnassa

04.01.2007 |

Olen elämäni ensimmäistä kertaa rakastunut korviani myöten, ja tunne on molemminpuolinen. Kumpikin meistä haluaisi yhteenmuuttoa; erossa asuminen ja jokahetkinen ikävöinti on yhtä helvettiä, mutta hiukan arveluttaa että mitä siitä yhdessä asumisesta tulisi.

Kumpikin meistä on yksinhuoltajia; miehen poika on kymmenen ja minun lapseni ovat viisi- ja kolmevuotiaat. Kasvatusmetodit ovat meillä hyvin ristiriitaiset; mies suosii vapaata kasvatusta (poika tekee pitkälti mitä huvittaa, valvoo pitkään ja syö roskaruokaa) ja meillä on tiukka kuri ja selvät säännöt ja rutiinit. Minusta tuntuu etten juurikaan voi tulla vastaan; jos höllentäisin säännöissä niin tuntisin itseni huonoksi äidiksi. Ja mies puolestaan on hiukan yrittänyt ottaa tiukempaa otetta, mutta siitä huolimatta hän on enemmän pojan kaveri kuin isä.

Miehestä tulisi upea isäpuoli; hän on tosi kärsivällinen ja ihana lasteni kanssa ja olisi todella hieno esikuva heille, heidän oma isänsä kun ei ole kovinkaan kehuttava.

Löytyykö ketään uusperheen perustanutta, jolla olisi myös eri-ikäisiä lapsia, jotka muuttavat samaan talouteen? Minkälaista se arki on, kuoleeko rakkaus ja meneekö hermo..?

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
05.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä asuu vain minun lapsi, miehen lapsi on äitinsä luona. Alku oli ihanaa ja asiat lutviintui kyllä, mutta loppua kohden pahenee. Tappelemme koko ajan kun miehen lapsi on ujo ja minun lapsi taas ylivilkas. Kaksi eri ääripäätä ja mies ei tajua minun lasta ja minä en taas tajua hänen kasvatustaan ja menetelmiä. Miehen suku on myös miehen kanssa samoilla linjoilla, joten mä olen se heikompi osapuoli. Kovin mielellään ei lähde lapseni edes sukuloimaan, koska kellään heistä ei ole kokemusta ylivilkkaasta, joka tarvitsee todella tiukat rajat.



Sellaiset perheet, joissa molemmilta tulee lapsia saman katon alle, niin saattaa mennä 5-10 vuotta, että kaikki on sinut toistensa kanssa. Varaudu vaikeuksiin, mutta tsemppiä! Aina kannattaa yrittää, mutta tuskin välttyy vastoinkäymisiltä. Mietin vain, että miten sinunkin lapset alkaa suhtautumaan kun sinä määräät ja miehesi sallii kaiken. Tai miten miehen lapsi suhtautuu sinun komennukseen kun ei ole tottunut minkäänlaiseen kuriin. Saattaa lapset hieman sekoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla