Apua kaivataan!!
Apua kaivattaisiin siis 2.5 v tytön nukkumisongelmiin. Meillä on 2 tyttöä, tämä 2.5v ja 4v jotka nukkuvat samassa huoneessa. Nuorempi on aina ollut huonompi nukkuja ja kaivannut selvästi vähemmän unta kuin siskonsa. Kuitenkin tähän asti nukkumaan meno on sujunut todella hyvin, viimeistään klo 20.30 on huoneessa ollut hiljaista. Nukkumaanmeno rituaaleista on pidetty kiinni ja ongelmia ei siis ole ollut.
Nyt kuitenkin viimeisen 2 viikon aikana nuoremman nukkumaanmeno on mennyt aivan mahdottomaksi. Hikisesti suostuu iltapesuille mutta sänkyyn laittaminen ei onnistu vaan lapsi sitkeästi kiipeää sieltä pois. Kun kannetaan häntä sinne takaisin alkaa hirveä huuto ja itku ja parissa sekunnissa hän on sieltä taas pois. Tätä voi jatkua toista tuntia mikä tietenkin häiritsee myös isosiskon nukkumista. Lapsi on TODELLA omapäinen ja tämä ei ole vain meidän vanhempien mielipide vaan myös tarhatätien mielestä hän on harvinainen itsepäinen lapsi. Välilllä tuntuu että hän periaatteesta on nyt päättänyt mennä nukkkumaan vasta kun me vanhemmatkin menemme eli klo 22 jälkeen. Aamuisin heräämme n klo 7.30-8. Päiväunia hän ei enää juurikaan nuku vaan lopetti ne jo reilu 2 vuotiaana. Joskus tarhassa saattaa nukahtaa, silloinkin nukkuu vain vajaan tunnin. Kaikenkaikkiaan tyttö nukkuu n. 10h/vrk mikä itsestä tuntuu liian vähältä.
Vinkkejä otettaisiin siis kiitollisena vastaan miten rytmin saisi ennalleen. Itseäni tämä todella ärsyttää koska omaa rauhaa ei juurikaan enää ole. Helposti tulee myös raivottua miehelle ja vaadittua häntä tekemään jotakin, mutta mitä?? Tätä menoa olen muuttumassa nalkuttavaksi akaksi ja kireäksi äidiksi... Kumpi teistä siis olisi parempi ratkaisu, viedä lapsi uudestaan ja uudestaan huutavana sänkyyn vai esim. jonkinlainen palkitsemis systeemi? Mutta minkälainen?
Meillä tyttö nyt 1v11kk ja nukkumaanmenot muuttuneet kamaliksi. Isä saa tytön kyllä nukahtamaan helposti, mutta minä en, saattaa mennä yli puolitoista tuntiakin. Tuota palauttamista olen kokeillut, mutta itellä palaa hihat jo kolmannen palauttamisen jälkeen kun tyttö ei jää sankyyn hetkeksikään. Toinen ongelma, mikä on nyt tullut, on se että tyttö tulee nykyään JOKA IKINEN YÖ vanhempien viereen nukkumaan.
Kävin neuvolassakin hakemassa unikouluohjeita, mutta olivat enemmän vauvoille suunnattuja sekä ihan niitä tuttuja juttuja, koski enemmän pinnasängyssä nukkuvaa, eli jätä huutamaan sänkyyn hetkeksi. Meillä siis nukutaan isojen tyttöjen sängyssä.
Otettiin käyttöön unilaulucd, kun tyttö siirtyi tähän jatkettavaan sänkyyn, ja parissa illassa saatiin tyttö rauhottumaan ja kuuntelemaan cdtä itsekseen ja sinne nukahti lauluja kuunnellen kun pari kertaa käytiin sanomassa että kuunteleppa laulua.
Mutta, mutta...nyt kun pari kuukautta sitten otettiin tutti pois(jota oltiin käytetty ainoastaan nukkuessa) niin tämä Helvetti alkoi, tyttö ei rauhoitu mun kanssa sitten millään. Hän on aina nukkunut omassa huoneessa ja omassa sängyssä sekä opetettu nukahtamaan itsekseen 1,5kk iästä alkaen.
Olemme itse suunnitelleet, että isä menisi tytön huoneeseen patjalle nukkumaan, eli leikkii nukkuvaa kunnes tyttö nukahtaa, ja yöllä kun tyttö herää niin isä ei päästä tyttöä sängystä pois vaan kaataa kumoon saman tien ja sanoo että on yö ja nyt nukutaan.
Neuvolasta neuvottiin sitä palauttamista ja neuvolatäti veikkasi että n. 5 päivää menee niin varmasti palauttelu loppuu ja lapsi jää sänkyyn kun sinne viedään yöunille. Sanoi että ekoina iltoina palauttelua joutuu tehdä sata kertaa mutta joka ilta se on vähemmän ja lopulta ei ollenkaan.
Mä ratkasin sen nyt toistaiseksi niin(ei aloitettu tuota palautushommaa kun tyttö tuli sairaaksi, ensin flunssa ja nyt vesirokko) että isä nukuttta aina kun on kotona ja kun mun vuoro on niin ensin yritän n. tunnin, ja sitten tuon meijän sänkyyn ja olen itse tässä koneella(joka on makkarissa), näin tyttö on nukahtanut parina iltana ja olen sitten kantanut omaan sänkyyn.
Me siis alkuun, kun ongelmat alkoi, mentiin tytön viereen makaamaan, koska näin rauhottui paremmin ja kun tyttö oli nukahtanut hiivimme huoneesta pois. Eli alkuun voisitte tätä kokeilla. Nyt me on siirrytty siihen että istutaan sängyn vieressä lattialla(mies on kyllä jo edennyt niin että istuu huoneen toisessa nurkassa olevassa nojatuolissa ja komentaa tarvittaessa päätä tyynyy ja simmuja kiinni. Ideana on, että tyttö ei nouse sängystä kun hänet on sinne laitettu. Alkuun se voi vaatia toisen vanhemmista viereen.
Tiedän kokemuksesta siis että nukkumaanmeno voi olla tosi vaikeaa, eikä oikein mitään ole tehtävissä. Itellä palaa pinna, kun en jaksa sitä venkoomista katsella toista tuntia ja siksi ratkaisin sen siirtymällä meijän makkarin sängylle jotta voin ite surffata netissä kun hermo ei enää kestä. Yleensä tässä vaiheessa tyttö makaa ihan hilja kun vaan saa olla meijän sängyssä.
Mun mielestä kaikki keinot on sallittuja kunhan tilanne vaan rauhottuu.
Voithan kokeilla syliin nukuttamista esim ottamalla lapsen pötköttämään kainaloon sohvalle ja katsella ite vaikka leffaa, jos lapsesi nukahtaisi siihen, ja sitten kannat sänkyyn.
Näin meillä, vaikeaa on. Nyt on tytöllä vesirokko ja ollaan nyt yhtenä ilatana annettu Atarax-lääkettä kutinaan, ja kun lääke on väsyttävää, niin ekaa kertaa yli vuoteen nukuin kokonaisen yön heräämättä kertaakaan!!! Laitoin illalla korvatulpat, kun mies jäi vielä hereille, ja ja heräsin ekan kerran 6.30 kun tyttö itki sängyssä, mutta nukahtikin uudestaan ja vasta 7,30 tuli meijän viereen. Sitten olikin hyvä nousta kun oli hyvät yöunet takana. Luojalle siis kiitos Ataraxista!!!(tai lääkärille, joka sitä pyynnöstäni määräsi!)
Ei tästä vastauksesta nyt sitten kuitenkaan niin lyhyt tullut ;)