Onko lasten " tietokoneista" apua numeroiden ja kirjainten oppimisessa?
Joululahjatoivelistassa on 4v-pojallamme tietokone. Lelulehtisissä oli kuva Muumi tietokoneesta. Onko kellään moisesta kokemuksia? Auttaako se oppimaan ja onko se kestävä ja mielenkiintoinen kapistus?
Kommentit (15)
Meillä poika sai viime jouluna juuri tuon Muumitietokoneen, hän oli silloin vajaa kolmevuotias. Nyt reilu kolme ja puolivuotiaana osaa kaikki kirjaimet, osaa jopa lukea helppoja sanoja. Meillä ollaan siis oltu kovasti tyytyväisiä. Kyseisessä tietokoneessa on monen tasoisia pelejä, mutta tosiaan, kirjainten ja numeroiden oppimisessa siitä on apua.
Meillä poika on saanut kirjoittaa aikuisten tietokoneella ihan pienestä pitäen ja hän tunnisti suurimman osan kirjaimista jo alle kaksivuotiaana.
Myös itse muistan oppineeni lukemaan ja kirjoittamaan nelivuotiaana sillä tavalla, että sain aina kirjoittaa isoisän kirjoituskoneella.
Noista lasten tietokoneista ei ole kokemusta...
Rupesin lukeen viestiä kun ajattelin että ap on jonkun eskarilaisen mamma.
Miksi HERRAN TÄHDEN kolme- tai nelivuotiaan pitäisi kiinnostua kirjaimista !!! Eikö niillä ole sata kertaa ajankohtaisempaa oppimista leikeissä ja arjen askareissa ??
Jos haluutte että kirjaimet alkaa kiinnostaa, on ihan varmasti parempi lukea lapsen kanssa kirjoja. (Kokemusta on.)
Kyllä tietokoneen vieressä ehditään nyhjöttää vielä ihan tarpeeksi !
Meiltä ystävällinen sukulaistäti kysyi myös haluisiko lapset muumi tietokoneen joululahjaksi, Sovittin niin että tulee mieluummin sukset tai luistimet. Lapset saa tietokoneilla tunnin viikossa tällä yhdellä ja samalla härvelillä.
Päinvastoin, lapsilla on herkkyyskausi siinä neljän ikävuoden kieppeillä (monilla jo 3-vuotiaana), jolloin kirjaimet ja numerot kiinnostavat. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että lasta kannattaisi tukea tässä herkkyysvaiheessa alkeellisen lukutaidon pariin, mikäli hän on itse innostunut asiasta. Varhainen lukutaito ennustaa lapsen tulevaisuuden kannalta hyvää. Siksi on ymmärrettävää, että monet vanhemmat haluavat ostaa lapselle ns. ensitietokoneen. Sen avulla oppiminen on vaihtelevampaa. Lapsi kuitenkin havainnoi kirjaimia ja numeroita myös muualta, oikeastaan joka paikassa: kaupassa, katujen mainoksista jne.
Eri asia sitten, haluaako lapsen istuvan kovin paljon " tietokoneen" ääressä... Itse en ainakaan halua, kun sitä ehtii tehdä aikuisena ihan liiankin kanssa. Mutta monethan antavat myös kolmevuotiaiden pelata pleikkaa, mikä on minusta jo paljon epäilyttävämpää kuin kirjainten opettelu.
Tosiaan sukset ja luistimet ovat kehityksen kannalta vähintään yhtä tärkeät. Mutta toisaalta nuo lasten tietokoneet ovat paljon oikeaa tietokonetta yksinkertaisempia, joten ei niiden kanssa liikaa aikaa kukaan jaksa viettää. Loppujen lopuksi ei kovin paljon eroa vanhanaikaisen kirjoituskoneen äärellä istumiseen, mukavamman näköisiä vain ovat. Ja istuuhan sitä pöydän ääressä paperiin kynällä piirtäessä ja kirjoittaessakin. Ihan suositeltava juttu minusta, jos lapsi on kiinnostunut.
tärkeämpiä sanavaraston, mielikuvituksen, lukemisen ym. kannalta. Siksi tässä tarkaan harkitsenkin " ensitietokoneen" hankkimista. Mutta ehkä juuri siksi, että meillä luetaan joka päivä ainakin tunti, poika myös itse katselee kirjojen ja sarjakuvien kuvia tarkoin, sekä on kiinnostunut kirjaimista. Ajattelin, että tuo kapistus voisi tukea lukemaan oppimista, jos hän sitä itse haluaa. Tosin luulen, että kyljessä kyhnääminen ja kuunteleminen ovat hänen mielestä niin mukavaa, ettei lopulta tahdokaan itse lukea.
Mutta niin kuin aikaisempi kirjoittaja viisaasti kommentoi tuo se vaihtelua oppimiseen.
Kiitos hyvistä kommenteista!
eikä se meidän perheessä ainakaan tarkoita että korvaisi jonkun muun asian, esim. kirjojen lukemisen tai piirtämisen! Tyttö on selvästi kiinnostunut numeroista ja varsinkin kirjaimista, joten miksemme häntä siinä tukisi. Itse olen oppinut 5v itse lukemaan (kyselemällä mikä kirjain mikäkin on ja yhdistellyt niitä pikkuhiljaa), mutta toisaalta koulussa oli taas vaikeaa opetella tavaamaan. Eli mikä on sitten hyvä taito ja mikä ei. Toisaalta kirjaimiakaan ei kannattaisi opettaa kirjoittamaan sillä meidän kouluaikojen tyylillä kun kirjaimet on sen jälkeen muuttunut ja nykyään kai koulussa kaunokin on enempi tekstausta.
Mutta yhtä kaikki.. Minusta on vain plussaa jos pystyy tukemaan lapsen mielenkiinnon kohteita uusilla tavoilla. Siksi meille tulee Muumitietokone ensi kuussa :) Samat leikit meillä kuitenkin jatkuu kuin ennenkin, nyt on vain yksi aktiviteetti lisää.
Meillä ainakin tilanne oli se, että lapsi halusi itse leikkiä/ kirjoittaa aikuisten tietokoneella ja myös kirjaimista halusi tietää, mikä kirjain mikäkin on. Vähän samalla lailla kuin kyseli esim. kuvakirjasta eri asioiden nimiä. Vanhempien suunnalta ei ole lapselle asetettu paineita asian suhteen. Tuollaista lasten tietokonetta meillä ei ole.
Meidän suvussa isoäitini, äitini ja minä olemme oppineet lukemaan ja kirjoittamaan nelivuotiaana, minä ainakin ilman opettamista juuri kirjoituskoneella leikkimisen, isoveljen esimerkin ym. avulla.
Lukemaan oppimisella ei mielestäni ole mitään kiirettä meidän pojan kohdalla, kun ajattelee vaikka mitä kaikkea lööpeistä tulee vastaan. Itse koin myös koulussa ensimmäiset luokat todella turhauttavina, kun osasin jo lukea ja osa vasta opetteli.
siis on tuo muumitietokone ja kolmepuolivuotias poika, jolla selkeästi nyt syksyn aikana ollut herkkyyskausi lukemaanoppimiseen. On erittäin kiinnostunut kirjaimista, mutta ei todellakaan tuon tietokoneen ääressä vietä kuin hetkiä silloin tällöin, eikä edes päivittäin. Tykkää myöskin kirjoitella oikealla tietsikalla. Muumitietokone on ehkä lapselle mielekkäämpi, koska siitä saa palautetta oikeista vastauksista. Ja on monipuolisempia pelejä kuin pelkkää kirjoittamista. Sen avulla voi oppia laskemaan. Mutta joka tapauksessa, lapsilla tulee näitä herkkyyskausia, silloin on ihan hyvä tukea oppimista, tuputtaa ei missään nimessä kannata, mutta lasta nyt ei kuitenkaan voi estää oppimasta.
Lukemisjuttu on niin mielenkiintoinen, että jatkan vielä vähän ohi ap:n aiheen:
Tosiaan lukemisen (kirjaimien, numeroiden) opettelu varhaisessa vaiheessa on pelkästään hyvä, jos lasta se kiinnostaa eikä sillä ahdisteta lasta. Itse asiassa meillä monet pikemminkin oppivat lukemaan liian myöhään, jolloin elämyksellisen lukemisen pariin ei välttämättä tietä enää löydy. Jos mekaaninen lukutaito on vielä 8-vuotiaana kovin heikko ja tunne-elämän tarpeet (jännityksen ym. kokeminen) kuitenkin jo aivan eri tasolla kuin 4-vuotiaalla, ei lukemisen parista tahdo löytyä sytyttäviä kokemuksia.
Aina kun lapsella on joku herkkyyskausi, tuottaa se hänelle suurta iloa ja nautintoa jos hän saa siihen sopivaa virikettä, ilman painostusta tietenkin.
Ei myöskään kannata pelätä, että lapsi oppisi lukemaan jotenkin " väärin" tai eri tavalla kuin koulussa tai ettei koulussa olisi enää haastetta lukutaitoiselle. Nykyajan opettajat osaavat pääsääntöisesti eriyttää opetustaan oppilaiden tason mukaan, ja kuulemma joillakin luokilla jopa puolet ekaluokkalaisista osaa joka tapauksessa lukea kouluun tullessaan.
Siksi haluan tukea lapsia ensisijaisesti niin, että elämä olisi monipuolista ja aktiivista. Tietokoneen, teeveen ym. ääressä istumiseen tulee kannustusta enemmän kuin riittävästi muilta tahoilta. Myös tv:tä katsotaan meillä hyvin rajoitetusti, ja jotain lastenhuoneen omaa tvtä ei ole eikä tule.
Tyttöni esim. (viisivuotias, osaa muuten lukea täysin sujuvasti) on aina ollut todella innokas askartelija. Totta kai meillä on askartelutarvikkeita (ja lapsi askartelee aina kun haluaa eli käytännössä joka ikinen ilta), mutta juuri siksi kannustan erityisesti häntä liikuntaan ja ainoa sellainen harrastus jota kodin ulkopuolella ohjatusti harrastetaan on lasten liikuntakerho.
Aluksi ajattelin, että ostetaan meidänkin numeroista ja kirjaimista kiinnostuneelle 4,5-vuotiaalle pojalle toi Muumi-tietokone. Olen käynyt katsomassa sitä useaan kertaan, enkä oikein osaa päättää, onko se kovinkaan hyvä. Tuntuu jotenkin epäselvältä (" Kuinka monta neliötä tässä on? - En itsekään meinannut erottaa, missä neliöt olivat). Mies on sitä mieltä, ettei osteta sitä pojalle, kun ei ole mitään tarvetta, että poika oppisi ennen kouluikää lukemaan. Toisaalta poika on tosi kiinnostunut numeroista ja kirjaimista. On ollut jo 1,5 vuotta. Ei kuitenkaan osaa piirtää niitä kovin hyvin, vaikka haluaisi ja hermostuu sitten. Tota tietokonetta mietin senkin takia, että poika saisi jotain uutta tekemistä pikkusiskon päiväunien ajaksi, kun äidillä on välillä muutakin tekemistä kuin viihdyttää poikaa.
Meillä tytär täytti kesällä 3v ja pari kuukautta sitten hankittiin kone, kun alkoi kovasti numerot että kirjaimet kiinnostamaan. Eihän kai kysymys ollut että kenenkään pitäisi olla kiinnostunut vaan siitä, että lapsi itse on. Niin kuin joku totesi, 3 vuoden paikkeilla alkaa herkkyyskausi, jolloin oppiminen " kiihtyy" , tämä tietenkin yksilöllistä. Meillä on ollut kovin ylpeä koneesta ja siitä, että oppinut esim. millä kirjaimella äidin nimi alkaa. Kovasti numeroita ja kirjaimia ollaan tietty katseltu kirjoista ja piirrelty paperille, koneen lisäksi.
Nyt katselin jostain, että oli tarjouksessa 39 egee, itse maksettiin 49¿.
Ja on ollut varsin paljon käytössä, lapset nyt 7 ja 3 v.
Kone on meillä myös usein automatkoilla mukana, pitää takapenkin rauhallisena just sen kriittisen ajan kun pitää läoytää pysähdyspaikka.
Isompi lapsi tykkää tiestikastaan, sillä ne tehtävät on hyvin erilaisia kuin koulussa ja tuovat vaihtelua.
Ei lapsi siihen addiktoidu!
Mielestäni tämä Muumitietokone nimenomaan on hyvä, eilen katoin kaupassa ja poikanikin testasi jotain toista lasten tietokonetta, jossa oli sit jotain tietokonepelin tapaisia pelejä, tyyliin tetris tai jotain sinne päin. Tällaista konetta tuskin hankkisin. Mutta tuo Muumitietokone on hyvä ja kai niitä vastaavia on muitakin, jotka opettaa kirjaimia. Ja kun täällä joku kirjoittaja kauhisteli sitä, että lapset kyyhöttää tietokoneen ääressä jo pienestä pitäen, niin tosiaan hetkittäin silloin tällöin koneella leikitään, eikä aika todellakaan ole pois ääneen lukemiselta.
pojat alkoivat 4- ja 5-vuotiaina pelaamaan meidän koneella Mato Matalan matikkapeliä. Siinä Hessu-kissa ja Mato Matala auttavat Repo Reilaa Matikkamasiinan rakentamisessa. Tehtävänä oli kaikenlaisia ja -tasoisia matemaattisia lasku- ja päättelytehtäviä sekä järjestettiin tavaroita ohjeiden mukaan. Oikein ratkaistusta tehtävästä sai palkinnoksi osan, joka vietiin paikoilleen masiinaan. Vaikka heti ei sujunut ilman äidin apua, kyllä pojat innokkaasti pelasivat ja saivat masiinansa valmiiksi. Nyt meidän eka- ja tokaluokkalaista on kovasti kehuttu matemaattisista taidoistaan, ja uskon pelistä olleen apua laskujen hahmottamisessa.
Lasten tietokoneista ei ole kokemusta, kun meillä on käytetty aikuisten kanssa samaa, kunnes isä osti uuden koneen ja pojat saivat meidän vanhan.