JOULUNTÄHTÖSTEN alkuviikko ma-ke

Edellisen tajunnanvirtatuotokseni kone imaisi kitusiinsa, vaan ei tuonut teidän ihmeteltäväksenne.



Nyt on isovanhempien vierailu ohi ja arki alkoi taas. Olen moneen otteeseen varmasti hehkuttanut, että on niin kivaa, kun käy vieraita. Olen kai niin sosiaalinen ja seurankipeä tapaus, että on yhtä juhlaa, kun meillä käy (yö)vieraita. Nämä appivanhempani käyvät yleensä kaksi kertaa vuodessa, äitini useamman kerran, isäni taas ei ollenkaan. Me taas käymme sukuloimassa useamman kerran vuodessa pohjoisessa. Eipä tarvitse koskaan miettiä, minne mennä lomalla.



Menemme joulunviettoon taas Lappiin. Tällä kertaa [b]joululomamme[/b] alkaakin jo joulukuun puolivälissä. Minäkin kuulun niihin, jotka tutkailevat kaiken maailman katalogit ja mainokset läpi. Taidan ottaa tänä vuonna varaslähdön koristeluihinkin tuon aikaisen lähdön takia. On ihana koristella taloa (hyvän maun ja kohtuuden rajoissa) erilaisilla valoilla ja joulutavaroilla. Haaveilen [b]aidosta kuusesta, [/b] mutta se taitaa jäädä nyt väliin. On ihanaa taas mennä mummoloihin jouluksi. Viime joulu oltiin nelistään kotona eikä siinä ollut sellaista joulun tunnelmaa kuten yleensä. Tulee varmasti olemaan ihanaa nähdä tyttökin kaikkien lahjojen ja ennen kaikkea lahjapapereiden kanssa.



Mitähän täällä ollaan viime aikoina juteltu? Moni jouluntähti on jälleen [b]oppinut uusia taitoja.[/b] Meillä voi melkein sanoa, että [b]tyttö jo kävelee.[/b] Hän ottaa jo monia askeleita peräkkäin ja matkaakin taittuu jo sellaiset 1,5 metriä. Toki nelivedolla pääsee tietenkin nopeammin, jos tarve vaatii.



[b]Tinuri[/b] mietti jo vähän ensi syksyä ja töihin lähtöä. Kovasti muuten tsemppiä gradun tekoon! Itselläni se oli aikanaan aikamoinen voimanponnistus, huh, toivottavasti se sinulla käy helpommin. Toivon kovasti, että saat töitä sitten syksyllä. Kiitos kaunis muuten, kun iloitsit meidän unikoulumme tuloksista.



Niin se vain on, että [b]nälkä kasvaa syödessä.[/b] Ehdin jo reilun viikon aikana tottua yhtenäisiin yöuniin. Tuntui aivan mahtavalta laittaa illalla nukkumaan tietäen, että ei tarvitse herätä öisin. No, viime yönä sitten piti herätä ja vähän valvoakin. Tyttö valvotti klo 3.30 jälkeen 1,5 h. Mies antoi periksi ekan puolituntisen jälkeen eikä ihme. Viideltä tyttö nukahti ja heräsi uudelleen jo puoli 8:lta, mutta onneksi jatkoi siitä vielä vähänmatkaa. Ehkä 5. hammas sai aikaiseksi viime yön levottomuuden. Muutoin tyttö on herännyt lyhyesti 2-3 krt yössä. Toivon hartaasti, että hän oppisi nukkumaan koko yön putkeen ja pian! Toisaalta täytyy iloita siitä, että yösyötöistä vierottaminen ja omassa sängyssä nukkuminen kävivät helposti.



Jos oikein muistan, [b]Mikki[/b] oli lähdössä hoitoon. Kovasti vain lykkyä tykö sekä lapselle että äidille!



Itsekin alan jo työstää (tai olen tehnyt sitä jo jonkin aikaa) helmikuista töihin lähtöäni. Onneksi mies on ensin pari kuukautta hoitovapaalla, ettei se täysi rumba käynnisty ihan heti. Ekan kohdalla lähdin mieluusti töihin lapsen ollessa vuoden ikäinen. Nyt sitten taitaa olla vähän hankalampaa. Onneksi on mahdollista pitää toinen hoitovapaajakso myöhemmn tai sitten aloittaa osittainen hoitovapaa.



Jep, taidanpa lopetella novellini tähän. Ai niin, sen verran vielä, että olen keksinyt kivan joululahjan tytölle: näin kavereilla Nalle Puh -kävelyauton, jossa on eri valoja, jotain rupeleita ja ääniäkin. BR lelut kauppasi sitä muistaakseni 40 eurolla. Esikoinenkin, tuleva insinööri, oli ihan innoissaan siitä ja tutki vekotusta hartaasti.



Täälläkin on maa melkein valkoinen. Pohjoisen tytölle tämä sopii hyvin!



Iituli + S melkein 11 kk



PS. Ja tervetuloa minunkin puolestani kirjoittelemaan sekä uudet että vanhat tuttavuudet!

[b] Iitulille [/b] oli pakko tulla sanomaan, että mäkin niin rakastan vierailijoita, niin päivin kuin öinkin=) Kaikki vaan tänne kahville ja yökylään kiitos ;)! Voipi johtua siitäkin, että asutaan kans aika kaukana kaikista potentiaalisista yökyläilijöistä, ettei niitä kovin usein ole tarjolla. Parasta mitä on, on istua iltaa kavereiden tai kivojen sukulaisten kans, ah! Ja meilläkin lomat menee puolestaan etelässä sukulaisten luona.



[b] Joulusta [/b]. Mä kyllä tykkään siitä, mutta niin että joku muu hössöttää koristeiden ja lahjojen kans. Erityistä tunnelmaa joulussa oli viime vuonna (ja tästä eteen päin varmaan joka vuosi) kun saatiin eka lapsi jouluisissa tunnelmissa. Siinä oli sellasta taikaa... Mä olin ainakin pari metriä maan pinnan yläpuolella leijumassa, niin onnellinen ja epätodellinen olo oli <3



[b] Tinurilla [/b] pukkasi kortti- ja lahjastressiä;) Mä olen ratkaissut aina sen niin, etten lähetä kortteja ollenkaan, ja lahjat ostetaan muitten kaa kimpassa. Jotain vähän isompaa. Meillä on ollu jo pitkään oman perheen (siis mun vanhempien jne.) kans ns. lahjaton joulu. Eli toisillemme ei mitään. Pienille lapsille sit tietty jotain. Musta tää on hyvä järjestely, mä en tajua, kun lapset saa jätesäkkitolkulla kamaa ja vanhat lelut lentää roskiin :o Eli jonkun paketin voin omalleni nyt hankkia, mutta en halua totuttaa ainakaan omasta puolestani mihinkään pakettiröykkiöön.



Nyt se on oikea pakkasilma täälläkin, ja aurinko paistaa=) Poika nukkuu partsilla tyytyväisenä. Hain tänään viimein pillerireseptin, kun ei uskalla pelleillä, ettei tuu koulusta kengän kuvaa takalistoon.



Tässäpä tältä erää! Mitähän unohtui..?



t.jkv

Taas arki rullaa, mies aamuvuorossa, teini koulussa, poju tarhassa ja pikku-mikki vetelee päikkäreitä terassilla. Siis äidin laatuaikaa, nettiä ja ranskiksia;)



Meillä kanssa levottomia öitä ja turhan aikaisia aamuja, olisko mikillekin tulossa hampaita. Kanamunaa kokeiltiin ja viikon oli ripulilla, mutta nyt vatta alkaa olla parempi, voihan sekin tietysti tehdä öistä levottomia.



Joulukuunvauva kyseli, mistä aloimme epäillä, että pojumme on ADHD. Suurin syy oli omat havainnot, miten poju erottui porukassa aina muista lapsista. Juoksee, huutaa, kerhoissa 5 leikkiä kesken samaan aikaan kolmessa eri huoneessa, ei pysy paikaan koskaan - ei edes syödessä tai autossa, heräilee kauhukohtaustyyppisesti läpi yön.... Ja kun päiväkoti suositteli keväällä pienempää ryhmää, olin varma että ainakin jotain on pielessä. Nyt kun tiedämme, että pojalla on aistiyliherkkyys ja toimimme sen mukaan, on se jo pelkästään rauhoittanut poikaa. Mutta siis poju on aina ollut tosi valloittava tapaus, nopeesti hoksaava ja ihmisten kanssa loistavasti juttuun tuleva, joten aina jotain hyvää, jos harmiakin.



Mennään huomenna Mikin kanssa tutustumaan tarhaan ja torstaina Mikillä on eka tarhapäivä! Nopsasti on vuosi menny, mutta itse palailen kyllä mielelläni töihin, jatkanhan kuitenkin osittaisella hoitovapaalla.



Tervetuloa uusille ja vanhoille palstailijoille!



Ja mukavaa alkavaa viikkoa!



t. päivikki + mikki11,5kk

meiltä vietiin tänään olohuoneesta ikkuna korjattavaksi kun siinä on poka rikki. Onneksi ulkoikkuna jäi, mutta kyllä taidetaan silti olla evakossa pari päivää...



Meille ei mitään uutta. Nemo ei oikeastaan enää kontta yhtään, juoksemista jo kovasti harjoittelee mutta aina kupsahtaa kumoon kun jalat ei vielä liiku niin nopeasti kuin haluaisi. Ylihuomenna haetaan neuvolasta eka influenssarokote, ja samalla tavataan meidän uusi neuvolantäti ekaa kertaa. Joulua jo kauheasti odotellaan...



Kukas se oli kun joskus kirjoitti nauttivansa mainosten lukemisesta? Mulla on ihan sama juttu! Varsinkin kaikki jouluposti jota on nyt alkanut luukusta tipahtelemaan... Jostakin syystä katselen aina joulusisustuksia, verhoja ja kynttilöitä. En oo todellakaan mikään kodinhengetär, ikinä en jouluksi edes verhoja vaihda mutta kiva on kuvitella... Ehkä vielä joskus.



Mun äiti voitti jostakin arvonnasta kolmipyöräisen, joten Nemolla on sitten jo valmiiksi sellainen odottamassa. Joulupaketissa varmaan sen saa...



Anteeksi, tuli taas vaan omaa napaa. Nyt täytyy kuitenkin jo juosta. Palaillaan!



Tinnis & Nemo

Tuossapa viime pino:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=11679972&p=&mpage=1&tmode…



Ja [b]riffie[/b]lle tervetuloa mukaan!



Nyt ei ennätäkään muuta kun tuo yks on sitä mieltä että hänenkin pitäis päästä koneelle kun äitikin on...



Pimmi ja Lassi



PS. [b]Pikkusisko[/b]: Kyllä täällä voidaan edelleen ihan hyvin! Olosuhteisiin nähden ;)



PPS. [b]jkv[/b]:lle piti vielä sanoa, että " hmph" *nokka kohti kattoa* ;))

Neiti heräs klo 15 päikkäreiltä ja 5min sitten mies laittoi nukkumaan. Oli niin väsyksissä, että joi vellipullonsa ja nukahti samantien. =) Nukku vaan 2½h päikkäreillä, mutten laittanu illalla enää nukkumaan, kun sit olis menny varmaan vasta klo 23 nukkumaan. Meillä nukutaan nykyään vain yhdet päiksyt. Yleensä nukkuu sen 3h joskus alle ja joskus lähemmäs 4h.

Neiti on myös oppinut seisomaan

ilman tukea

!! Ei pitkiä aikoja, mutta kun ei itse huomaa niin päästää leikin kesken irti siitä mistä pitää kiinni. =) Koskakohan alkaa kävellä?! Ei kiirettä, kaikki aikanaan.

Minäkin odotan jo joulua. Parin viikon kuluttua saa vaihtaa jouluverhot ja laittaa jotain koristeita!! *hih* =) Ja saa aidon kuusen jouluksi!! Me kun ollaan asuttu pienessä rivitalokaksiossa ja nyt asutaan omakotitalossa niin on tilaa myös kuuselle. Ennen ollu vaan sellainen pieni, muovikuusi. Ja

mainoksia

luetaan myös täällä!! Kaikki joulukuvastot ovat tervetulleita sekä lehdestä luen kaikki kauppojen joulutarjoukset. Mainoksen orja siis aina välillä.. =)

Onpas pino rauhoittunut kummasti?! Missä esim Leenu on?? Ja muut jotka ei oo hetkeen käyny. Moni on varmaan palannut töihin, eikä enää ehdi kirjoittaa kuulumisia, ihan ymmärrettävää. Olis vaan kiva kuulla teistäkin!

Nyt nauttimaan kuppi teetä takan lämmittämään olkkariin! =)

Hyvää yötä tähdet!!

r&M

Miten tuo Täydelliset Naiset aina vaan loppuu liian aikaisin??? Oon ihan koukussa siihen...



Olen rustaillut työhakemuksia ja pähkäillyt päivähoidon ongelmia menneen viikonlopun ja tämän päivän... En ollut ajatellut, että mieli tekis töihin jo näin pian, mutta tää kohta neljättä vuotta jatkuva rahapula alkaa tympäsemään. Tosin hyvä puoli siinä jos ei työllisty on se, että saa olla tyttöjen kanssa kotosalla pidempään... Tai no, niin sitä voi ainakin jälkeen päin ajatella. Mieli tekis jo pian ihan oikeiden aikusten keskuuteen juttelemaan muistakin kuin lapsista...



Meilläkin neiti seisoo ilman tukea ja on varsin ihastunut taitoonsa. Alkaa taputtaa itselleen ja nauramaan ääneen kun tajuaa mitä tekee. Isosisko kannustaa aktiivisesti tai kun äiti ei näe niin " halaa hellästi" ja hups, niin on Sofia kumollaan... Jäynä se on pienikin jäynä;-)



Pitäis mennä nukkumaan mutta mieli on edelleen täynnä virtaa, syynä saattaa olla just syöty ylisokerinen keksipaketti tai sitten se, että Sofia on nukkunut kaksi viimeistä yötä heräämättä kertaakaan. Kaksi täyttä yötä, olenkohan nukkunut sellaisia edes viime vuonna putkeen sillä kun esikoinen alkoi nukkua niin Sofian odotus vei yöunet...



No, ehkä mä painun pehkuihin..



Voikaahan hyvin kaikki!



Tiina ja tytöt

Onpas ollu kiirettä, kyläilijöitä on jostain siunaantunu yhtäkkiä meille=) Ja päikkyjen aikana joku on soittanu tms. ettei oo tänne ennättäny.



Voi kun tähtöset on oppineet jo seisomaan ja kävelemään ja melkein juoksemaankin;) Isoja mukuloita jo... Meillä ei muuta kuin tukea vasten kävellään vasta.



Ja nukutaan todella huonosti! Heräilee miljoona kertaa:/ Illalla varsinkin heräilee, ja kun saadaan herra nukahtamaan vaivoin uudelleen, niin esim. 2min. päästä saattaa taas herätä :o Ja sitten jossain vaiheessa herää ihan kunnolla, ettei nukahda millään. Ollaan nyt parina yönä otettu sitten viereen, niin nukkuu ku pieni possu:) Pyörii, muttei itke jos herää. Eikä tartte minnekään lähteä sängystä! Elämänsä nukkunu omassa sängyssä ja nyt alko läheisyyden kaipuu, kun muut tän ikäset perhepetiläiset siirtyy omaan sänkyyn..!?



No, pääasia, että saadaan taas nukkua vähän pitempiä pätkiä. Neuvolassa sano, että pitäs taas kouluttaa omaan sänkyyn.



Onpas taas omanapaista. Mä olen vaan ihmeissäni noista öistä. Mutta muuten elämä maistuu taas tosi hyvältä=)



[b] Galluppia [/b] pystyyn taas: Oletteko joutuneet takomaan tähtöstenne selkää pää alaspäin, eli onko jääny ruokaa kurkkuun kiinni?



Meillä on nyt kahtena päivänä tapeltu elämästä ja kuolemasta! Siltä on äidistä tuntunu :o Kauheeta. Eikä oo edes isoja paloja ruuassa, mut olisko sit liian kuivaa pöperöä? Pitää vettä laittaa sekaan vissiin, sen verran pelottaa noi tilanteet...



Mukavaa pakkaspäivää (?) kaikille! Täällä on ainakin onneton (mut on kuitenkin) lumikerros maan pinnassa:)



t.jkv

Juu, ihanan tuntuinen, rauhallinen lapsiryhmä. Rauhallisempaa oli kuin meillä kotona vaikka pieniä päitä 12, mikki mukaan lukien, ja tätejä 4. Mikillä eka " tarhapäivä" torstaina noin klo 8.00-10.30, saas nähdä kuin menee...



G: En ole vielä koskaan joutunut roikottamaan yhtäkään meidän lasta pää alaspäin (kop, kop) vaikka kyllä Mikki aika herkkäkurkku on. Kauheeta, jos oikeesti vetäis joskus jotain henkeensä...



Mutta nyt kotihommat odottaa. Tulkaapas pinoa kasvattamaan!



t. päivikki

Siis nimenomaan

askeleen

yksikössä, sillä käveleminen jäi yhden ilman tukea otetun askeleen pituiseksi :D Mutta tästä se lähtee! Pian meilläkin jo kävellään ilman tukea :) Kontaten Alpi ei enää paljoa liiku, sillä menee jo niin hurjaa vauhtia tukia pitkin kävellen, että kiertää mieluummin pitkin seinää kuin laskeutuu konttaamaan :DDD!

[b]Gallupiin[/b] vastaan että juu, selkää on saanut takoa :P Isoja palasia nielläänkin niin, että kyyneleet kihahtavat silmiin ja sen jälkeen poikaa vain NAURATTAA, kuvitelkaa..? Onneksi nyt tuli ylöskin etuhampaat, ehkä ruokaa maltetaan nyt vähän pienentääkin... Tai sitten poika saa vain entistä paremmin isoja palasia irti :/ Ei ole sihtikurkku tämäkään lapsi, ei.

Pari vaaratilannetta on ollut isosiskon pikkutavaroiden kanssa, ja silloin ei naurattanut ketään. Onneksi poika sai kaottua sormuksen ja toisella kerralla kolikon kurkustaan ilman suurempaa draamaa, mutta kyllä äidin sydän takoi vielä pitkän aikaa epätahtiin... Toivottavasti tämä " kaikki menee suuhun" -vaihe menee pian ohi! Esikoinen ei tutkinut maailmaa suullaan lainkaan näin innokkaasti. Eikä silloin ollut isompaa sisarusta pikku-Legoineen...

Aika moni joulutähden äiti on pikkuhiljaa palailemassa työelämään. Itselläni on kevään pakkorutistus gradun kanssa ja syksyllä olisi mahtavaa löytää jotain työtä. Talous on ollut aina niin tiukalla että viimeinkin haluaisi kokea normaalielämää :))) Isosiskon perhepäivähoitajalla on vapautumassa ensi elokuussa 2 paikkaa kun kaksi vanhinta hoitolasta aloittaa eskarin, joten silloin olisi hyvä sauma aloittaa päivähoito. Tässä kaupungissa kaikki alle 3-vuotiaat ovat perhepäivähoidossa, päiväkotiin niin pieniä ei edes oteta. Hyvä tuttu hoitaja ja isosisko samassa paikassa voisi olla sopivan pehmeä lasku. Niisk, ajatuskin jo saa haikeaksi vaikka ensi syksyyn on vielä piiiitkä aika.

Olikos täällä jo [b]joululahjagallup[/b]? Olen aika matalan profiilin joulun kannalla, en siis todellakaan mikään jouluihminen joten lahjahankinnatkin tuottavat stressiä :P Alpille ajattelin jotain isoa pehmolelua ja kenties sellaista klassista " purkkitornia" , 1-vuotislahjaksi olen ostanut jo ajat sitten tällaisen 10 pinottavan laatikon tornin:

http://www.diset.com/cat/productos_zoom_marca.asp?cod=1078

Krääh, nyt pukkasi päälle joulukorttistressin, Alpin syntymäpäivään (14.12.) mennessä pitää postittaa joulukortit! Täytyy pukea lapset punaiseen ja lavastaa lapsikuva :D Olen yrittänyt joka vuosi väkertää itse joulukortit, viime vuosi taisi olla ensimmäinen poikkeus :/ Onneksi digikameralla ja Photoshopilla saa nopeasti jotain aikaan (jos lapset ovat yhtään yhteistyöhaluisia...).

Tinuri ja Alpi