Esikoisen reaktiot vauvaan...
Meillä on lapsilla ikäeroa 1v 10kk. Nyt esikoinen on siis 2v. 4kk ja vauva 6kk. Esikoinen on alkanut matkia vauvaa kaikessa siitä lähtien, kun vauva oli n. 2kk. Nyt esikoisella menee kaikki suuhun kuten vauvallakin. Esikoinen saattaa alkaa jokeltaa ja matkia vauvan liikkeitä ihan missä tahansa. Tuo vauvamainen käytös pahenee aina, jos on jokin stressaava tilanne hänellä. Onko tämää enää edes normaalia? Itsellä ei tahdo hermot kestää tuollaista :/
Kommentit (2)
Esikoinen on nyt vajaa 4v ja kuopus 2v. Minusta kuulostaa ihan normaalilta esikoisesi käytös. Hän palaa henkisesti vauvaksi pikkusisaruksen mukana. Hän haluaa, että häntä hoivataan kuin vauvaa. Paras lääke tähän on mielestäni hoivata lasta kuin vauvaa, kun hän sellaiseksi rupeaa. Pidä sylissä kuin vauvaa, lepertele kuin vauvalle jne. Meidän esikoinen haluaa edelleenkin olla välillä vauva.
Nyt, kun kuopukseni on saman ikäinen kuin esikoisesi, tuntuu että olen itse pitänyt esikoistani aikoinaan liian isona. 2-vuotias tuntuu vauvaan varrattuna suurelta ja häneltä tulee vaadittua helposti ikäänsä nähden liikaa. Nyt, kun kuopukseni on 2-vuotias, hän tuntuu lähes vauvalta vielä.. Tuntuu pahalta ajatella, miten en osannut pitää esikoistani vielä " vauvana" 2-vuotiaana..
Suosittelen sinulle - kantapään kautta oppineena - että yritä ajatella, että tuo käytös kuuluu esikoisesi elämänvaiheeseen juuri nyt. Koeta visioida hänet vauvaksi jälleen ja antaa paljon hellyyttä. Ymmärrän, että hermo menee herkästi, tuo on todella raskas elämänvaihe (ainakin itselleni oli). Myöhemmin korjaat työsi hedelmät. Kyllä tuo vaihe menee ohi! Asia toimii myös toisinpäin: kuopus matkii esikoista. Kumpikin vuoronperään yrittää päästä toisen kehitysasteelle, jotta voi kommunikoida. Hiljalleen heidän tasonsa lähenevät ja he rupeavat leikkimään keskenään enemmän ja enemmän.
Huomion hakemista ainakin meillä. Esikoinen oli 3v, kun tuplat syntyivät. On nyt 5v ja edelleen tekee tuota. Toinen pienistä ei vielä oikein paljon puhu ymmärrettävästi ja esikoinen matkii tyttöä. Mua se toisinaan raivostuttaa ja sanon pojalle " puhu kunnolla tai ole hiljaa" . Poika aloittaa tuon yleensä, kun laitan pieniä nukkumaan tai vaihdan vaipaa tms. eli on aivan selvästi huomion hakemista. Ei varmasti tahallaan yritä ärsyttää, mutta tietää sillä saavansa äitin huomion itselleen pois " vauvoista" .
Yritetään ymmärtää, eiköhän se sitten lopu kun pienet kasvaa. =))