Liikunta synnytyksen jälkeen, mitä pitää välttää?

sanoi fysioterapeutti sairaalassa luennolla, jolle pääsin kotiutumispäivänä, että istumaannousun kaltaisia vatsalihasliikkeitä pitäisi välttää heti raskauden jälkeen. Koska niitä voi alkaa tehdä, on yksilöllistä; yleensä suositellaan kai että ei ainakaan ennen jälkitarkastusta. Muistaakseni fysio selitti, että niin kauan kuin selinmakuulta istualle ponnistaessa vatsan keskelle tulee (pystysuunnassa) sellainen " pitkomainen" kohouma, ei pidä tehdä vatsiksia. Sattuneesta syystä en muista enää miksi... ehkä joku muu muistaisi/tietäisi enemmän? Muuten jos voit ihan hyvin, liikkumaan vaan. Hyppelyitä ei ehkä kannata tehdä jos sinulla on ompeleita, ennen kuin ne ovat kunnolla parantuneet, samoin virtsankarkailun takia. Virtsankarkailun loppumiseen auttaa lantionpohjan lihasten kuntouttaminen. Minä sain sairaalasta siihen hyviä ohjeita; jos et saanut, kysele vaikka neuvolasta. Onnea vauvasta!

Siinäpä jo edellä tulivatkin tärkeimmät, eli suorat vatsalihakset (perinteiset istumaannousut siis) ja " hypyt" , mutta hyppimistä on myös esim. hölkkä. Eli hölkkäämistä olisi myös hyvä välttää mieluiten jälkitarkastukseen asti, syynä lantionpohjan lihasten löysyys, ei pysty kannattelemaan kohtua kunnolla ennen palautumista. Ja vaarana kohdun laskeuma.



Mutta paljon on liikuntaa, mitä voi tehdä, siis kuntoilemaan : )

Siihen menee vissiin minimissään 6 viikkoa synnytyksestä, mutta usein kuukausia. Minullekin tuttu fysioterapeutti kuvaili lantionpohjaa kuin ikään kuin muovipussina, jos alkaa puristamaan täyttä muovipussia sivuilta ja ylhäältä niin tavarat tippuu heikosta pohjasta läpi. Eli ei vatsalihaksia ennen kuin on kunnolla palautunut.



Hölkkä ja hyppely myös pahasta ja aiheuttaa sitten kohdunlaskeumia ja virtsan karkailu-ongelmia.

Esim ratsastus jossa tulee ylös-alas- suunnassa " hakkaavaa" liikettä.. mutta kun lantionpohja kunnossa ni eiku siitä vaan..

Aika pitkälti asia on kiinni myös siitä, mikä oli tilanne ennen synnytystä eli harrastitko aktiivisesti liikuntaa. Itse olin jumpassa (PUMP) vielä pojan syntymäpäivänä eivätkä vatsalihakset koskaan ns. erkaantuneet (kokeilin sairaalassa varovaisesti). Aloin tehdä vatsoja varovasti jo sairaalassa. Parin viikon kuluttua vatsaa ei sitten enää ollut ollenkaan eli palautuminen oli tosi nopeaa.



Normijumppaan taisin mennä pikkaisen vajaan kuukauden päästä synnytyksestä, siis ihan hyppyineen kaikkineen.



Nämä asiat ovat tosi yksilökohtaisia ja tehdä voi kaikkea, mikä tuntuu hyvältä. Voit testata vatsalihasten kunnon nostamalla selinmakuulta varovasti ylävartaloa ja kokeilla, tuntuuko keskellä vatsaa pitkittäissuunnassa rakoa. Jos tuntuu, jätä pitkittäisten vatsalihasten harjoittaminen vielä väliin.



Myös lantionpohjalihaksia kannattaa harjoittaa jo raskausaikana ja heti synnytyksen jälkeen, säästyy monelta harmilta.

Mulle fysioterapeutti kertoi, etta ensin pitaisi voimistaa syvia vatsalihaksia, jotka ovat alavatsalla ikaan kuin vyona olemassa. Naita vahvistavia liikkeita fysioterapeutti teetatti minulla sairaalassa alkaen synnytyksen jalkeisesta paivasta. En osaa tassa selittaa niita liikkeita, mutta ei siis todellakaan mitaan istumaannousuja vaan rauhallisia, syvia vatsalihaksia vahvistavia juttuja. Ja kaikki liikkeet niin, etta vatsa oli kunnolla vedettyna sisaan, niin paasee kasiksi niihin syviin lihaksiin. Terapeutti selitti, etta vasta kun nama ovat kunnossa, voi alkaa tehda pinnan pitkulaisia lihaksia.

Eli kun jännität vatsalihaksia, tunnet raon johon sormet melkein mahtuvat, kun rako on umpeutunut voi vatsalihaksia alkaa tekemään, muuten vatsalihakset voivat jäädä raolleen ja masu pömpöttään. Eli maltti on valttia, olen lukenut tälläkin palstalla ihmettelyjä miks maha on vieläkin pömppö vaikka kova treenaus takana ja silloin lienee kyse juuri tästä ettei ole odotettu tarpeeksi kauan lihasten palautumista.