8 kk vauvat - äidin vai isän perään?

Poika on kohta 9kk ja päivisin tietysti äiti on ihan ykkönen ku eihän täälä muita oo kenen perään voisi " olla" . Mutta kun iskä tulee töistä niin äitiä ei paljoo enää huomatakkaan. Iskän kanssa ja perässä vaan mennään joka paikkaan. Välillä pitää seistä jopa suihkun ovella pojan kanssa kun iskä menee suihkuun, ettei tarvii poijan huutaa :o) Iskä vaan ei aina meinaa ymmärtää tätä ykkösenä oloaan ;o) Näin meillä.



t. S ja M 8,5kk

Meillä myös 8,5 kk poika tuntuu olevan nyt kovasti isän perään. Äidin leikeistä ei innostu samalla tavalla, jos isäkin paikalla. Riittää, että isä suunnilleen katsoo päin, niin poika jo hihkuu innoissaan. Toki kahdestaan ollessamme tulee äidin perässä. Kuuluukohan tämä jotenkin tähän ikävaiheeseen? Välillä on vähän jo mietityttänyt, että olenko äitinä leimautunut ikävien juttujen tekijäksi (niistämiset, syömiset, hampaiden pesut ym. mistä vauva ei niin tykkää), kun taas isä on se aina kiva leikittäjä..

Sama juttu meillä, että kun isä ei ole paikalla, niin äiti on se juttu:), mutta kun iskä tulee kotiin, niin aivan innoissaan konttaa eteiseen vastaan, kun kuulee oven käyvän ja sitte sitä ollaan isin poikana koko ilta. Ja tosiaan meilläkin poika menee myös jopa suihkuun iskän perässä. :)

mutta kyllä meillä äiti on yhä pop. Voisiko johtua siitä, että iskä on niin paljon poissa (tekee töitätöitätöitä). Kummatkin muksut aina innostuu ihkuna kun isi tulee kotiin, mutta ei ne perässä konttaa eikä juokse (paitsi no joo kyllä 3vee esikoinen painaa perässä kun iskä menee tupakallekin...).

Piti vielä lisätä, että kai sitä nyt kuka tahansa innostuu, jos on tuijottanut äidin naamaa koko pitkän päivän ja lopultakin tulee joku muukin... Ja jos se joku muu on vielä oma iskä, niin onhan se tietenkin kivaa!