Kun kaikesta väitetään vastaan, miten joku voi olla hermostumatta?
4-vuotiaastani onkin tullut varsinainen vastaanväittäjä.
Tuntuu että vetää ne viimeisetkin mehut musta ulos.
Siis on tosi vilkas ja tykkää kyllä tehdä kaiken päinvastoin kuin sanon,
mutta nyt alkaa multa pinna kiristyä jo niin että hävettää edes sitä
sanoakin.
Miten teillä hoituu huumorilla vastarannankiisken kanssa eläminen?
On ihan hirveetä, ettei se ole enää MISTÄÄN mun kanssa samaa mieltä (en syö, en halua pukee, haluan maksalaatikkoa, en varmana syö pastaa, en odota tässä, en halua totella, en anna leluja pikkusiskolle, en halua ulos, en halua kotiin, en halua taakse autossa, en halua turvavyötä, en halua ajelulle, en en en en en)
Kommentit (3)
mutta mulla kyllä palaa päreet 4-vuotiaan tytön " passiivisen vastustelun" takia. Siis matelua, saa sanoa miljoooona kertaa asioista, toistaa samaa kuin papukaija eikä mene perille. Esim. pukeminen, syöminen, lelujen kerääminen, pissalle meno...hyvät hyssykät miten se KESTÄÄ... Ja asiat unohtuu alle sekunnissa. Tyttö esim. on selvästi jo laittamassa housuja jalkaan, ja huokaan mielessäni että hyvä, ja poikkean vaikka vaihtamaan vauvan vaippaa. No, kun palaan takaisin, tyttö leikki jollain lelulla housut hankalasti puolitangossa. Ja taas jankutan.. Jne jne.. Päivät läpi ;)
Ja välillä menee hermot kun mikään maanittelu, uhkaus ja jankutus ei auta. Tuntuu että tyttö havahtuu oikeasti vasta sitten kun karjaisen jo suuttuneena! :(
Toivottavasti tämä on vaan sitä 4v-uhmaa tms..ehkä menee ohi joskus...?
Oletteko kokeilleet jo sitä, että lapsi saa valita kahdesta? Mun sosiaalipsykologi-isäni on aina kertonut parhaimman kasvatusvinkin olevan sen, että lapsen kinatessa esim. pukemisessa kysytään häneltä, haluaako hän laittaa punaiset vai vihreät sukat. Yleensä lapsi valitsee mielellään ja unohtaa koko riidan siihen. Silloin lapsi tuntee olevansa mukana päätöksen teossa ja itse pukeminen ei jää kiistakapulaksi. =)
Meillä kolmevuotias joka Valittaa ja Vastustaa kaikkea. Jopa superrauhallinen mieheni menettää hermonsa hänen kanssaan. MOnesti on yritetty, keskusteltu miehen kanssa, että nyt tsempataan eikä hermostuta. Mutta viimeistään päivän 20. valitus saa pinnan naksahtamaan.
Nyt aiomme kokeilla tarra-palkinto systeemiä, eli yksi tarra vihkoon jos esim. aamutoimet menee ongelmitta (näkis vain... mutta olis ihanaa) ja monesta tarrasta saa jonkin palkinnon - kokeillaan...
Pitäis ehkä kehittää meille vanhemmillekin joku tarra-palkinto, saisko sillä pitämään maltin vallalla ...