Haluaisitko tuntea naapureitasi?

En. Suurin osa naapureista on 35-50v lapsineen, joten valitettavasti yhteisiä kiinnostuksenkohteita ei kamalasti ole näin 25-vuotiaan kanssa.

Koitan vältellä naapureitani mahdollisimman paljon. katsona ain ovisilmästä, että rappu on tyhjä kun livahdan nopeasti ulos.

En missään nimessä. Onneksi en edes tiedä keitä naapureissani asuu. Hyvä niin, eipä tarvi tervehtiä. 

En. En mä ole niitä valinnut. Alkavat heti kerjäämään jotain palveluksia ja ilmaiseksi tietenkin.

Tunnen jonkun verran seinänaapureita (paritalo), ja tullut siihen tulokseen, että heihin en enempää halua tutustuakaan. Muut naapurit moikkailevat ja joskus juttelevat. Se riittää. Haluan pitää oman rauhani.

Muutaman naapurin tunnen. Seinänaapurissa asuu mukava vanhempi pariskunta, jonka kissaa ollaan hoidettu silloin tällöin. Samassa kerroksessa toinen lapsiperhe joka käy kahvilla silloin tällöin ja tehdään palveluksia puolin ja toisin. Mukavaa on.

Tunnen siis šen verran että tervehitään ja ollaan esittäydytty. Osan tunnen aika hyvin, tiedän siis heistä enemmän. Osan luona olen kyläillyt, lähinnä koska lapset on kavereita. Mutta on taloyhtiössä ihmisiä, joita en tunne ollenkaan. Mutta on myös naapureita, joilta voi pyytää okeria lainaan tai lainata heille vaikka mkuupussia ti suksia yms.

En, enkä haluakaan tuntea. Koti on pyhä paikka, ja siellä haluan olla rauhassa, enkä kahvitella naapuruston kanssa. Hyi. 

Joo, tunnen lähes kaikki tässä rapussa asuvat. Asutaan pienessä "kylässä", jossa pienet piirit joten väkisinkin oppii tuntemaan.

Tunnen lähimmät naapurit mutta mielelläni tutustuisin useampiinkin. Minusta on kiva tuntea erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä, siinä oppii aina uutta.

Tunnen suurimman osan omalla tiellä asuvista (16 taloa), loppujenkin kanssa tervehditään vastaan tullessa.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 14:37"]

Itse ainakin kaipaan sellaista naapuruston välistä yhteisöllisyyttä. Vois vaikka käyä yhessä lenkillä, lainata sokeria tai muuta, mutta en edes tiedä heidän nimiään... Ja täällä kaupungissa ei nähtävästi ole tapana edes moikata naapuria rapussa . Tunnetteko te omat naapurinne?

[/quote]

En kaipaa minkäänlaista kontaktia naapureihin. Mitä enemmän saan olla omissa oloissani sen parempi. Olen kaupungissa syntynyt ja kasvanut pienessä omakotitalolähiössä ja kavereita oli paljon ja vuoroin oltiin meillä, naapureilla, tai ulkona. Ihmisiin siis olen tottunut ja olen siis erittäinkin sosiaalinen, tarvittaessa. 

Nykyään asun maalla ja lähimpään naapuriin on matkaa muutama satametriä. Tämä lähin naapurini rakensi siihen omakotitalon noin 5 vuotta sitten. En vieläkään tiedä, minkä näköisiä ja nimisiä ihmisiä naapuriini talon rakensi, enkä välitä tietääkään. Minulla on omat ystäväni ja he eivät ole päätyneet ystävikseni asuinpaikan perusteella.

Itse tunnen naapureitani sen verran että jotain kuulumisia saatetaan rapussa vaihtaa. Netissä on sellanen sivu kun nappinaapuri.fi, sieltä voi löytää tuttuja omasta naapurustosta :)

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 14:40"]Koitan vältellä naapureitani mahdollisimman paljon. katsona ain ovisilmästä, että rappu on tyhjä kun livahdan nopeasti ulos.
[/quote]

Mitäs jos naapuri tulee vastaan pihalla?

Maalla asuessani tunsin kaikki naapurini. Nyt kaupungissa taloyhtiössä asuessani en edes välitä tutustua keneenkään. Tervehdin tottakai vastaantullessa. Joskus muutaman sanan vaihdan.