Vaikeassa elämäntilanteessa jaksaminen… vinkkejä kaivataan
En nyt rupea tässä tilannetta paljon avaamaan; siitä tulisi vain jumalattoman pitkä aloitus, jota kukaan ei jaksaisi edes lukea. Juttu on vain niin, että olen totaalisen poikki. Minun täytyy pärjätä omaishoitajana sellaisen läheisen kanssa, jota ei voi millään miellyttää. Sairautensa vuoksi on jatkuvasti ärtyisä ja takertuva, sen lisäksi vielä terveenäkin oli harvinaisen vaativa persoonallisuus. Nykyään koko ajan huutaa, huutaa, huutaa. Jos ei huutamalla ja haukkumalla saa tahtoaan perille, alkaa heitellä tavaroita. Narskuttelee hampaitaan, purkaa ahdistustaan muihin. On sen verran heiveröinen kuitenkin, ettei varsinaisesti ole vaarallinen, mutta on tämä nyt jumaliste ihan kamala tapa elää.
Tämä on mennyt niin pahaksi, että olen joka päivä alakuloinen, ahdistunut, ja ärtynyt minäkin. Enkä pysty enää keskittymään kunnolla omiin töihini, mikä huolestuttaa minua eniten. Minulla ei ole varaa siihen, että yritystoimintanikin alkaa mennä plörinäksi.
Tässä on syitä, jonka vuoksi en voi vain pestä käsiäni koko jutusta ja lähteä pois, ainakaan vielä. Mutta jos jollain olisi vinkkejä hankalassa elämäntilanteessa pärjäämiseen - siihen, miten pidetään positiivinen elämänasenne - niin ottaisin kiitollisena vastaan. Kirjavinkkejä myös. Mitä tahansa.
Tiedän, että tällä palstalla on paljon myös esim. vaikeiden erityislasten kanssa eläviä vanhempia. Miten te jaksatte silloin kun ei millään enää jaksaisi?
Kiitos etukäteen, jos jollain olisi jotain vinkkejä!
Kommentit (6)
Lääkitys kuntoon, se on ihan potilaan itsensäkin kannalta parempi, että olisi hyvä olla. Siksi niitä mieliala lääkkeitä on olemassa että niistä olisi apua.
Juttele jaksamisestasi vammaispalveluissa/sosiaalitoimistossa. Kai teillä johonkin on kontakti?
Jos sinulla on kunnan kanssa sopimus omaishoitajuudesta niin sinulla on myös oikeus lomaan. Muistaakseni 3pv/kk. Voit välillä saada omainen esim vuodeosastolle niin että saat levätä.
Ajattele että olet töissä ja potilaasi on joku ihan vieras eli katkaise tunneside. Silloin et ota asioita henkilökohtaisesti. Tsemppiä.
1. Juu, lääkitys kuntoon.
2. Hae potilaalle apua, esim. tukihenkilö, saat edes pari tuntia aikaa levähtää.
3. Hae itsellesi apua myös, sekä keskusteluapua, että muuta.
https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/omaishoitajana-jaksamiseen
Jos olet virallisesti omaishoitaja, voit saada myös tukea lomaan.
http://www.omaishoitajat.fi/omaishoitajien-tuetut-lomat-ray
Moni muuttuu sairauden takia ilkeäksi ja itsekkääksi. Sille ei mitään voi, ehkä itse voi yrittää kuvitella itsensä siihen tilaan, niihin kipuihin ja vaivoihin. Oma asenne auttaa. Pitää ajatella, että kärttyisyys on sairauden oire. Jotenkin pitää olla ottamatta asioita itseensä ja vakavasti. Jos potilas on vakavasti sairas, ei ole kovinkaan suurta väliä taistella joka ainoasta asiasta, vaan voi myös antaa hänen tehdä oman päänsä mukaan. Koita myös heittää huumoriksi asia, eli kommentoi vaikkapa, että "ai päätit sitten heittää vedet lattialle. Hyvä, en ollutkaan pessyt lattiaa kuukauteen" tai ihan mitä muuta vaan. Jos potilas on läheinen, muista että se että sinä suutut ja huudat, hänen poismenonsa jälkeen tulet katumaan sitä, koska tajuat silloin, miten turhaa riidat ja vihanpito on. Ja ikävä jos ne jäävät viimeiseksi muistoksi läheisestä.
Muualle hoitoon, edes osan ajaksi.