Miksi et osaa englantia?
Onko palstalla alle 50-vuotiaita, Suomessa koulunsa käyneitä, jotka eivät osaa puhua englantia?
Kerro aikanaan tekemistäsi kielivalinnoista ja miten englannin osaamattomuus haittaa sinua vai haittaako ollenkaan?
Kommentit (16)
Because I was so fucking stupid. I never listened my teacher on lessons, I only thought tits and vaginas.
Täällä kysellään milloin mistäkin aiheesta, esim. pakkoruotsista, miksi ei sitten englannista. Kakkosen ei todellakaan tarvitse vastata mihinkään, mutta uteliaana näemmä avasit ketjun kumminkin.
Itse osaan hyvin enkkua, mieheni ei osannut, kun tavattiin. Osaamattomuus häiritsi häntä ulkomailla matkustellessa, joten hän kävi uudelleen iltakoulussa peruskoulun enkun kurssit ja on sen jälkeen kehittänyt kielitaitoaan itse.
Minä its asassa osaan englantia erittäin hyvin, mutta tunnen ihmisä, jotka evät osaa. Siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) että ovat opiskelleet sitä tavanomaiseen tapaan peruskoulun läpi lukioon tai amikseen ja niin edeleen - ja vielä teneet parhaansa oppiakseen. Eivät vain ole oppineet. Meidän kieltenopetus ei erityisesti sovi esim lukivaikeuksisille.
Näitä tuttavia on joka yhteskunnan tasoilla duunarista yliopistonlehtoriin ja taiteilijaan. Puute haittaa uran kansainvälisiä osia ja sitä kautta etenemistä, ja tietsti vapaa-ajantoimintaa, esim matkailua. Toki tämmöisetihmiset järjestävät elämänsä sellaiseksi, ettei kielitaitoa paljon tarvittaisi.
Kamalinta on kun kaveri puhuu Mirandasings aksentilla. Jos et tiedä kuka hän on niin hyvä
En tiedä miksi en osaa?? Ja varsinkin kirjoittaminen ja puhuminen on vaikeaa,kielet ei vaan jää päähän,onneksi ymmärrän jollaintavalla kirjoitettua ja puhuttua englantia.
olin joku vuosi sitten töissä jossa kiersin jonkin verran eurooppaa ja jouduin tietenkin yrittämään englannin käyttöä,onneksi samassa porukassa oli englantia,saksaa,ranskaa ja vähän italiaakin puhuvia tyyppejä,silloin tuntui että osasin ja opin englantia,mutta arvatkaa kuinka nopeasti se unohtui?? Joo ei mennyt kauan.
töissäkin vituttaa kun asennusohjeet ja varaosaohjelma ovat englanniksi.
tv.mies39v
En ole koskaan koulun jälkeen puhunut englantia kenenkään kanssa. Ehkä se kieli palautuisi mieleen, jos joutuisi paikkaan, jossa ei muuta kieltä ymmärrettäisi.
Olen vientiyrityksessä töissä, jossa 90% tuotannosta viedään ulkomaille.
Asiakkaaseen päin yhteyksiä pitää noin 50 henkilöä, myynti ja suunnitteluosastoilla, ikähaitari 28-60 vuotta. Tuosta väestä noin yksi kymmenestä oikeasti osaa englantia, muut takertelevat tankerollaan niin, ettei siitä viestistä ota selvää kuin toinen suomalainen - Miksi näin, vaikka kaikilla on vähintäinkin AMK-tasoinen koulutus takanaan?
Kyseinen ilmiö ei toki rajoitu vain nykyiseen yritykseen, vaan ihan samaa olen ihmetellyt jo neljännesvuosisadan, aina siitä saakka kun ensimmäisen työpaikkani vasta valmistuneena koneinsinöörinä sain englanninkielen taidoillani, käytyäni ulkolaisen pääurakoitsijan koehaastattelussa.
Oman kielitaitoni hankin itse englanninkielistä kirjallisuutta lukemalla, kun eivät englannin opettajat vain itsekään kyseistä kieltä oikeasti osanneet.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 18:58"]I do good, you fuck!
[/quote]
oh lawd
Mun kaveri osaa hyvin kirjoitettua englantia, mutta hyytyy ouhuessa täysin. Hänellä on kaksi yliopistotutkintoa, tekniikan ja kaupan alalta, ja toisen tutkinnon teki englanniksi. Mutta puheentuotanto on vaikeaa, ikäänkuin hän lukkiutui aina puhuessaan. Mieheni on englanninkielinen, joten nykyään ystäväni puhuu miehelleni suomea ja mies hälle englantia.
Mun kaveri osaa hyvin kirjoitettua englantia, mutta hyytyy ouhuessa täysin. Hänellä on kaksi yliopistotutkintoa, tekniikan ja kaupan alalta, ja toisen tutkinnon teki englanniksi. Mutta puheentuotanto on vaikeaa, ikäänkuin hän lukkiutui aina puhuessaan. Mieheni on englanninkielinen, joten nykyään ystäväni puhuu miehelleni suomea ja mies hälle englantia.
Hyvä kysymys. En vain osaa vaikka vuosien ajan joka päivä olen ko. kielen kanssa tekemisissä. Yleensä vain lukemalla ja joskus harvoin kuulen. Olen muutenkin kielissä surkea, saksa oli ainut jossa pärjäsin, siitä tosin sanotaan että se on matemaattinen kieli, matemaattisesti lahjakkaampana opin sitä suht helposti.
Tästä syystä vastustan myös sitä pakkoruotsia, kun se englanti jota koin tarvitsevani ei tarttunut päähän, oli todella turhauttavaa hukata aikaa toiseenkin kieleen joka ei jää päähän eikä edes tule elämänsä aikana koskaan tarvitsemaan.
Kielitaidottomuus on haitannut maailmalla matkustellessa, mutta kun on tarpeeksi monella kielellä jotain sössöttänyt ja käsillä huitonut ja vaikka paperille piirtänyt niin pärjännyt olen. Enemmän haittaa on kun yrittää netin kautta keskustella jonkun kanssa englanniksi, vähintään puolet sanoista joutuu lunttaamaan sanakirjasta. Todella hidasta.
Varmaan joku aivotutkija voisi selvitellä miksi jonkun aivot käsittelevät paremmin numeroita ja toisen aivot kieliä.
Jostain syystä en oppinut koskaan kunnolla, vaikka olin lähes säännöllisesti tukiopetuksessa luokilla 3-9. Amiksessa ei saanut lisäopetusta pyynnöstä huolimatta. Osaan yksittäisiä sanoja, mutta en saa muodostettua niistä ymmärrettäviä lauseita, en kirjoittamalla enkä puhumalla. Varsinkin aikamuodot ovat hankalia. Ymmärrän kyllä vähän paremmin kuin puhun.
Minä olen opiskellut englantia ns. normaalisti eli käynyt kurssit lukiossa ja sen jälkeen vielä amk- ja yliopisto-opinnoissa, mutta koen, että kielitaitoni on melko heikko. Todistusteni perusteella ei tosin voisi tätä huonoutta päätellä, koska olen aina saanut ihan hyviä numeroita. No, hallitsen kyllä sanajärjestykset jne., mutta puhumiseni on aika tönkköä, samoin puheen ymmärtäminen. Ei sanavarastossakaan ole kehumista. Kyllä Suomen kieltenopetuksessa painotetaan kileioppiasioita vähän liikaa.
Kielen osaamattomuus (Tai en nyt tiedä, voiko puhua varsinaisesta osaamattomuudesta, koska kyllähän minä nyt jotain osaan. Sanotaan heikko osaaminen.) ei tähänastisessa elämässäni ole hirveästi haitannut. En ole ollut töissä, joissa olisi englantia pitänyt käyttää. Matkustellessa on välillä vähän ankea olo, kun ei osaa ilmaista itseään siten kuin haluaisi. Minulla on myös ollut ulkomaalaisia kämppiksiä, joiden kanssa kommunikointi on jäänyt harmillisen vähäiseksi.
Kuka sinä olet minulta kyselemään?