Ikisinkut - kun kaveripiiri alkaa pariutua?

Ikisinkku?
Palaa asiaan 20 vuoden päästä, jos olet siihen asti ollut yksin.

Tuleehan siitä vähän orpo olo. Mutta omassa kaveripiirissä nuo tilanteet onneksi yleensä tasaantuvat. Jos joku kaveri aloittaa uuden suhteen, niin ekoihin kuukausiin on turha toivoa kuulevansa tästä hirveän paljon, mutta kyllä se tilanne yleensä tasaantuu. Silti kavereita tulee nähtyä paljon vähemmän kuin nuorempana, vaikka voihan se johtua ihan vain töistä ym. asioista sen parisuhteen lisäksi.

Sitä olen itsekin miettinyt, että kannattaa opetella viihtymään itsensä kanssa. Ja harrastaa sosiaalisuutta vaativien harrasteiden lisäksi myös jotain sellaista, jota voi harrastaa yksin tai netin välityksellä muiden kanssa, niin ei ole vapaa-ajalla sidottu siihen, että jollakin muullakin olisi aikaa tehdä jotain.

Mä olen jo 40 v ikisinkku. Eikä mulla mitään kavereita tai ystäviä ole, mutta en minä enää niitä kaipaakaan. Mulle riittää se että töissä olen ihmisten kanssa tekemisissä, ja vanhempieni ja veljen kanssa tekemisissä toisinaan. Olen niin tottunut erakkouteeni että olen alkanut nauttia siitä enkä enää edes luopuisi siitä millään.

Tule 20 vuoden päästä tekemään uusi aloitus. Sitten hyväksyn käsitteen ikisinkku...

Minun kaverini lähtevät vielä viettämään iltaa kunnolla ja näemme usein. Joskus muutaman osalta ihmettelee, miksi nainen on niin paljon suositumpi tyttöystäväehdokas, vaikka minulla ei olisi esimerkiksi samoja ongelmia. Ajattelen joskus, että miesten menetys, kun en kiinnosta. Ei heitä voi pakottaakaan pitämään minusta.

Sun kannattaa suosiolla alkaa katsella kavereita vähän nuoremmista, saat siten muutaman vuoden lisäaikaa. Todennäköisemmin niin löydät miehen kuin olemalla itseksesi. Jos olet opiskelija, hae opiskelemaan vielä toista tutkintoa siinä missä kaverisi saavat nyt lapsia ja rakentavat taloa.

Kuule, aivan sama juttu ja ikää myös 25! Mulla on sinänsä käynyt "hyvä tuuri", koska pari samanikäistä kaveria sinkkuuntuivat juuri ja yhdelläkin on parisuhde rakoillut jo jonkin aikaa. Olen seurustellut viimeksi 17-vuotiaana ja jotenkin tuntuu siltä, että ketään sopivaa ei vaan tule kohdalle. En todellakaan vaadi kuuta taivaalta, mutta ne miehet, jotka pitävät minusta, eivät kiinnosta ikinä ja toisinpäin. Tuuripeliä, jossa mulla ei tuuria tunnu koskaan olevan. :/

Toisaalta, tällä hetkellä en miestä juuri kaipaakaan ja fiilikset asian suhteet vaihtelevat kausittain.
Yritä keskustella kaveriesi kanssa ja saada heidät mukaan kunnon illanviettoon edes joskus. Ymmärrän, etteivät baarit paljon parisuhteellisia kiinnosta, mutta kyllä itse olisin valmis tällaisia "uhrauksia" tekemään kaverini puolesta, vaikka seurustelisinkin. :)

Et ole ikisinkku.

Meillä kävi niin että osa löysi suhteen ja heidät nakattiin pihalle ystäväpiiristä. Myös minut. Ne todelliset ikisinkut eli 40v + löytävät aina nuoria sinkkuja bilekavereiksi ja reissaavat yms.

Sä olet vielä niin nuori, että en löisi vetoa sen puolesta, että olet ikuisesti sinkku... :)

Parisuhde tuo elämään uusia juttuja ja silloin ei aikaa riitä niin paljon ystäville kuin ennen. Luonnollisesti baarissa käyntikään ei samalla tavalla enää kiinnosta, koska iso osa siitä on sitä kumppanin löytämistä.Varsinkin sitten, kun kuvioon tulee lapset, ei vaan enää riitä aikaa kavereille niin usein kuin sinkkuna. Se ei vielä tarkoita, että haluaisi hylätä kaverinsa.

Mulla on elämäntilanteiden vaihtuessa jotkut kaverit vaan jääneet, mutta toisten kanssa ystävyys säilyy. Se ehkä muuttaa muotoaan, mutta säilyy. Usein eniten samoja vapaa-ajan intressejä löytyy niiden kanssa, joilla sama elämäntilanne, joten kannattaa ehkä vanhojen ystävien rinnalle hakea uusia ystäviä.

Niin, ja siis kyllähän mä sen ymmärrän, että se kumppani menee kaiken edelle. Toimisin itse ehkä samoin (en ainakaan lähtisi baareihin ollenkaan, kun ne ei nytkään innosta yhtään). On vaan kurjaa olla tässä osassa, joka jää yksin... :) Tulevaisuudessa vielä pahenee, kun tulee ne lisääntymisetkin kuvioihin.

ap

Minulle ainakin kävi niin että kaikki kaverit hylkäsivät kun pariutuivat. Toki alkuun oli sitä kuviota että saan kuulla miesvalitusta, sitten tulee ero, tulee uusi mies, saan taas kuunnella miesvalitusta etc. Pikkuhiljaa kuitenkin vaihtui illanvietot pariskuntailtoihin ja se ainoa sinkku jäi kokonaan ulkopuolelle. Olen ollut jo vuosia ilman yhtäkään kaveria, tähän tottuu...

-ikisinkku 30v

Vierailija kirjoitti:

Et ole ikisinkku.

Meillä kävi niin että osa löysi suhteen ja heidät nakattiin pihalle ystäväpiiristä. Myös minut. Ne todelliset ikisinkut eli 40v + löytävät aina nuoria sinkkuja bilekavereiksi ja reissaavat yms.

No mä olen nelikymppinen ikisinkku eikä mua ainakaan voisi vähempää kiinnostaa joku nuorempien sinkkujen kanssa bilettäminen. Se aika oli ja meni.