Diagnoosi psykoterapiaa varten - ikuinen leima???

Minua myös kiinnostaa mikä vaikutus virallisella mt-diagnoosilla on esim. työpaikan/viran hakemisessa. Näkyvätkö nämä diagnoosit esim. työterveyslääkärille ja saako esim. virkaa hakiessa joku näitä tietoja?

Ei terapiasta jää mitään merkintöjä, jotka vaikuttasivat esim. vakuutuksiin. Itse kävin kolme vuotta psykoterapiassa, joka loppui keväällä. Sen jälkeen olen ottanut vakuutuksia, joihin tulee terveysselvitykset eikä siellä kysellä terapioista. Itselläni terapia toimi, joten huolet sikseen ja kohti parempaa tulevaisuutta!

Tarvitset tosiaankin dg:n Kela-korvausta varten - jos Kela ei korvaa, psykoterapia on sitten omakustanteista.

Merkintä on sinun potilastiedoissasi, joten ihan kuka tahansa ei sitä pääse sieltä katselemaan. Mt-puolen diagnoosi kuitenkin vaikuttaa vakuutusten saamiseen (ainakin henkivakuutus), tosin minulla ei ole tietoa kuinka pitkään ja voiko mt-ongelmista vakuutusyhtiön silmissä parantua. Toinen juttu missä mielenterveysdiagnoosi lyö kapuloita rattaisiin on lapsen hankkiminen adoption kautta.

Minulle psykologi sanoi, että mielenterveysdiagnoosi on pelkkä "hallinnollinen muodollisuus", sellainen paperi joka nyt vaaditaan siihen että tällaista apua voi saada. En kuitenkaan vakuuttunut itse tästä puolustuspuheesta. Toinen asia, mikä minua huolestutti, oli sairaushistorian kartoittaminen työnhaussa tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Tähän psykologini kommentoi "ehkä siinä yhteydessä ei sitten tarvitse olla niin rehellinen".

Jos hakee sairaskuluvakuutusta ja on aiemmin saanut psykiatrista hoitoa, psykiatriset sairaudet suljetaan korvauksien ulkopuolelle. Ihan sama juttu, jos on kärsinyt selkävaivoista ennen vakuutuksen ottamista, ne suljetaan korvauksien ulkopuolelle.

Vakuutuksista entiedä mitään, mutta terkkarissa ei ainakaan enää kuunnella, jos tiedetään sun diagnoosisi...

[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 20:34"]

Tarvitset tosiaankin dg:n Kela-korvausta varten - jos Kela ei korvaa, psykoterapia on sitten omakustanteista.

Merkintä on sinun potilastiedoissasi, joten ihan kuka tahansa ei sitä pääse sieltä katselemaan. Mt-puolen diagnoosi kuitenkin vaikuttaa vakuutusten saamiseen (ainakin henkivakuutus), tosin minulla ei ole tietoa kuinka pitkään ja voiko mt-ongelmista vakuutusyhtiön silmissä parantua. Toinen juttu missä mielenterveysdiagnoosi lyö kapuloita rattaisiin on lapsen hankkiminen adoption kautta.

Minulle psykologi sanoi, että mielenterveysdiagnoosi on pelkkä "hallinnollinen muodollisuus", sellainen paperi joka nyt vaaditaan siihen että tällaista apua voi saada. En kuitenkaan vakuuttunut itse tästä puolustuspuheesta. Toinen asia, mikä minua huolestutti, oli sairaushistorian kartoittaminen työnhaussa tai työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Tähän psykologini kommentoi "ehkä siinä yhteydessä ei sitten tarvitse olla niin rehellinen".

[/quote]

Siis voiko adoptiohaaveet kariutua sen takia?? Muutenkin tuntuu jotenkin hullulta, jos elämä hankaloituu myöhemmin sen takia, että on halunnut aiemmin hakea apua vaikeuksiinsa...

No ehkä nyt kuitenkin kannattaisi käydä se terapia läpi että saat elämäsi järjestykseen. Ja onhan se vähän siitä diagnoosistakin kiinni noi muut jutut? Ite kävin 2 v terapiassa burnoutin ja vähän muunkin takia eikä mulla ole vaikea aiheesta puhua - töissä vaan kerron että auttoi kovasti stressin hallintaan niin pomot vaan tykkää.... Toisaalta mun työmäärä oli niin järjetön ennen burnouttia että ehkä sen takia ei sanomista ole tullut.

Noilla diagnooseilla ei ole mitään merkitystä tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan saat apua ja ongelmasi hoituvat. Jollet mene terapiaan, et välttämättä vielä 20 vuodenkaan päästä ole täysin päässyt ongelmistasi. Terapioita ja mielenterveydellisesti leimautumista pelätään Suomessa aivan turhaan. Ei sieltä saa hullunleimaa otsaan.

[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 20:38"]

Vakuutuksista entiedä mitään, mutta terkkarissa ei ainakaan enää kuunnella, jos tiedetään sun diagnoosisi...

[/quote]

NIIN totta. Oikeesti olen saanut tapella, että mun korkeeta verensokeria (siis verikoearvo!!) ei pantu masennuksen piikkiin. Vähäsen kärähti käämit meinaan siinä kohdassa.

Työnhaussa noita juttuja ei tosiaan tarvitse kertoa.

Tyttäreni ei saanut matkavakuutusta IFiltä, vaikka terapian loppumisesta oli kaksi vuotta ja tyttö todettu terveeksi.

Masennusdiagnoosin saanut ei saa sairauskuluvakuutusta, vain pelkän tapaturmavakuutuksen. Masennus kun on niin suuri riski kaikenlaisille muillekkin sairauksille. Aika on viisi vuotta, en tiedä onko se diagnoosista vai terveenäolovuodet. Muuten ei tuosta diagnoosista ole huomannut mitään suurempaa haittaa. Paitsi että synnärillä kyttäsivät kovasti perään, enkä saanut lähteä heti pois, vaan oli pakko olla kolme vuorokautta. Silloin korpesi ja lujaa, olin valmis kotiin pari h synnytyksestä ja vauvakin oli kunnossa.