Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä vetäydyn ystävistä ja sukulaisista ihan näiden syiden takia.

Vierailija
30.11.2014 |

Aina kehutaan miten hyvin asiat on. Matkustetaan jonnekin lämpimään ja kehutaan sitä tai omia lapsia. Tai sitten sitä miten on työpäivän jälkeen tehnyt suursiivouksen koko kämppään ja vieläkään ei väsytä vaan puuhastellaan lasten kanssa ja leivotaan pullia. Tai miten vuosia kotiäitinä ollut päivittää kivoista shoppailureissuistaan tai muusta mukavasta mitä ehtii ja on varaa tehdä lasten kanssa. Kyllä se pikkuhiljaa vituttaa tälläistä saamatonta nysväkkää joka käy töissä mutta on vuosia ollut ilmeisesti laiska vaikka diagnoosi on masennuksesta. Kun huomaa että kaikki on omassa elämässä tehnyt väärin. Kaikilla muilla on asiat aina niin paljon paremmin. Ei tee mieli enää kuunnella sitä itsensä ylentämistä ja kehumista. 

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sä olet masentunut. Tollanen vie itseä alas silloin. Olet ihan arvokas ja yhtä hyvä...ei sun tarvi kilpailla. Olet niinkuin olet. Älä eristäydy. 

Mä eristäydyin, kun en jaksanut ja koin itseni jotenkin huonommaksi...ja nyt pikkuhiljaa palaudun.

tosin aina ei vaan jaksa ja sit voi olla hyväkin olla omissaoloissaa.  Mut älä päästä itseäsi syrjäytyminen. Etsi sellaista, missä sulla on hyvä olo.

Vierailija
2/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla myös sama syy aikoinaan ja nykyään ei kenenkään kanssa oikeasti mukavaa olla. Mies on ja häntä jaksan joten kuten ;) Yksin olen suurimman osan ajasta enkä seuraa edes kaipaa. Kirjat, taide, luonto ja eläimet riittää mulle loistavasti tähän elämään. Ehkä en vaan ole tavannut oikeita ihmisiä ja siksi koen sosiaaliset ympyrät niin ahdistavina enkä saa niistä itselleni mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 15:24"]

Sä olet masentunut. Tollanen vie itseä alas silloin. Olet ihan arvokas ja yhtä hyvä...ei sun tarvi kilpailla. Olet niinkuin olet. Älä eristäydy. 

Mä eristäydyin, kun en jaksanut ja koin itseni jotenkin huonommaksi...ja nyt pikkuhiljaa palaudun.

tosin aina ei vaan jaksa ja sit voi olla hyväkin olla omissaoloissaa.  Mut älä päästä itseäsi syrjäytyminen. Etsi sellaista, missä sulla on hyvä olo.

[/quote]

 

Niin no masennushan mulla onkin. Vuosia ollut. Ei se siitä kummemmaksi ole muuttunut. Joskus hyviä kausia. Yrittänyt olen parantua ja piristyä ja tsempata itseäni ja muuttua normaaliksi ja jaksavaksi. Jonkin aikaa sitä jaksaa mutta sitten iskee se uupumus ja tuntee ettei ole tarpeeksi hyvä kun ei jaksa. Nytkin 2 päivää ollut saamaton olo ja pää kipeä. Mutta laiskuuttahan sekin vain on. Mutta eipä tuo mieskään ole yhtään pirteämpi. Ja en halua kilpailla mutta tuleehan sitä itselle huono olo jos muilla menee niin hyvin aina.

 

ap

Vierailija
4/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennus on vain välitila sille, kun entiseen ei ole paluuta ja sisin etsii uutta tapaa elää.

Vierailija
5/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kaikilla on oma ristinsä kannettavana, ei nuo hehkuttajatkaan välttämättä elä niin ruusuista arkea kuin antavat ymmärtää. Ne eivät vain tuo asioitaan julki ja kaunistelevat kaikki tekemisensä ehkä siksi että on huono omatunto, kokevat riittämättömyyttä ja haluavat uskotella itselleen ja lähipiirilleen täydellisyyttään. Nykyään myös on tyylinä että esitellään julki elämästä vaan ne huippuhetket ja ollaan yltiöpositiivisia!

Ehkä se täydellinen siivooja todellisuudessa imuroi vaan matot hätäisesti, pullat ei kohonneet ja ne lopulta paloi uuniin:-D

Vierailija
6/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota itseäsi ja sitä laiskaa miestäsi niskasta kiinni, menkää peilin eteen ja katsokaa itseänne silmiin ja huutakaa: HERÄTYS. Jeesus ei ole tulossa, vastaatte ihan itse omasta elämästänne, vai käykö isi ja äiskä auttamassa joka viikko???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitus vois olla suoraan minulta:(. Vanhemmat on kuolleet, nyt välttelen siskoa ja veljeä. Asuvat kaukana, joten en vain vastaa puheluihin. Joskus laitan tekstarin, kun ihmettelevät olenko elossakaan enää. Masennus minullakin päällä ja muitakin ongelmia. En vain jaksa, eivät he ymmärtäisi. Testattu on.

Vierailija
8/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämästä nauttiminen ei ole mielestäni itsensä ylentämistä. Pitäisikö kaikkien vain surkutella jatkuen niitä elämänsä ikäviä puolia? 

Itse ainakin kuulen mielelläni kivoista asioista mitä ystävilleni ja läheisilleni tapahtuu. Toki niistä vaikeistakin asioista välillä, mutta kivempi niistä kivoista jutuista on kuulla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
30.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mäkin nautin elämästäni. Se onni on vain se pieni hetki. Ei se elämä ole sitä ruusuilla tanssimista koko ajan. Kaikki vaan ei ole niitä jotka kokee tarvetta sille toisten alentamiselle ja itsensä ylentämiselle. Ja harva oikeasti voi kaiken ennakoida elämässään ja lähipiirissään. Mä olen ihan tavallisesta perheestä kotoisin jossa oli ihan tavalliset murheet. Masennus johtuu osin siitä että piti yrittää näyttää muille että menee hyvin vaikka ei mennytkään. 

 

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi viisi