Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun 5v ei suostu näkemään kaverin lasta?
30.11.2014 |
Ovat siis tunteneet ihan pienestä saakka, ja aiemmin leikkineet ihan kivasti keskenään. Kaverin lapsi on vuoden nuorempi. Joka kerta kun tulee puhetta tästä tuttavaperheestä, 5v ilmoittaa että hän ei halua leikkiä heidän lapsen kanssa. Hän sanoo, ettei ole enää heidän lapsen kaveri. Mitään järkevää syytä ei osaa kertoa. Tämä toinen lapsi on vaan "typerä" tai jotain muuta vastaavaa. Alkaa ihan tosissaan kiukutella jos suunnitellaan heidän näkemistä. Yleensä on aina innokas näkemään muita ihmisiä. Mikä neuvoksi?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 13:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:18"]
Eli pitää nyt sitten jättää tuttavaperheellä vierailut sikseen (joita ei nyt niin kovin usein ole muutenkaan)? Ei oikein 5-vuotiasta voi kotiinkaan jättää siksi aikaa...Kyllä kai sitä lapsillekin voi opettaa pienestä saakka, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ja sanotaan että kavereitakaan ei saa valita? AP
[/quote]
Ei todellakaan tarvitse tulla kaikkien kanssa toimeen, älä tuommoista puppua lapselle opeta. Kyllä jokainen saa valita, pitääkö toisesta tai haluaako jollekin välttämättä edes puhua. Kun ei tule toimeen, niin on hyvä pitää hajurako tähän ihmiseen, ei voi väkisin ketään toiselle tuputtaa. Olisi todella ahdistavaa tuollainen. Ja kaverit voi IHAN ITSE valita, ei tarvitse KAIKKIEN KAVERI olla. Kyllä minä ainakin olen omat kaverini aina valinnut ja en todellakaan tule kaikkien kanssa toimeen, en edes aina oman siskoni kanssa ja siksi pidän toisinaan etäisyyttä.
[/quote]
kas näin niitä kiusaajia tulee tähän maailmaan.
meidän lapsi sanoi 5 vuotiaana ettei leiki Iidan kanssa mutta leikkii kaikkien muiden kanssa. Minä vastasin ettei yhtä jätetä leikeistä ja leikitte kaikki sulassa sovussa, jokaiselle löytyy leikistä joku rooli aina!
juteltiin kiusaamisesta ja pahasta mielestä.. Kas kummaa Iida on pysynyt leikeissä mukana vaikkei parhaimpiin ystäviin kuulukaan.
En minäkään tuntemattomille ole ilkeä ja sano että hei mä en puhu teille koska en oo teidän kaveri, tulen kaikkien kanssa toimeen AINA sen pakollisen ajan, se joka ei kahta tuntia pysty olemaan ystävällinen voi katsoa peiliin (en nyt tarkoita että väkivaltaisia ja hulluja pitäisi sietää) mutta normaaleja ihmisiä jotka eivät ole mitään pahaa tehneet.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 13:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:18"]
Eli pitää nyt sitten jättää tuttavaperheellä vierailut sikseen (joita ei nyt niin kovin usein ole muutenkaan)? Ei oikein 5-vuotiasta voi kotiinkaan jättää siksi aikaa...Kyllä kai sitä lapsillekin voi opettaa pienestä saakka, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ja sanotaan että kavereitakaan ei saa valita? AP
[/quote]
Ei todellakaan tarvitse tulla kaikkien kanssa toimeen, älä tuommoista puppua lapselle opeta. Kyllä jokainen saa valita, pitääkö toisesta tai haluaako jollekin välttämättä edes puhua. Kun ei tule toimeen, niin on hyvä pitää hajurako tähän ihmiseen, ei voi väkisin ketään toiselle tuputtaa. Olisi todella ahdistavaa tuollainen. Ja kaverit voi IHAN ITSE valita, ei tarvitse KAIKKIEN KAVERI olla. Kyllä minä ainakin olen omat kaverini aina valinnut ja en todellakaan tule kaikkien kanssa toimeen, en edes aina oman siskoni kanssa ja siksi pidän toisinaan etäisyyttä.
[/quote]
Mitäs sitten kun kukaan ei halua olla oman lapsesi kaveri?
[/quote]
Mun lapsi on jo täysi-ikäinen ja aina on kavereita riittänyt, vaikka on näillä opeilla mennyt. Tänäänkin on lapsen puhelin soinut jatkuvasti ja on pyydelty ties minne, sen verran suosittu on. Katsos, kun on saanut aina valita omat kaverit, niin on löytänyt ne mieluisat, samanhenkiset ja pysyvät henkilöt elämäänsä. Ei ole tarvinnut kärvistellä ei-kivojen kanssa. Mutta tietty, jos jollakin ei ole muita kavereita kuin se ei-kiva/äidin pakottama, niin kait siihen on tyytyminen.
Ja uskomattoman hyvin tulee toimeen eri henkilöiden kanssa, on niin rento ja sopeutuva. Ehkä juuri siksi, kun ei tätä pakkotuputusta ole pidetty.
Ja sulle nr. 32, eipä lapsi ole koskaan ketään kiusannut, ei ole ollut tarvetta. Miksi sitä kiusaisi mukavia kavereitaan, kun on saanut ne itse valita?. Kun on hyvä olla, ei vanhemmat ahdista, niin ei ole tarvetta kiusaamiseen.
Haluatko sä viettää aikaa jonkun veemäisen kans väkisin?
No, onko ne koskaan viihtyneet keskenään? Jos ovat, niin jotain on sattunut.
jos eivät, niin eivät ekhä viihdy keskenään.
meillä samassa iässä tuli myös tuo "ei"... Ja sieltä jossain vaiheessa paljastui, että se toinen oli satuttanut. Vahinko kai. Ja se selvitettiin. Ja nyt on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat siis aiemmin leikkineet ihan kivasti keskenään. Meidän lapsi on myös sellainen, joka yleenä tulee kaikkien kanssa toimeen, siksi ihmettelenkin nyt tätä ehdotonta asennetta "En halua olla sen kaveri". Tämä ystäväperheen lapsi on tosiaan vähän pienempi, ja muutenkin sellanen vähän ujo ja arka, joten en usko että on kysymys mistään kiusaamisesta tai muusta, ainakaan niin että tämä lapsi olisi kiusannut meidän lasta.. Hän taas odottaa kovasti meidän lapsen näkemistä.
Ovatko jossain päiväkodissa, samassa? Jos siellä muut ovat kiusanneet tuota toista lasta ja omasi ollut mukana siinä? Kokemuksesta voin sanoa, että kivoinakin pidetyt lapset voivat olla kiusaajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kemiat ei vaan kohtaa, niin miksi pitää väkisin leikityttää heitä
Meillä oli kans sama juttu. Vanhempi lapsi vaan tuttava perheellä. Oli vanjempi saanut päähänsä katsomaan telkkaria sänkyyn ja toista töniny pois. Leikki loppu siihen kun vanhempi löi päänsä johonkin. Syyt vieritettiin nuoremman niskaan.
Asia on nyt selvitetty ja lapset aina aikuisten silmän alla, ettei kävis tuollei uudestaan. ➹
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N oiskohan vaikka ottanut aikuisista mallia. Juurihan tuollaista me lapsillemme oetamme, vai?
No kaikki ei vaan tule juttuun keskenään. Meillä kans lapsi, joka ahdistuu, jos tietty ihminen tulee lapsensa kanssa kylään. Joskus joutuu tulemaan toimeen tunteensa kanssa, mutta en nyt tietentahtoen kiusaa lasta. Mitään ei ole sattunut, eivät vaan tule toimeen keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä huolimatta kylään ja kannattaa seurata mitä tapahtuu.
Eli pitää nyt sitten jättää tuttavaperheellä vierailut sikseen (joita ei nyt niin kovin usein ole muutenkaan)? Ei oikein 5-vuotiasta voi kotiinkaan jättää siksi aikaa...Kyllä kai sitä lapsillekin voi opettaa pienestä saakka, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ja sanotaan että kavereitakaan ei saa valita? AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:16"]
Siitä huolimatta kylään ja kannattaa seurata mitä tapahtuu.
[/quote]
Niin kun tosiaan tämä tuttujen lapsi odottaa aina tosi paljon näkemistä, niin siksi ihmetyttää oman lapsen asenne. Ikävää että jos silloin kun mennään käymään, oma lapsi jatkaa kiukuttelua ja toiselle tulee varmasti tosi paha mieli... AP
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:19"]
Ei ole pakko jos ei taho
[/quote] 5 v ei aina halua lähteä uloskaan, ei halua juoda maitoa, ei halua syödä salaattia, ei halua sitä eikä tätä. Täytyy ottaa selville miksi ei halua sinne eli kylään vaan reippaasti. Seurata mitä tapahtuu kun pääsevät kahdestaan leikkimään. Onko kiusaamista?
No mä tossa tilanteessa opettasin lapselle, että ihmisten kanssa yhdessäoloon kuuluu asiallista seurustelua silloinkin, kun se ei omasta mielestä juuri sillä hetkellä ole huippuhauskaa. Yrittäisin valottaa asiaa lapselle sen pienemmän näkökulmasta. Jos paikan päällä tuntuisi että siitä on hyötyä, auttaisin leikkiä alkuun. Jos he olisivat tulossa meille, antaisin lapselle tilaisuuden laittaa piiloon pari herkkää/erityisen rakasta lelua, joita ei halua lainata. Ja sopisin lapsen kanssa jonkin "merkin" tai "salasanan" millä vietitän hänelle huomaamattomasti veraiden läsnäollessa, että käytöksen pitää muuttua, jos naama menee mutruun vieraiden tullessa. Tekisin lapselle selväksi, että totella täytyy.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:21"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:16"]
Siitä huolimatta kylään ja kannattaa seurata mitä tapahtuu.
[/quote]
Niin kun tosiaan tämä tuttujen lapsi odottaa aina tosi paljon näkemistä, niin siksi ihmetyttää oman lapsen asenne. Ikävää että jos silloin kun mennään käymään, oma lapsi jatkaa kiukuttelua ja toiselle tulee varmasti tosi paha mieli... AP
[/quote]
Meillä kuitenkin vanhemmat päättää minne mennään. Onko asiasta tullut teillä pieni valtapeli? Lapsi huomaa, että olette neuvottomia hänen edessään?
Lasten leikkiä pitää tietysti valvoa ja aikuisen olla mukanakin. Tuon ikäiset eivät välttämättä vielä osaa kaksistaan leikkiä, varsinkin jos harvemmin tapaavat.
Meidän 6v poika tulee hyvin toimeen lähes kaikkien tuttaviemme lapsien kanssa ja on aina innoissaan kun joku tulee kylään leikkimään tms. Yhdestä pojasta alkoi jo aikaisin sanomaan, ettei halua mennä heille, eikä halua leikkiä sen kanssa eikä halua kutsua synttäreille yms. En ymmärtänyt yhtään miksi, minusta poika vaikutti ihan kivalta. Huomasin kuitenkin pian, että pojan käytös oli vähän huonoa ja jopa agressiivista ja paheni pahenemistaan. Poikani oli vaistonnut tämän jo kauan ennen minua, ja yritti pitkään leikkiä kivoja leikkejä, mutta kun ei onnistunut niin luovutti.
Nykyään tämä poika mm. juoksee tahallaan päin, lyö, huitoo, rikkoo kaikki rakennelmat tahallaan, heittelee leluja päin jne. Ei edes aikuinen saa kontaktia eikä kiellot auta. En enää pyydä heitä kylään, koska poikani kärsii ja pelkää lelujensa puolesta eikä leikeistä tule mitään. Kylään menen ilman poikaani jos kutsutaan. Näemme onneksi muutenkin harvoin, niin ei ole mitenkään silmiinpistävää tämä "välirikko". Varmaan pojalla ei ole kaikki hyvin, ja vastaan kyllä rehellisesti jos kysyvät miksi näin.
Voisiko olla jotain, mitä et ole huomannut?
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 13:48"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 09:18"]
Eli pitää nyt sitten jättää tuttavaperheellä vierailut sikseen (joita ei nyt niin kovin usein ole muutenkaan)? Ei oikein 5-vuotiasta voi kotiinkaan jättää siksi aikaa...Kyllä kai sitä lapsillekin voi opettaa pienestä saakka, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, ja sanotaan että kavereitakaan ei saa valita? AP
[/quote]
Ei todellakaan tarvitse tulla kaikkien kanssa toimeen, älä tuommoista puppua lapselle opeta. Kyllä jokainen saa valita, pitääkö toisesta tai haluaako jollekin välttämättä edes puhua. Kun ei tule toimeen, niin on hyvä pitää hajurako tähän ihmiseen, ei voi väkisin ketään toiselle tuputtaa. Olisi todella ahdistavaa tuollainen. Ja kaverit voi IHAN ITSE valita, ei tarvitse KAIKKIEN KAVERI olla. Kyllä minä ainakin olen omat kaverini aina valinnut ja en todellakaan tule kaikkien kanssa toimeen, en edes aina oman siskoni kanssa ja siksi pidän toisinaan etäisyyttä.
[/quote]
Mitäs sitten kun kukaan ei halua olla oman lapsesi kaveri?
[/quote]
Siitä tulee yksinäinen, syrjäytynyt ja masentunut lapsi.