Järjetön työstressi

Tiedän tunteen, valitettavasti....

Liikunta auttaa mulla hyvin, sillä saa pahimman terän stressiltä pois. Pitkät lenkit on erityisen hyviä omalla kohdallani. Kokeile myös erilaisia hengitystekniikoita.

Itselläni tärkein jaksamisen keino on lopulta usko (ev. lut.). Tunne siitä, että mua kannatellaan ja johdatetaan ja kaikella on tarkoituksensa. Riittää, että yritän parhaani.

Voimia ja rentouttavaa joulua!

Itse en stressaa kovin pienestä ja pystyn unohtamaan työasiat viikonloppuisin ongelmitta.
.
Viime kesä oli kuitenkin niin hektinen, että stressi iski pahemman kerran päälle. Häiritsi yöunia, menetin ruokahalun, ajatukset pyörivät vain työasioissa. Rentoutuminen oli todella hankalaa.
.
Muutaman kerran menin mieheni luo ja kysyin saanko itkeä hetken :) no, itku auttoi ja stressi lieventyi. Loppupäivän oli paljon parempi olo.
.
Yritin lievittää stressiä myös kävelylenkeillä, kasvimaata kuopsuttamalla.. Joskus otin kynän ja paoerin ja keskityin hetkeksi vain työasioihin ja pystyin taas sen jälkeen olemaan useamman tunnin rennosti.
.
Viime kesä oli kohdallani sellainen, että olin hyvin lähellä täydellistä loppuunpalamista. Kiireiden loputtua sain kuukauden kestävän flunssan.

Kiitos vastauksista.. Mä otan ilmeisesti liian vakavasti työni (ainakin muitten mielestä).. Ja rentoutuminen tuntuu mahdottomalta. Tänään olen koittanut leikkia ja puuhailla lasten kanssa, mutta en vaan saa ajatuksia nollattua... Mietin vaan, että alkaako tää olla jo jotain työuupumusta kun pari kk ollut samanlaista vai vieläkö on normaalia.. :( Mä varmaan tekisin töitä kotona jos olisi mahdollista, mutta me ei voida tuoda töitä kotiin. Joten aina vielä pelottaa seuraava työpäivä, että mitäs nyt...huh. Oon tässä ollutkin sairaana parin kuukauden aikana oikein kunnolla (3 antibioottikuuria) ja ne vaan ahdistaa entistä enemmän kun en ole koskaan sairaana... ap.