Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa kun ei tärppää!
15.02.2007 |
Haluaisin saada toisen lapsen, mutta kun ei tärppää! Hoidoistakaan ei ole mitään apua tähän päivään mennessä ollut. :´(
Vituttaa tuon lapsenkin puolesta kun jää ainoaksi kun me vanhemmat kuollaan pois.
Kommentit (7)
Enemmän se lapsi arvostaa läsnäolevaa ja huolehtivaa ei-vittuuntunutta vanhempaa kuin pikkusisarta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Enemmän se lapsi arvostaa läsnäolevaa ja huolehtivaa ei-vittuuntunutta vanhempaa kuin pikkusisarta.
ei taida tressi asiaa ainakaan auttaa. jos olette jo yhden lapsen maailmaan saaneet, kyllä sieltä varmaan se toinenkin vielä tulee jossain vaiheessa. Onnea yrityksseen!
Tämä nyt ei sinänsä liity mitenkään siihen, miten kasvatan, rakastan, huomioin jne. lastamme.
Niin, että älä sinä murehdi siitä, sillä lapsemme saa ihan järkevän kasvatuksen. :D
Mentiin vähän sivuraiteille, mutta mikäs siinä.
Hätä siitä, kun ei tärppää ja kuukaudet ja vuodet vaan vierivät ja tuntuvat valuvan ihan hukkaan. Onneksi on muitakin asioita, joihin keskittyä, ettei mene pelkästään vaan vauvatoiveisiin ja murehtimiseen.
Toinen raskaus ja toinen vauva tuntuvat tällä hetkellä olevan pelkästään unelma vaan. Jotenkin on sellainen tunne, ettei sitä tärppiä koskaan tule.
Vierailija:
ei taida tressi asiaa ainakaan auttaa. jos olette jo yhden lapsen maailmaan saaneet, kyllä sieltä varmaan se toinenkin vielä tulee jossain vaiheessa. Onnea yrityksseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kauanko yritystä takana ja onko esikoinen " luomu" ?:)
muakin VITUTTI (oikeesti, toi on ainoo oikee sana tohon tunteeseen, vaikk amuuten oliskin " siisti suustaan" ja ihan normaali ihminen) kun yritystä oli takana jo kaksi vuotta eikä yhtäkään tärppiä ollut... väliin mahtui esim. pikkusiskon " yllätysvauva" , joka halusi tähän maailmaan ehkäisystä huolimatta... sitten yhtenä kauniina päivänä, kun yritystä oli kulunut joku 2v2kk niin teinkin plussatestin! meillä oli syynä miehen hiukan kehno siittiötuotanto, josta kuitenkin sanottiin että esteitä ihan " luomusti" raskautumisellekaan ei ole. kaksi inssiä tehtiin ja kolmanteen valmistauduttiin, mies söi clomifenia ja munkin piti se aloittaa, mutta kun menkkoja ei kuulunut, tein testin ja nyt mennään viikolla 16+6:) ei tuohon ahdinkoon oikein voi mitään sanoa, eikä ainakaan mua kukaan osannut sanoilla helpottaa, mutta muutama ystävä jotka tiesi tilanteen oli korvaamattomia, kun jaksoivat kuunnella mun " vuodatusta" :)
tsemppiä teille yritykseen, toivotaan että se tuottaa tulosta:)
OLethan myös suhtautunut samalla asenteella sukulaisiisi ja puhut moista siivoa kieltä heillekin ettei vaan lapsella ole suhteita kehenkään muuhun kuin vanhempiinsa?