Itsemurhat Suomessa

Juodaan viinaa tullaan viisaammiksi näin!:)

Se on suhteellista, onko asiat paremmin.

Eihän täällä mitään nälänhätäongelmaa ole, mutta on niitä muitakin. Moni asia on rempallaan. Eikä vertailu oikein auta mihinkään Afrikan tilanteisiin.

Suomessa säästetään, aina ja joka paikassa. Olen 24-vuotias, enkä muista aikaa, jolloin ei olisi puhuttu säästämisestä ja palvelujen leikkaamisesta. Mielenterveyspalvelut ei todellakaan ole ajan tasalla, niistä on yksinkertaisesti karsittu liikaa. Hoitoon pääseminen on vaikeaa ja usein riittämätöntä, resurssit ei riitä tarpeisiin. Mielenterveyttä voisi alkaa hoitaa jo aiemmin kuin silloin, kun henkilö on jo itsemurhan partaalla. Mutta koska säästöt, riittää hoitoa vain akuuteimmille, jos aina heillekään.

Ihmisillä on ehkä myös henkilökohtaisia tragedioita, mitä ei voi oikein lajitella mitenkään, rankkoja ja vaikeita kokemuksia. Suomessa on nykyään ihan mielettömät paineet menestyä, kaikessa. Se tuo mukanaan kilpailun, mihin kaikilla ei aina ole tasavertaiset lähtökohdat.

aivan totta, miksi köyhissä maissa ihmiset ovat onnellisempia? He eivät tiedä paremmasta. Niinhän se on että tieto lisää tuskaa. Täällä säännöt ja lait puuttuvat joka asiaan.

Psyykkiset sairaudet eivät ole siitä kiinni, kuinka hyvin asiat ovat. Ja kaikki itsemurhan tehneet eivät ole masentuneita, osa kärsii kovasta ahdistuksesta. Itse sairastan pakko-oireista häiriltä joka tekee elämästä todella vaikeaa. Masentuneeksi en itseä tunne, hyvin ahdistuneeksi kylläkin. Enkä saa enää edes psykoterapiaa, kun Kela on tukenut jo maksimi kolme vuotta. Eli ei näytä tulevaisuus hääviltä.

Ei suomalaiset ole kovin onnellisia. Sanovat vain olevansa kyselyissä. Ilmasto, päihteet, yksinäisyys, henkinen kehitysmaa, epäsosiaalinen kulttuuri jne.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:43"]

Ei suomalaiset ole kovin onnellisia. Sanovat vain olevansa kyselyissä. Ilmasto, päihteet, yksinäisyys, henkinen kehitysmaa, epäsosiaalinen kulttuuri jne.

[/quote]

ja huonot mielenterveyspalvelut. Terapiaa ei saa niin kauan kuin tarvitsisi.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 21:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:08"]

Se on suhteellista, onko asiat paremmin.

Eihän täällä mitään nälänhätäongelmaa ole, mutta on niitä muitakin. Moni asia on rempallaan. Eikä vertailu oikein auta mihinkään Afrikan tilanteisiin.

Suomessa säästetään, aina ja joka paikassa. Olen 24-vuotias, enkä muista aikaa, jolloin ei olisi puhuttu säästämisestä ja palvelujen leikkaamisesta. Mielenterveyspalvelut ei todellakaan ole ajan tasalla, niistä on yksinkertaisesti karsittu liikaa. Hoitoon pääseminen on vaikeaa ja usein riittämätöntä, resurssit ei riitä tarpeisiin. Mielenterveyttä voisi alkaa hoitaa jo aiemmin kuin silloin, kun henkilö on jo itsemurhan partaalla. Mutta koska säästöt, riittää hoitoa vain akuuteimmille, jos aina heillekään.

Ihmisillä on ehkä myös henkilökohtaisia tragedioita, mitä ei voi oikein lajitella mitenkään, rankkoja ja vaikeita kokemuksia. Suomessa on nykyään ihan mielettömät paineet menestyä, kaikessa. Se tuo mukanaan kilpailun, mihin kaikilla ei aina ole tasavertaiset lähtökohdat.

[/quote]

Toisaalta, itse mielenterveyspuolella työskentelevänä törmään päivittäin potilaisiin, jotka jättävät tulematta vastaanotolle. Mitenkäs tällaisia potilaita sitten hoidetaan? Potilaille tarjotaan myös erilaisia ryhmiä, mutta harvat potilaat niihin tulevat. Usein potilaat haluavat harventaa käyntejään tai tulla käynnille vasta iltapäivällä. Mitä itse tekisit tälle ongelmalle?

[/quote]

Tarjoaisin oikeaa terapiaa. Julkisen puolen sairaanhoitajakäynnit eivät todellakaan ole terapiaa. Mielenterveyspuolen työntekijänä sinun pitäisi ymmärtää, että monet psyykkiset sairaudet väsyttävät niin, ettei potilas jaksa lähteä kotoaan tai edes pääse lähtemään. Itse nukun 14 tuntia päivässä ja hereillä olo aika on pakko-oireita.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 21:21"] Toisaalta, itse mielenterveyspuolella työskentelevänä törmään päivittäin potilaisiin, jotka jättävät tulematta vastaanotolle. Mitenkäs tällaisia potilaita sitten hoidetaan? Potilaille tarjotaan myös erilaisia ryhmiä, mutta harvat potilaat niihin tulevat. Usein potilaat haluavat harventaa käyntejään tai tulla käynnille vasta iltapäivällä. Mitä itse tekisit tälle ongelmalle?

[/quote]

Tällaisiin juttuihin on vaikeaa ottaa kantaa, koska en nyt ihan tarkkaan tiedä, mitä tarkoitat. Taidat kuitenkin puhua yksittäistapauksista?

Myös syiden etsiminen muiden kuin yksittäisten tapausten kannalta on vaikeaa. Olen kuullut tapauksista, joissa ihminen on kokenut, että hänelle tarjottu terapia ei ole ollut toivotun kaltaista, ei ehkä juuri hänelle oikeaa.

Monilla on varmasti myös jonkinlainen kynnys ryhmäterapiaan, ihan ymmärrettävää mielestäni.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:20"]

aivan totta, miksi köyhissä maissa ihmiset ovat onnellisempia? He eivät tiedä paremmasta. Niinhän se on että tieto lisää tuskaa. Täällä säännöt ja lait puuttuvat joka asiaan.

[/quote]

Jaa, mitähän köyhiä maita tarkoitat? Aika monessa "köyhässä" maassa itsemurha on niin suuri häpeä, että kuoleman syy salataan.

Laskussahan noi näyttäis olleen 20vuotta.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:08"]

Se on suhteellista, onko asiat paremmin.

Eihän täällä mitään nälänhätäongelmaa ole, mutta on niitä muitakin. Moni asia on rempallaan. Eikä vertailu oikein auta mihinkään Afrikan tilanteisiin.

Suomessa säästetään, aina ja joka paikassa. Olen 24-vuotias, enkä muista aikaa, jolloin ei olisi puhuttu säästämisestä ja palvelujen leikkaamisesta. Mielenterveyspalvelut ei todellakaan ole ajan tasalla, niistä on yksinkertaisesti karsittu liikaa. Hoitoon pääseminen on vaikeaa ja usein riittämätöntä, resurssit ei riitä tarpeisiin. Mielenterveyttä voisi alkaa hoitaa jo aiemmin kuin silloin, kun henkilö on jo itsemurhan partaalla. Mutta koska säästöt, riittää hoitoa vain akuuteimmille, jos aina heillekään.

Ihmisillä on ehkä myös henkilökohtaisia tragedioita, mitä ei voi oikein lajitella mitenkään, rankkoja ja vaikeita kokemuksia. Suomessa on nykyään ihan mielettömät paineet menestyä, kaikessa. Se tuo mukanaan kilpailun, mihin kaikilla ei aina ole tasavertaiset lähtökohdat.

[/quote]

Toisaalta, itse mielenterveyspuolella työskentelevänä törmään päivittäin potilaisiin, jotka jättävät tulematta vastaanotolle. Mitenkäs tällaisia potilaita sitten hoidetaan? Potilaille tarjotaan myös erilaisia ryhmiä, mutta harvat potilaat niihin tulevat. Usein potilaat haluavat harventaa käyntejään tai tulla käynnille vasta iltapäivällä. Mitä itse tekisit tälle ongelmalle?

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 20:08"]

Se on suhteellista, onko asiat paremmin.

Eihän täällä mitään nälänhätäongelmaa ole, mutta on niitä muitakin. Moni asia on rempallaan. Eikä vertailu oikein auta mihinkään Afrikan tilanteisiin.

Suomessa säästetään, aina ja joka paikassa. Olen 24-vuotias, enkä muista aikaa, jolloin ei olisi puhuttu säästämisestä ja palvelujen leikkaamisesta. Mielenterveyspalvelut ei todellakaan ole ajan tasalla, niistä on yksinkertaisesti karsittu liikaa. Hoitoon pääseminen on vaikeaa ja usein riittämätöntä, resurssit ei riitä tarpeisiin. Mielenterveyttä voisi alkaa hoitaa jo aiemmin kuin silloin, kun henkilö on jo itsemurhan partaalla. Mutta koska säästöt, riittää hoitoa vain akuuteimmille, jos aina heillekään.

Ihmisillä on ehkä myös henkilökohtaisia tragedioita, mitä ei voi oikein lajitella mitenkään, rankkoja ja vaikeita kokemuksia. Suomessa on nykyään ihan mielettömät paineet menestyä, kaikessa. Se tuo mukanaan kilpailun, mihin kaikilla ei aina ole tasavertaiset lähtökohdat.

[/quote]

Rahaa on rahallinen määrä käytettävissä ja sitä heitetään aivan muualle, kuin sinne (tänne) pitäisi. Kreikka, maahanmuutto jne vievät älyttömiä määriä vero tuloja.