Annatteko vaatteille, kengille ja asusteille lempinimiä?
Jotkut vaatteet ovat saaneet meillä lempinimet:
Miehen vanha kulahtanut "vanhan miehen" ruutupaita on radikaalia ympäristöfilosofia kunnioittaen nimeltään "Pentti Linkola".
Miehen ilkeän nyppyinen fleeceliivi on nimeltään Turilas.
Miehen vanhoja, mutta edeleen hyvin käyttökelpoisia tukevia kävelykenkiä kutsutaan Kavioiksi.
Siskolle kirpputorilta löytynyt mustan ja ruskean pantterikuvion värinen tunika on "Meiju Suvas".
Kommentit (11)
Meillä hupullisia aamutakkeja kutsutaan Harry Potter -kirjoista inspiroituneina "ankeuttajiksi".
Enpä olekaan tullut tuota ajatelleeksi, mutta kyllä meillä monia vaatteita ihan nimillä kutsutaan. Autoilla on aina ollut nimet, puhumattakaan pehmoleluista. Niin ja ollaan 6-kymppinen pariskunta.
Lisään vielä, että ukon erittäin kuluneet puliukkomaisin polvipussein varustetut farkut, jotka mielelläni polttaisin roviolla, ovat saaneet nimekseen Kankitie (viittaa paikalliseen päihdeongelmaisten asuntolaan.)
ap
En anna. Mulla vaan on "se ihana" vaatteita.
Tytär 11 v tuumii vaatteistani toisinaan, että ei äiti ei tota täti paitaa taas?! Vaikka olisin pieruverkkareissa, tennareissa ja slipknot paidassa täällä kotosalla.
Joo, mä en ole mitään tyylikäs pukeutuja. Omalla tyylillä mennyt koko ajan. On mulla pari kivaa löysähköä neulepaitaa, jotka ovat myös ihania. Ne on niitä mun ykköspaitoja. Ihan parhaita kun lähden keikalle!
Mamma 38v ja joo, se tytär 11v on aika maukkajahömppä linjalla, cool. ;) Sille mä en consseja ostanu, en perkele, sitten se käyttää salaa mun muutamia... ja mun Ramones paitoja. (eivät ole tätipaitoja!)
ehkei tähän ketjuun kuulunut, mutta kun höpötyttää. :)
Miehen vaatteista lähdetään kengät, joita mä kutsut "italo tanssikengät". Semmoiset valkoiset loafferit, joskus kasarilla ostetut. Hän vaalii niitä, koska isoäiti osti ne silloin rippijulhliin. OK OK, mutta seurassa niitä ei käytetä. Ovat olleet kohta viisitoista vuotta kellarissa. ;) Jännästi hävis, mutten uskaltanut heittää poiskaan. Ovat muuten yhä isot neljäkutoseenkin jalkaan, koska mumma osti kasvuvaraa silloin.
Toinen on miehen "esko paidat". (esko eerikäinen ja hunks) Ostanut neljänkympin kriisissään semmoisia glitteri ja strassi t-paitoja. Miehen kroppa kyllä kestää ne paidat, ei sillä! :D Se loukkaantu ekalla kerralla, kun lanseerasin sanonnan... Nyttemmin se kyselee jo, että onko se ja se esko paita puhtaana jossain. (mä pyykkään!)
Kutonen vaan höpöttää lisää.
Anopin kasarikauden olkatopattu ja räikeän värinen kävelypuku on "Dynastia."
On mulla "se tissitoppi" "joulupaita" "kätlin housut" "ellu paita" jne mielleyhtymien mukaan .. :)
Näitä ei ole meillä, mutta yhdistelmä farkkupuku (housut ja takki samaa sävyä), putkikassi ja lenkkarit on varmasti "Kakola" eli asukokonaisuuden pitäjä on ehkä lusinut useamman muotivaatevuosikerran.
No ei oo mitään noin erikoisia ainakaan :D vaatekaapista löytyy kuoleman kaapu, jytäysmonot, oksennus-lirtti, regressiopaita, körttihame, juhannushattu, darrahaalarit yms tyyppisiä ratkasuja. Käytän lähinnä kun pitää hoilottaa avokille että "tiedätsä et onks ne mun pimppifarkut pyykkikorissa?".
:D