Lue keskustelun säännöt.
lapsettomuudesta kärsivuen ystävien suhtautuminen raskauteeni
14.11.2014 |
Olen kolmekymppinen nainen ja odotan esikoistani. Muutama ennen läheinen ystäväni kärsii lapsettomuudesta ja raskauteni aikana heidän suhtautuminen minuun on muuttunut jääkylmäksi, ilman että olisin itse tehnyt jotain sellaista mikä selittäisi kohtelun muutoksen. En ole jauhanut raskausjuttuja liikaa, mutta en myöskään piilotellut onneani. Miten tähän tilanteeseen pitää suhtautua? Annanko olla, unohdan heidät ja vietän aikaa muiden ystävien kanssa vai voiko asian jotenkin korjata? En lähde sille linjalle, että alkaisin elämääni pyytelemään anteeksi, mutta toki ymmärrän että tilanne voi olla heillekin raastava.
Kommentit (9)
Otat vähän etäisyyttä Voit myös nostaa kissan pöydälle, ja sanoa miltä sinusta tuntuu, ja kysyä miten ystävät toivovat jatkossa toimittavan.
Yritimme aikanaan viisi vuotta lasta, ja sinä aikana kaikki ystäväni saivat lapsia. Mielestäni välimme pysyivät ihan hyvinä, mutta muistan kuinka joka kerran raskausuutisen kuultuani itkeä tillitin kotona. Kaikkein eniten inhosin sitä, kun ystäväni kohtelivat minua varoen. Mun mielestä lapsettomuus ei oikeuta jääkaappikohteluun raskaanaolevaa ystävää kohtaan, mutta ehkä he eivät juuri nyt pysty parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, ettet ole heidän mielestään puhunut raskausjuttuja liikaa?
ystävällinen ihminen osaa piilottaa sen onnellisuutensa, jos välittäää niistä ystävistään.
No siis olen kertonut raskaudesta ekan ultran jälkeen, mutta muuten en ole asiasta oikeastaan puhunut, elleivät he ole kysyneet.. Eivätkä oikeastaan ole. Hyvin hienovarainen siis olen yrittänyt olla, mutta tilanne on vaikea kun myös tämä hienovaraisuus saatetaan kokea loukkaavana. Hiljattain alkoi vika kolmannes jo, raskaudesta kertomisen jälkeen eivät ole paljoa soitelleet ja ovat kieltäytyneet kutsuista kylään tai viime tipassa peruneet tulon. Mua ei enää ole kutsuttu mukaan yhteisiin tapaamisiin, sen tiedän ja muuta syytä kuin raskaus, en keksi. Ennen tapasin molempia parin viikon välein, esim. kahvilla, ei siis vain baarikeikoilla.. -ap
Elämme vaikeita aikoja, ole armollinen.
Kolmosen kanssa samoilla linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoista että noin nuorella on useampi läheinen ystävä joka kärsii lapsettomuudesta. Kuinka paljon sulla on läheisiä ystäviä? Mulla ei ole montaa, enkä muutenkaan edes tiedä montaa joilla olisi lapsettomuutta.
Mulla vähän sama ongelma. Itsellä pieni vauva ja läheisin ystävä (+vauvan kummitäti) itse lapsettomuushoidoissa. Tosi vaikea tilanne molemmille, kun itse en osaa oikein lohduttaa lapsettomuustuskassa ja ystävä ei taas noteeraa kummilastaan yhtään mitenkään (ei halua edes nähdä vaan vaatii että näemme kahdestaan)... Olisi ehkä pitänyt pyytää jotakuta toista kummiksi, mutta ajattelin että varmasti saavat kohta omankin vauvan ja asia korjaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla on noin kuusi ystävää, jotka ovat tulleet vuosien aikana läheisiksi ja kahdella heistä sattumalta on lapsettomuutta..huonoa tuuria? Tunnemme yli kymmenen vuoden takaa, lukioajoista lähtien. Itse tulin raskaaksi heti kun aloimme yrittämään, mikä varmasti tuntui epäreilulta kun heillä yritystä oli takana jo muutaman vuoden ajan. Tämä on heillä tiedossa, sillä kerroin kun aloimme lasta yrittämään ja olemme näistä asioista avoimesti puhuneet. Harmi jos ja kun monen vuoden ystävyys katkeaa tähän, mutta ymmärrän kyllä että tilanteen seuraaminen on vaikeaa. Silti kaipaan heitä "takaisin" elämääni ja olen edelleen sama ihminen kuin ennenkin, tai omasta mielestäni olen, mutta heidän näkökulma on tietysti toinen.. -ap
ne jotka eivät tilannetta kestä, karsiutuvat itsestään