Lue keskustelun säännöt.
ketään, jolla aikuisena diagnosoitu add?
19.12.2014 |
Mitä diagnoosin jälkeen?
Mulla on tammikuussa aika neuropsykiatrian poliklinikalle, koska mulla epäillään add:ta
Kommentit (10)
Mulla on diagnosoitu 25 vuotiaana. Itse hain dg:n yksityiseltä neurologilta. Käytin ritalinia ja sitten dexedriniä. Nyt olen oölut monta monta vuotta lääkkeittä. Välillä kun alkaa mennä taas elämä srkaisin, tulee tunne että pitäisikö taas lääkkeet hakea. Akateeminen loppututkinto on, mutta ongelmat kärjistyvät kun elämässä on liikaa kuormittavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 07:38"]Mulla on diagnosoitu 25 vuotiaana. Itse hain dg:n yksityiseltä neurologilta. Käytin ritalinia ja sitten dexedriniä. Nyt olen oölut monta monta vuotta lääkkeittä. Välillä kun alkaa mennä taas elämä srkaisin, tulee tunne että pitäisikö taas lääkkeet hakea. Akateeminen loppututkinto on, mutta ongelmat kärjistyvät kun elämässä on liikaa kuormittavia asioita.
[/quote] Ja hirveästi kirjoitusvirheitä. Mun addiiushan ei näy yleensä akateemisissa taidoissa vaan yleisenä levottomuutena.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 21:07"]
Mitä diagnoosin jälkeen? Mulla on tammikuussa aika neuropsykiatrian poliklinikalle, koska mulla epäillään add:ta
[/quote]
No mulla on, mutta enpä enää usko koko diagnoosiin... Mulla oli jossain 25-30-vuotiaana vaikeita elämänhallinnan ongelmia, kaikenlaista sekoilua. Ihan täysin klassista adhd-oireilua: levottomuutta, päihderiippuvuutta, avaimet aina kadoksissa, laskuja ei "muistanut" maksaa vaikka olisi ollut rahaakin, ylivelkaantumista, keskittymiskyvyn puutteen aiheuttamia vaikeuksia ja virheitä töissä. Sain adhd:hen lääkkeitäkin, ja kyllä kai ne vähän auttoivatkin, ainakin tuohon työongelmaan.
Mutta jossain vaiheessa aloin epäillä koko juttua, ja ajatella että ehkäpä sittenkin voisin ihan vaan itse keskittymiskykyäni harjoittamalla saada elämäni hallintaan. Ja lopettamalla päihteiden käytön ja viihteilyn, rauhoittua kaikin puolin. Olihan se opetteluprosessi, jossa tuli takapakkejakin. Mm. meditaatiota käytin apuna mieleni rauhoittamiseen. Nyt nelikymppisenä minulla ei kuitenkaan ole jälkeäkään adhd-tyyppisestä oireilusta, joten ilmeisesti en koskaan ollutkaan oikeasti adhd.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on diagnosoitu 25 vuotiaana. Itse hain dg:n yksityiseltä neurologilta. Käytin ritalinia ja sitten dexedriniä. Nyt olen oölut monta monta vuotta lääkkeittä. Välillä kun alkaa mennä taas elämä srkaisin, tulee tunne että pitäisikö taas lääkkeet hakea. Akateeminen loppututkinto on, mutta ongelmat kärjistyvät kun elämässä on liikaa kuormittavia asioita.
Millaisia sivuoireita sait noista lääkkeistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tentti ja koepelko- tai kammo ovat myös yleisiä adhd-oireita.
Mut esiintyy myös muilla
Vierailija kirjoitti:
Mitä diagnoosin jälkeen?
Mulla on tammikuussa aika neuropsykiatrian poliklinikalle, koska mulla epäillään add:ta
Miten ne testaa sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta toinen puoli.
Minä taas ihmettelin kolmikymppiseksi, että mikä on pielessä? Tai mikä kaikki?
Ja pitkään meni vielä epäillessä, yhä hävetessä.
Vasta nyt alan olla sujut ajukoppani kanssa, yli 40-vuotiaana. Minkä minä sille mahdan, jos ei pysytä mun perässä? Enhän pysy aina itsekään..
Kävin toissakeväänä kattavissa neuropsykologisissa testeissä ja huomasin pelänneeni aivan turhaan moisia. Tentti ja koepelko- tai kammo ovat myös yleisiä adhd-oireita.