Lue keskustelun säännöt.
Onko kuoleman miettiminen normaalia?
17.01.2015 |
Silloin tällöon humalassa tai selvinpäin tulee mieleen että " jos vain kuolis ja ei ois olemassa eikä tuntis mitään.
Oon eläny aika "rankan lapsuuden" isä alkoholisti ja äiti ns epävakaa eli haukkui ja kehui mua . Voiko nää liittyä siihen? Välillä tunnen olevani "huipulla" ja elämä on ihanaa ja oon täydellinen sitten mieliala taas laskee ja oon ihan toista. Oon 24 ja nää on vahvistunu tässä 6v sisällä eli ei mitään nuoruudenpiikkiin meneviä. Saan myös ahistuskohtauksia ihan pienestä jos mokaan jotain esim töissä. Tarkkailen itseänii kokoajan ja kiroilen mielessäni.
Onkoihan normi ihmiselämää että tulee näitä?
Mistä tietää mikä on normia? Oon miettiny lääkärille ajan varausta mutta en ole saanut aikaan :(
Kommentit (3)
Kuoleman miettiminen on ns. 'luonnollista' - luonnollista, ja nykyään jopa suotavaa.
2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 04:09"]
Lääkäriin. Kyökkipsykologina sanoisin, että voit hyvinkin olla bipolaarinen tahi epävakaa - monesti lomittuvat oireidenkuvauksineen.
[/quote]
Mulla on myös jaksoja jolloin oon ns. tasainen ettei näitä tule ollenkaan eli mieliala pysyy aika tasaisena.
Vaikuttaako nää diagnoosit paljon elämään ja kauan säilyy? Miten työnantajat suhtautuu?.
Lääkäriin. Kyökkipsykologina sanoisin, että voit hyvinkin olla bipolaarinen tahi epävakaa - monesti lomittuvat oireidenkuvauksineen.